Vuoden 2019 lisätalousarvio
Vuoden 2019 lisätalousarvioksi
Vuoden 2019 lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 22.2.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 14.3.2019
- Äänestyksiä
- 24
- Puheenvuoroja
- 118
- Säädös
- 303/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 24 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
118 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin erityisesti Valtion asuntorahastosta tehtävästä varainsiirrosta raideyhtiöiden pääomittamiseen sekä vanhuspalveluiden valvonnan ja poliisin lisämäärärahojen riittävyydestä. Oppositio piti asuntorahaston varojen käyttöä eduskunnan aiempien linjausten vastaisena ja vanhustenhoidon lisäpanostuksia pelkkänä ensiapuna ilman sitovaa hoitajamitoitusta. Lisätalousarvioesitys herätti voimakasta kiistelyä hallituksen ja opposition välillä.
- Voiko Valtion asuntorahaston (ARA) varoja käyttää raideliikenteen hankeyhtiöiden pääomittamiseen?
- Ovatko vanhuspalvelujen valvontaan osoitetut lisäresurssit riittäviä ilman lakisääteistä hoitajamitoitusta?
- Miten suurten raideliikennehankkeiden suunnittelu ja rahoitus tulisi ratkaista?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä ja korosti, että työllisyyskehitys on ollut vahvaa ja talouspolitiikka onnistunutta. Asuntorahaston varojen siirtäminen raideyhtiöihin nähtiin tärkeänä ilmaston, asuntorakentamisen ja sujuvan liikkumisen edistämiseksi.
”Me siirrämme tämän 70 miljoonaa siis valtion raideyhtiöihin. Eli meillä on täällä aivan yhteinen tahto, että me haluamme edistää raideliikennettä, me haluamme torjua ilmastonmuutosta.”
— Petteri Orpo - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki lisätalousarvion painotuksia ja piti nopeaa reagointia vanhustenhoidon valvontaan ja turvallisuuteen onnistuneena. Raideyhtiöiden pääomittaminen katsottiin välttämättömäksi tulevaisuuden kasvun ja liikenneinfran kehittämiseksi.
”Käsittelyn pohjana oleva lisätalousarvio on lyhyt mutta kuitenkin varsin ajankohtainen, ja se vastaa viime aikoina esillä olleisiin asioihin.”
— Timo Kalli - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä kannatti esityksen määrärahalisäyksiä pitäen niitä perusteltuina erityisesti turvallisuuden, nuorisotyön ja palvelujen valvonnan vahvistamisessa.
”Ylipäätään nämä määrärahalisäykset tässä lisätalousarviossa turvallisuuteen ja turvapaikkapolitiikkaan liittyen ovat hyvin perusteltuja.”
— Simon Elo - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä piti myönteisinä nettipoliisin ja valvonnan lisäresursseja, mutta katsoi toimenpiteiden tulleen liian myöhään ja olevan vain riittämätöntä ensiapua ilman lakisääteistä hoitajamitoitusta.
”Se, että vanhustenhoitoon annetaan lisää valvontaresurssia, on vain ensiapu. Se ei ole ratkaisu.”
— Arja Juvonen - SDPVastaan
Ryhmä vastusti asuntorahaston varojen ottamista raideyhtiöille ja piti sitä eduskunnan tahdon vastaisena toimintana, joka heikentää kohtuuhintaista asumista. Vanhustenhoidon valvontarahoja pidettiin täysin riittämättöminä todellisten ongelmien ratkaisemiseksi.
”Minä hämmästelen sitä, miten hallitus voi ihan viime töikseen täysin vastoin eduskunnan täysin yksimielistä kantaa lähteä tähän Valtion asuntorahaston ryöstöretkelle.”
— Pia Viitanen - VihreätVastaan
Ryhmä piti asuntorahaston varojen siirtoa muuhun käyttöön virheellisenä ratkaisuna tilanteessa, jossa kohtuuhintaisista asunnoista on kova pula. Huolta kannettiin myös valtion talouden rakenteellisesta alijäämästä.
”En voi ymmärtää sitä, että vastoin eduskunnan päätöstä yli 70 miljoonaa euroa niistätte tästä Valtion asuntorahastosta.”
— Johanna Karimäki - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä arvosteli asuntorahaston varojen ohjaamista yhtiöiden pääomittamiseen ja vaati rahoja suoraan asumisen edistämiseen. Lisäksi vanhustenhoitoon ja seksuaalirikosuhrien tukeen vaadittiin huomattavasti laajempia resursseja.
”Tämä ylimääräinen tuloutus on vastoin kaikkia periaatteita, miten tähän asti on toimittu.”
— Silvia Modig - RKPPuolesta
Ryhmä kannatti lisätalousarviota kiittäen vanhustenhoidon valvonnan vahvistamisesta, nettipoliisin lisäresursseista sekä Merenkurkun yhteyshankkeen rahoituksesta.
”Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mukaan on hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa on kiinnitetty erityistä huomiota vanhustenhuollon kehittämiseen ja seksuaalirikollisuuden kitkemiseen.”
— Mats Nylund - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä kiitti panostuksista poliisiin ja valvontaan, mutta vastusti asuntorahaston varojen käyttöä muuhun tarkoitukseen ja muistutti hoitavien käsien tarpeesta vanhustenhoidossa.
”Tästä olen kyllä myös sitä mieltä, ettei pitäisi nyt näitä asuntorahastorahoja ottaa mihinkään muuhun käyttöön kuin siihen, mihin ne on tarkoitettu.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 118 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.2.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 6.3.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.3.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 13.3.2019Ainoa käsittely · Täysistunto
- 13.3.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2019 lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 303/2019