Ahvenanmaan rahoitusjärjestelmän uudistaminen
Laki Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta
Ahvenanmaan ja valtion välinen talous- ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan joustavammaksi. Jatkossa Ahvenanmaalta kerätyt keskeiset valtionverot palautetaan maakunnalle aiempaa suoremmin, ja valtion rahoituksessa otetaan huomioon väestönkehitys.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 6.2.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 28.2.2019
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 18
- Vahvistettu
- 28.2.2020
- Säädös
- 98/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ahvenanmaan itsehallintolain säännökset maakunnan taloudenhoidosta uudistetaan. Aiempi verohyvitys korvataan uudella verotasoituksella, jossa muun muassa valtion ansiotulo-, pääomatulo- ja yhteisöverot sekä arpajaisvero palautetaan maakunnalle, ja lisäksi valtion maksama tasoitusmäärä sidotaan Ahvenanmaan väestöosuuden muutoksiin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2021. Uudistus kasvattaa valtion menoja ja lisää Ahvenanmaan saamaa perusrahoitusta arviolta 17 miljoonalla eurolla vuoden 2021 tasolla, josta 14 miljoonaa euroa vahvistaa maakunnan taloutta ja 3 miljoonaa euroa ohjataan ahvenanmaalaisille kunnille. Järjestelmä varmistaa Ahvenanmaan itsehallinnon palveluiden rahoituksen ja toimii aiempaa paremmin yhteen valtakunnallisten sote- ja verouudistusten kanssa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
47 §, mietintö / Leena Meri
Jaa voitti äänin 159–15.
Vain Perussuomalaiset vastaan. 25 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.2.2020.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
18 puheenvuoroa · 10 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Ahvenanmaan itsehallintolain talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamista, jolla haluttiin saattaa rahoitus joustavammaksi sekä ratkaista valmisteilla olleen sote-uudistuksen aiheuttamat verotusvaikutukset. Suuri osa eduskuntaryhmistä piti esitystä tarpeellisena ja Ahvenanmaan kanssa saavutettua yhteisymmärrystä tärkeänä. Kiistaa herätti erityisesti Ahvenanmaalle osoitettava lisärahoitus, jota arvostelijat pitivät perusteettomana ja sote-uudistukseen kytkettynä ylikompensaationa.
- Saako Ahvenanmaa uudistuksessa perusteetonta lisärahoitusta Manner-Suomen kustannuksella?
- Tehtiinkö talousratkaisu vain siksi, jotta maakunta- ja sote-uudistus saatiin vietyä eteenpäin?
- KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, koska se päivittää talousmekanismin, ratkaisee sote-uudistuksen aiheuttamat ongelmat ja sillä on Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntä.
”Se, mikä tässä on tärkeintä, on se, että tähän on, kuten me kuulimme, maakunnan, sekä maakunnan hallituksen että maakuntapäivien, suostumus.”
— Markus Lohi - Sininen tulevaisuusPuolesta varauksin
Siniset hyväksyivät esityksen hallituksessa vain siksi, että se oli välttämätön sote-uudistuksen etenemiselle, mutta pitivät Ahvenanmaan saamaa lisärahoitusta kohtuuttomana.
”Se on totta, että tämä esitys, jos ajatellaan hallituksen sisäistä käsittelyä, tehtiin pitkin hampain, koska siihen oli tosiaan sote-uudistuksen osalta oikeudellinen pakko.”
— Simon Elo - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat esitystä ja katsoivat, että hallitus myöntyi sote-uudistuksen pelastamiseksi perusteettomaan Ahvenanmaan ylikompensaatioon ja lisälaskuun Manner-Suomelle.
”Kyseessä on siis tilanne, jossa hallitus on halunnut maku-sote-uudistuksen etenemiseksi suostua ylikompensaatioon.”
— Leena Meri - SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä ja korosti, että valtakunnan velvollisuus on pitää hyvää huolta Ahvenanmaasta ja kunnioittaa tehtyjä neuvottelutuloksia.
”Pidetään se osana valtakuntaa ja katsotaan, että suhteet Ahvenanmaahan pysyvät hyvällä tolalla.”
— Ilkka Kantola - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliiton valiokuntapuheenjohtaja esitteli mietinnön ja katsoi talousuudistuksen olevan tarpeellinen, tarkoituksenmukainen ja suojatun itsehallinnon mukainen.
”Eli perustuslakivaliokunta pitää ehdotettujen säännösmuutosten asiallista sisältöä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.”
— Annika Lapintie - RKPPuolesta
RKP piti uudistusta oikeudenmukaisena, joustavana ja välttämättömänä, sillä se ottaa huomioon Ahvenanmaan nopean väestönkasvun ja turvaa itsehallinnon toiminnan.
”Iso osio, josta kuitenkin oli saavutettu yhteisymmärrys, oli itsehallinnon taloudellisen järjestelmän uudistaminen.”
— Mats Löfström - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitivät talousjärjestelmän uudistusta kannustavana ja hyvänä väliaikaisena ratkaisuna ennen itsehallintolain laajempaa kokonaisuudistusta.
