Lukiokoulutuksen rahoituksen pysyvä lisääminen
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta
Lukioiden rahoitusta lisätään pysyvästi 18 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisärahoituksella pyritään parantamaan lukiokoulutuksen laatua ja laajentamaan kurssitarjontaa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 7.10.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 9.12.2019
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 28
- Vahvistettu
- 19.12.2019
- Säädös
- 1317/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta aiemmin tehtyä lakisääteistä vähennystä pienennetään 186,06 eurolla, jolloin vähennykseksi jää 996,13 euroa. Lisäksi lakiin päivitetään viittaus uuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2020. Julkiset menot kasvavat pysyvästi 18 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion osuus on noin 7,5 miljoonaa euroa ja kuntien omarahoitusosuus noin 10,5 miljoonaa euroa (1,92 euroa asukasta kohden). Lisärahoitus mahdollistaa lukioille kurssitarjonnan lisäämisen sekä opetusryhmien jakamisen pienemmiksi opiskelijoille.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Perustelut, mietintö / Sari Multala
Jaa voitti äänin 96–68.
Hallitus jaa, oppositio ei. 35 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
28 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta oli laajasti yksimielinen lukiokoulutuksen rahoituksen lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta lisäyksen riittävyydestä ja toteutustavasta syntyi keskustelua. Oppositio vaati lukioiden rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistusta sekä arvosteli hallituksen suunnitelmaa oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Keskustelua herätti myös se, että valtaosa rahoituslisäyksestä jää kuntien maksettavaksi.
- Pitäisikö lukioiden rahoitusjärjestelmä uudistaa kokonaisuudessaan?
- Kaatuuko rahoituksen lisäyksestä liian suuri osuus kuntien maksettavaksi?
- Ovatko oppivelvollisuusiän nostoon varatut resurssit riittäviä toisen asteen koulutukselle?
- SDPPuolesta
SDP piti esitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena askeleena aiempien leikkausten korjaamisessa, ja ryhmä piti pitkän aikavälin tavoitteena lukioiden koko rahoitusvajeen paikkaamista.
”Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, tavoitteena tulee olla, että lukiokoulutuksen nykyinen rahoitusvaje korjataan poistamalla yksikköhinnasta tehtävät vähennykset.”
— Anneli Kiljunen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti pysyvää rahoituslisäystä erittäin hyvänä askeleena oikeaan suuntaan lukiokoulutuksen laadun, kurssitarjonnan ja alueellisen saatavuuden turvaamiseksi, vaikka lisärahoitustarpeita on jatkossakin.
”Nyt ehdotettu rahoituksen lisäys on valiokunnan asiantuntija-arvioiden mukaan hyvin kannatettava mutta edelleen riittämätön.”
— Pasi Kivisaari - VihreätPuolesta
Vihreät tuki rahoituksen vahvistamista ja korosti lukioiden riittävien resurssien merkitystä nuorten hyvinvoinnin, jaksamisen ja koulutuksen laadun parantamisessa aiemmin tehtyjen leikkausten jälkeen.
”Jo hyvinvoinnin mutta tietenkin myös koulutuksen laadun näkökulmasta on olennaista, että lukioissa on riittävät voimavarat ja työkalut koulutuksen toteuttamiseen, opiskelijoiden tukeen ja sen lukioyhteisön rakentamiseen.”
— Saara Hyrkkö - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti rahoituksen lisäämistä hyvänä, mutta katsoi, että koko rahoitusjärjestelmä tulisi uudistaa ripeästi ennakoitavaksi, pienten lukioiden lisä muuttaa saavutettavuuslisäksi ja varoa kuntien taloudellista kuormittamista.
”Kannatamme sinänsä kyllä tätä lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistamista ja tietenkin toivomme, että lukiokoulutuksen rahoitus kehittyy myös tulevaisuudessa positiivisesti.”
— Sari Multala - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset yhtyi opposition vastalauseeseen ja korosti, että toisen asteen koulutuksen kehittämisessä panostukset pitäisi suunnata oppivelvollisuuden pakollisen pidentämisen sijasta varhaiseen tukeen ja erityisopetukseen.
”Totean, että myös perussuomalaiset ovat yhtyneet sivistysvaliokunnassa tähän edustaja Multalan esittelemään mietinnön perustelutekstin muutosehdotukseen”
— Sami Savio
Kooste on tuotettu tekoälyllä 28 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 35/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 7.10.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 8.10.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.11.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 28.11.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 4.12.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 5.12.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1317/2019 · 19.12.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 b §:n 1 momentti ja 60 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 23 b §:n 1 momentti laissa 1094/2018, seuraavasti:
23 b §Keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävät vähennykset
Laskettaessa edellä 23 §:n 1 momentin mukaisesti keskimääräisiä yksikköhintoja vähennetään vuosittain seuraavat euromäärät:
1) lukiokoulutuksen osalta 996,13 euroa;
2) taiteen perusopetuksen osalta 3,92 euroa.
60 §Oikaisumenettely ja muutoksenhaku
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.