Ulosoton helpotusten voimassaolon jatkaminen
Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta
Koronavirusepidemian vuoksi säädettyjen ulosoton helpotusten voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 loppuun saakka. Velallisille voidaan edelleen myöntää tavanomaista joustavammin maksuaikaa tai vapaakuukausia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 18.3.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 13.4.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 11
- Vahvistettu
- 23.4.2021
- Säädös
- 352/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ulosottokaaren väliaikaisten säännösten voimassaoloaikaa pidennetään kahdeksalla kuukaudella ajalle 1.5.2021–31.12.2021. Säännökset mahdollistavat ulosottomenettelyn keventämisen, rajoittamisen ja täytäntöönpanon lykkäämisen koronavirustilanteen aiheuttamien talousvaikeuksien perusteella.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee velkaantuneita yksityishenkilöitä ja elinkeinonharjoittajia sekä heidän velkojiaan. Ulosotossa voidaan myöntää maksuaikaa enintään kuusi kuukautta normaalin kolmen kuukauden sijaan, myöntää helpommin vapaakuukausia palkan ulosmittauksesta, rajoittaa toistuvaistulon ulosmittausta sekä lykätä häätöjä.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskuntakeskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys koronavirusepidemian vuoksi säädettyjen ulosoton helpotusten jatkamisesta vuoden 2021 loppuun saakka. Kaikki eduskuntaryhmät pitivät maksujoustojen ja vapaakuukausien myöntämistä välttämättömänä velkaantuneiden kansalaisten ja yritysten toimeentulon turvaamiseksi. Esitys ei herättänyt kiistoja, mutta sen ohessa nostettiin esiin tarve uudistaa laajemmin velkaantumis- ja luottotietolainsäädäntöä.
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä viisaana taloustoimena, jolla suojellaan ihmisten toimeentuloa sekä ostovoimaa ja ehkäistään ahdinkoon joutuneiden huono-osaisuutta.
”Keskellä koronapandemiaa ja sen myötä ihmisten kokemaa taloudellista ja sosiaalista ahdinkoa esitys on oikein hyvä ja kannatettava.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä tarpeellisena ja toivoi katkeamatonta sääntelyä talousvaikeuksissa olevien auttamiseksi sekä peräänkuulutti positiivisen luottotietorekisterin ja maksuhäiriömerkintöjen uudistamista.
”Tässähän on tärkeää nyt se, että tämä sääntely jatkuu katkeamatta tällä hetkellä voimassa olevan lain päättymisen jälkeen.”
— Jouni Ovaska - RKPPuolesta
RKP katsoi, että epidemian tuomat talousvaikeudet heijastuvat ulosottoon viiveellä ja määräaikaisten huojennusten jatkaminen tukee kansalaisten ja yritysten selviytymistä kriisistä.
”Näin ollen on tärkeää, että hallitus tekee toimia, joilla parannetaan kansalaisten ja myös yritysten edellytyksiä selviytyä tästä kriisistä. Väliaikaisen lain voimassaolon jatkaminen on tällainen toimi.”
— Anna-Maja Henriksson - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät esitystä erittäin tarpeellisena ja hyvänä poikkeusoloista aiheutuvien taloudellisten vaikeuksien ja velkaantumisen lieventämiseksi.
”Kun on aika kiittää ministeriä ja ministeriötä, niin teen sen nyt: tämä on erittäin tarpeellinen ja hyvä esitys.”
— Leena Meri - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitivät väliaikaisten helpotusten, kuten vapaakuukausien ja maksuajan pidennysten, jatkamista tarpeellisena vaikeuksissa olevien ihmisten tilanteen helpottamiseksi.
”Tässä on tosiaan kysymys väliaikaisen lain voimassaolon jatkosta vielä kahdeksalla kuukaudella lisää, ja se on sinällänsä tarpeellinen.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 34/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 18.3.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 24.3.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 25.3.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 26.3.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 6.4.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.4.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 352/2021 · 23.4.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 20 §, 3 luvun 21 §, 4 luvun 6, 51, 52 ja 64 § sekä 7 luvun 4 §, sellaisina kuin niistä ovat 4 luvun 51 ja 64 § osaksi laissa 60/2018, seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
20 §Avoimuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee tiedustelun johdosta ja havaitessaan tilanteen niin vaativan omatoimisesti ilmoittaa velalliselle tämän oikeudesta pyytää ulosoton määrän rajoittamista sekä antaa asianosaisille tarvittaessa muuta ohjausta ulosottoasiassa ja tietoja täytäntöönpanon vaiheesta sekä muista heille merkityksellisistä seikoista. Ulosottomiehen tulee antaa asianosaisille tietoa covid-19-epidemian tai siitä johtuvien poikkeusolojen perusteella annettavista täytäntöönpanoa rajoittavista säännöksistä.