”Kannatan tätä esitystä.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.2.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 7.2.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · perustuslakivaliokunta
- 15.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 27.2.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisestaHyväksytty lepäämään · 98/2020 · 28.2.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta
Eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien päätösten mukaisesti, jotka on tehty Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 69 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, muutetaan Ahvenanmaan itsehallintolain 7 luvun otsikko, 44—51 § sekä 56 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 44 § laissa 520/1996 ja 51 § osaksi laissa 68/2004, seuraavasti:
7 luku – Ahvenanmaan maakunnan talous
44 §Taloudellinen itsehallinto
Ahvenanmaan maakunnalla on taloudellinen itsehallinto siten kuin siitä säädetään tässä laissa.
Maakuntapäivät päättää Ahvenanmaan maakunnan talousarviosta. Tarkemmat säännökset maakunnan talousarviosta annetaan maakuntalaissa.
Ahvenanmaan maakunta voi itsehallinnon tarpeisiin ottaa lainaa sekä laskea liikkeelle obligaatiolainoja.
45 §Vuotuiset siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
Ahvenanmaan maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain valtion varoista 46 §:n mukainen määrä, joka vahvistetaan erityisessä tasoituksessa (tasoitusmäärä ) sekä määrä, joka perustuu 49 §:ssä säädettyyn verotasoitukseen.
46 §Tasoitus
Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset kyseisen vuoden tulot lukuun ottamatta ansio- ja pääomatuloveroja, yleisradioveroa, rajoitetusti verovelvollisten maksamaa lähdeveroa, yhteisöveroa, tonnistoveroa, arpajaisveroa sekä uusia valtion lainoja (tasoituspohja ) kerrotaan tietyllä suhdeluvulla (tasoitusperuste ).
Tasoitusmäärän laskennassa tulee myös ottaa huomioon puolet Ahvenanmaan väestömäärässä tapahtuneesta muutoksesta suhteessa koko Suomen väestömäärään (Ahvenanmaan väestönosuus ) 31 päivästä joulukuuta 2020 alkaen. Ahvenanmaan väestöosuuden määrittämiseksi käytetään kerrointa, joka annetaan viiden desimaalin tarkkuudella. Ahvenanmaan väestönosuuden kasvaessa tasoitusmäärää korotetaan ja väestönosuuden vähetessä tasoitusmäärää alennetaan.
Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodelta. Tasoitusmäärästä maksetaan kuukausittain ennakkoa.
47 §Tasoitusperuste ja sen muuttaminen
Tasoitusperuste on 0,45 prosenttia.
Tasoitusperustetta on muutettava, jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat tasoitusmäärän suuruuteen vaikuttavalla tavalla. Valtion tilinpäätöksen perusteiden muutoksella tarkoitetaan muutoksia valtion meno- ja kulurakenteessa, verotusta tai yhtiöittämistä koskevia rakenteellisia muutoksia, muutoksia nettobudjetoinnissa sekä niihin verrattavia muita muutoksia.
Tasoitusperustetta on korotettava, jos Ahvenanmaan maakunnan menot kasvavat ja jos menokasvu johtuu siitä, että:
1) maakunnalle on siirretty uutta lainsäädäntövaltaa 29 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa;
2) Ahvenanmaan maakunta on ottanut valtiolle kuuluvia hallintotehtäviä eikä kustannuksia säännellä muulla tavoin tai maakunta vastaa valtion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella toiminnasta, joka kokonaan tai merkittävin osin palvelee valtakunnan etuja;
3) itsehallinnon tarkoitusten toteuttaminen aiheuttaa olennaisia lisäkustannuksia; tai
4) Ahvenanmaan maakunnan hallinnolle muutoin aiheutuu huomattavia menoja, joita ei ole otettu huomioon tätä lakia säädettäessä.
Tasoitusperustetta on alennettava, jos valtion viranomainen on ottanut Ahvenanmaan maakunnan viranomaisille kuuluvia hallintotehtäviä, eikä näiden tehtävien kustannuksia säännellä muulla tavoin.
48 §Menettely tasoitusperusteen muuttamisessa
Tasoitusperusteen muuttamisesta säädetään valtakunnan lailla ja maakuntapäivien suostumuksella.
Valtiovarainministeriö ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus arvioivat vähintään joka kolmas vuosi, onko 47 §:n 2—4 momentissa säädettyjä perusteita muuttaa tasoitusperustetta ja tekevät ehdotuksensa Ahvenanmaan valtuuskunnalle. Jos toinen osapuoli pyytää arvioinnin tekemistä aiemmin kuin kolmen vuoden kuluttua, toisen osapuolen on myötävaikutettava siihen, että ehdotus luovutetaan Ahvenanmaan valtuuskunnalle kohtuullisessa ajassa. Muussa tapauksessa valtuuskunta käsittelee asian toisen osapuolen ehdotuksen perusteella ja kuultuaan toista osapuolta.
