Rauhoitettujen riistaeläinten poikkeuslupien täsmentäminen
Laki metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta
Rauhoitettujen riistaeläinten poikkeuslupien myöntämisehtoja selkeytetään vastaamaan EU-oikeuden tulkintaa. Poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos se ei estä lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai sen saavuttamista.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 17.11.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 8.3.2023
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 44
- Vahvistettu
- 23.3.2023
- Säädös
- 447/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Riistaeläinten, kuten suden, karhun ja ilveksen, poikkeuslupien myöntämisedellytyksiin lisätään vaatimus siitä, ettei poikkeus saa haitata suotuisan suojelutason saavuttamista aiemmin säädetyn suojelutason säilyttämisen lisäksi. Muutos yhtenäistää lainsäädännön sanamuodon EU:n luontodirektiivin ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos selkiyttää Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja luvanhakijoiden oikeustilaa. Koska soveltamiskäytäntö on jo aiemmin noudattanut EU-tuomioistuimen linjaa, muutoksen käytännön vaikutukset viranomaisille ja metsästäjille ovat vähäiset. Laki tulee voimaan 1.8.2023.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Jenni Pitko 2
Ei voitti äänin 64–95.
Oppositio jaa, hallitus ei. 1 äänesti tyhjää, 39 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 23.3.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
44 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin rauhoitettujen suurpetojen, erityisesti suden, poikkeusluvista ja kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksistä. Suurin osa eduskuntaryhmistä piti metsästyksen helpottamista välttämättömänä maaseudun turvallisuuden ja petovahinkojen estämisen vuoksi. Osa edustajista puolestaan korosti suden uhanalaisuutta, tieteellistä tutkimustietoa ja varovaisuusperiaatteen noudattamista.
- Voidaanko suden kannanhoidollista metsästystä sallia ennen suotuisan suojelutason saavuttamista?
- Pitäisikö susipolitiikassa painottaa enemmän lajinsuojelua vai paikallisten asukkaiden turvallisuudentunnetta?
- Miten salametsästykseen ja kaatoluvista tehtyihin valituksiin tulisi puuttua?
- KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä erittäin tärkeänä, jotta suden ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin ja maaseudun asukkaiden turvallisuus sekä elinkeinot turvataan.
”Kun harjoitamme kannanhoidollista metsästystä, suden hyväksyttävyys paranee, turvallisuus maaseudulla paranee ja myös uhanalaisen metsäpeurakannan säilyttäminen helpottuu.”
— Anne Kalmari - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät suhtautui varauksellisesti metsästyskynnyksen madaltamiseen ja painotti suden uhanalaisuutta, varovaisuusperiaatetta sekä salametsästyksen torjuntaa.
”Itse pidän tärkeänä, että suden kannanhoidollista metsästystä ei aloiteta ennen kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuva suden suotuisan suojelutason viitearvon vähimmäistaso on saavutettu.”
— Jenni Pitko - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto korosti tieteelliseen tietoon perustuvaa lähestymistapaa ja varovaisuusperiaatetta sekä katsoi, ettei susien tappaminen poista susipelkoa tai ratkaise rinnakkaiselon haasteita.
”Varovaisuusperiaate paitsi susien myös luontokadon osalta tukisi tässä vahvasti tietopohjaista lähestymistapaa.”
— Anna Kontula - RKPPuolesta
RKP tuki kannanhoidollisen metsästyksen edistämistä, jotta susialueilla asuvien konkreettisiin huoliin, arjen turvallisuuteen ja elinkeinojen harjoittamiseen saadaan parannusta.
”Den här lagförändringen som vi har är nödvändig.”
— Anders Norrback - KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti esitystä ja tähdensi kannanhoidollisen metsästyksen merkitystä sosiaalisen kestävyyden ja maaseudun asukkaiden elintapojen turvaamisessa.
”Haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa siitä, että on kuultu niiden alueiden ihmisiä, joissa tämä susikysymys koetaan ongelmaksi ja aiemmin harjoitettu politiikka koetaan ongelmaksi.”
— Heikki Autto - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esitystä vahvasti ja vaati suden kannanhoidollisen metsästyksen pikaista aloittamista maaseudun asukkaiden, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien suojelemiseksi.
”Koiralla metsästäminen on yksi peruste sille, miksi kannanhoidollista metsästystä on voitava harjoittaa ja palauttaa sudelle pelko ihmistä ja ihmisen parasta ystävää eli koiraa kohtaan.”
— Jenna Simula
Kooste on tuotettu tekoälyllä 44 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 288/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.11.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 1.12.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 27.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 3.3.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 7.3.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki metsästyslain 41 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 447/2023 · 23.3.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsästyslain (615/1993) 41 a §:n 1 momentin johdantokappale, sellaisena kuin se on laissa 159/2011, seuraavasti:
41 a §Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen:
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.