3 luku – Yleiset menettelysäännökset
21 §Joutuisuusvaatimus
Täytäntöönpanotoimitus on pidettävä ja muut täytäntöönpanotoimet suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. Täytäntöönpanotoimia saadaan kuitenkin lykätä, jos sitä voidaan pitää vastaajan edun mukaisena eikä lykkääminen aiheuta hakijalle erityistä haittaa. Covid-19-epidemian tai siitä johtuvien poikkeusolojen aiheuttaman lisäajan tarve on huomioitava tehtäessä täytäntöönpanotoimia tai asetettaessa määräaikoja ulosoton hakijoille tai vastaajille. Jos toimitukselle on säädetty määräaika, sitä on noudatettava.
4 luku – Ulosmittaus
6 §Maksuaika
Jollei velallinen maksa hakijan saatavaa viimeistään maksukehotuksessa asetettuna määräpäivänä, toimitetaan ulosmittaus. Ulosottomies saa kuitenkin antaa velalliselle pyynnöstä maksuaikaa, jos velallinen todennäköisesti maksaa saatavan maksuaikaa saatuaan. Maksuaikaa voidaan antaa enintään kuusi kuukautta maksukehotuksen määräpäivästä laskettuna. Jos velallinen osoittaa hakijan siihen suostuneen, maksuaikaa voidaan antaa tätä pitempi aika hakemuksen raukeamatta, ei kuitenkaan yli kahtatoista kuukautta. Tarvittaessa ulosottomies saa toimittaa maksuaikana turvaavan ulosmittauksen.
Ilman hakijan suostumusta ulosottomies ei saa antaa maksuaikaa, jos perittävänä on lapsen elatusapu.
Maksuaikaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
51 §Olennaisesti heikentynyt maksukyky
Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun, covid-19-epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuvan väliaikaisen maksuvaikeuden taikka muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä.
52 §Vapaakuukausien perusteet
Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi (vapaakuukaudet ), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu 4 luvun 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tulorajaulosmittauksena;
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat;
3) velalliselle on aiheutunut covid-19-epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuva väliaikainen maksuvaikeus; tai
4) keskeyttämiseen on muu erityinen syy.
Velalliselle voidaan antaa vapaakuukausia myös, jos hänelle on aiheutunut covid-19-epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista väliaikainen maksuvaikeus, vaikka ulosmittaus ei ole jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti yhtä vuotta.
64 §Luonnollisen henkilön toistuva elinkeinotulo
Jos velallinen on elinkeinoa harjoittava luonnollinen henkilö, hänen saamastaan toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Velalliselle voidaan jättää:
1) tätä enemmän, jos velallinen voi siten jatkaa elinkeinotoimintaa, on ryhtynyt elinkeinonharjoittajaksi pitkän työttömyyden jälkeen tai jos velallisen maksukyky on covid-19-epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista johtuvan väliaikaisen syyn tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt; tai
2) tätä vähemmän, jos sitä voidaan pitää velallisen varallisuusasemaan nähden kohtuullisena tai jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt elinkeinoonsa liittyviä maksuvelvoitteita.
Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin, mitä suojaosuudesta, menettelystä sekä maksusuunnitelmasta ja maksusopimuksesta palkan ulosmittauksessa säädetään.
Tuki, jonka luonnollinen henkilö saa julkisyhteisöltä elinkeinoansa varten, ulosmitataan 1 momentin mukaisesti. Eräiden määrätarkoitukseen myönnettyjen varojen ulosmittauskiellosta säädetään 19 §:n 1 momentin 6 kohdassa.
7 luku – Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpano
4 §Muuttopäivä
Ulosottomies ei saa ilman painavaa syytä määrätä muuttopäivää aikaisemmaksi kuin viikko eikä myöhemmäksi kuin kaksi viikkoa muuttokehotuksen tiedoksisaantipäivästä. Määrättyä muuttopäivää voidaan lykätä, jollei siitä aiheudu hakijalle tuntuvaa haittaa. Häätö on kuitenkin toimitettava neljän kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, jollei covid-19-epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista taikka muusta erityisen painavasta seikasta pitempään lykkäämiseen ole perusteltua syytä. Hakijan suostumuksella häätöä voidaan lykätä hakemuksen peruuntumatta enintään kaksitoista kuukautta asian vireilletulosta. Lykkäystä koskevaan ulosottomiehen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Hakijan vaatimuksesta häädettävän on maksettava hakijalle vuokra lykkäyksen ajalta muuttopäivästä lukien entisten ehtojen mukaisesti. Lykkäyksen ehdoksi voidaan asettaa lykkäysajan vuokran maksaminen etukäteen, jos sitä voidaan pitää häädettävän kannalta kohtuullisena.
Jos kysymyksessä on avioliittolain (234/1929) mukainen yhteiselämän lopettaminen tai muu siihen rinnastettava häätö, häätö on toimeenpantava muuttopäivää määräämättä niin pian kuin se kohtuudella käy päinsä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.
Tätä lakia sovelletaan myös tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin tässä laissa tarkoitettuihin asioihin.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.