Valtuuskunta antaa ehdotuksensa tasoitusperusteen muuttamisesta valtioneuvostolle. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle lakiehdotuksensa, joka perustuu valtuuskunnan ehdotukseen.
49 §Verotasoitus
Verotasoituksena palautetaan Ahvenanmaan maakunnalle vuosittain valtion varoista Ahvenanmaalla kunakin verovuotena maksuun pannut valtiollisten ansiotulo- ja pääomatuloverojen, rajoitetusti verovelvollisten maksaman lähdeveron, yhteisöveron sekä tonnistoveron rahamäärät. Niin ikään palautetaan vuosittain Ahvenanmaalla maksettujen arpajaisverojen rahamäärät. Verotasoitus suoritetaan vuosittain jälkikäteen jokaiselta verovuodelta. Verotasoitusmäärästä maksetaan kuukausittain ennakkoa. Ennakkosumma lasketaan käyttämällä perustana aikaisemman verotuksen toteutumaa ja ennusteita.
Jos 1 momentissa tarkoitettu yhteisöveron ja pääomatuloveron yhteenlaskettu toteuma alittaa yli 10 prosentilla sen yhteisen rahamäärän, jonka Ahvenanmaan maakunta olisi saanut vastaavien verojen osalta käyttäen perusteena 46 §:n 1 ja 2 momentin mukaan laskettua tasoitusmäärää, kuuluu erotus maakunnalle.
50 §Ylimääräinen määräraha
Ylimääräinen määräraha voidaan maakuntapäivien esityksestä myöntää sellaisiin poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin, joita ei kohtuudella voida rahoittaa Ahvenanmaan maakunnan talousarviosta. Ylimääräinen määräraha voidaan myöntää vain maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Ylimääräistä määrärahaa koskeva esitys tehdään Ahvenanmaan valtuuskunnalle.
51 §Lisäavustus poikkeuksellisissa olosuhteissa
Ahvenanmaan maakunnalle tulee poikkeuksellisissa olosuhteissa myöntää valtion varoista lisäavustusta:
1) erityisesti maakuntaa kohtaavien olennaisten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi;
2) tuhoisasta luonnontapahtumasta, ydinonnettomuudesta, öljypäästöstä tai niihin rinnastettavasta tapahtumasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi, jollei kustannusten kohtuudella tule jäädä maakunnan kannettaviksi.
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen on tehtävä lisäavustusta koskeva esitys Ahvenanmaan valtuuskunnalle viimeistään kustannusten syntymistä seuraavana kalenterivuonna. Asia on, jos mahdollista, ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa sen vireilletulosta.
56 §Ahvenanmaan valtuuskunnan tehtävät
Valtuuskunnan tehtävänä on lisäksi:
1) toimittaa vuosittain jälkikäteen 46 ja 49 §:ssä tarkoitettu tasoitus ja verotasoitus;
2) antaa 48 §:n 3 momentissa tarkoitettu ehdotus valtioneuvostolle tasoitusperusteen muuttamisesta;
3) myöntää 50 §:ssä tarkoitettu ylimääräinen määräraha ja 51 §:ssä tarkoitettu lisäavustus poikkeuksellisissa olosuhteissa sekä päättää näihin mahdollisesti liittyvistä ehdoista.
Valtuuskunta päättää 46 §:n 3 momentissa tarkoitetun tasoitusmäärän ja 49 §:n 1 momentissa tarkoitetun verotasoituksen ennakkojen suuruudesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 45 §:ssä tarkoitettu tasoitus toimitetaan viimeisen kerran tämän lain voimaantuloa edeltävältä kalenterivuodelta.
Edellä 47 §:n 1 momentissa säädettyä tasoitusperustetta tulee muuttaa, jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 47 §:n 2—4 momentissa säädetyllä tavalla tai jos on muita painavia syitä muutokseen ennen lain voimaantuloa. Tasoitusperusteen muuttamiseen sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 47 §:n 5 momenttia.
Tämän lain voimaan tulleessa voimassa olleessa 48 §:ssa tarkoitettu ylimääräinen määräraha, jota koskeva esitys on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, myönnetään mainitun säännöksen mukaan.
Tämän lain voimaan tulleessa voimassa olleessa 49 §:ssä tarkoitettu verohyvitys maksetaan vielä tämän lain voimaantuloa edeltäviltä verovuosilta.
Tämän lain voimaan tulleessa voimassa olleessa 51 §:ssä tarkoitettuja erityisiä avustuksia voidaan anoa sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka ovat syntyneet ennen tämän lain voimaantuloa edeltävänä vuonna.
Tasoitusmäärän ennakosta ja lain voimaantulovuoteen kohdistuvasta verotasoituksesta voidaan päättää ennen lain voimaantuloa.
Ahvenanmaan valtuuskunta huolehtii myös verovuosien 2019 ja 2020 verohyvityksen vahvistamisesta, jonka tehtävä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 56 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan kuului valtuuskunnalle. Sama koskee vuoden 2020 lopullista tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 45 §:n 2 momentin mukaista tasoitusta.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.