Valtion talousarvio vuodelle 2024

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden 2024 valtion talousarviosta, valtion velkaantumisen hillitsemisestä sekä esitettyjen sopeutustoimien ja veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta. Hallituspuolueet pitivät menoleikkauksia välttämättöminä julkisen talouden vakauttamiseksi, kun taas oppositio vastusti säästöjen kohdistamista heikoimmassa asemassa oleviin ja hyvinvointialueille. Talousarvioesitys oli erittäin kiistelty ja jakoi eduskunnan jyrkästi hallitukseen ja oppositioon.

• –Kohdistuvatko leikkaukset liikaa pienituloisiin ja sosiaaliturvaan?
• –Onko suurituloisille painottuva veropolitiikka oikeudenmukaista ja taloudellisesti kestävää?
• –Riittääkö hyvinvointialueiden ja kuntien saama rahoitus peruspalveluiden järjestämiseen?

• KokoomusPuolesta

  Kokoomus piti valtiontalouden sopeuttamista ja velkaantumisen taittamista välttämättöminä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Ryhmä korosti työllisyys- ja kasvutoimien sekä turvallisuuspanostusten tärkeyttä.

  ”Hallitus lähtee uudistamaan Suomea vasemmistohallituksen valtakauden jälkeen. Olemme saaneet perintönä mittavat alijäämät, raskaan velkalastin ja tekemättömät reformit.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Perussuomalaiset katsoi hallituksen kääntävän valtiontalouden suunnan oikealle uralle ja asettavan menot tärkeysjärjestykseen. Ryhmä kiitteli muun muassa panostuksia turvallisuuteen, polttoaineverotuksen keventämistä ja leikkauksia kehitysapuun.

  ”Keltaisiin kansiin on nivottu tämän hallituksen ensimmäinen voimannäyte, tulevan vuoden talousarvioesitys, jonka otsikko on muuten vielä aikanaan ollut ”Rahasääntö”.”

• RKPPuolesta

  RKP tuki talousarviota ja korosti julkisen talouden tasapainottamisen turvaavan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Ryhmä piti keskeisinä panostuksia koulutukseen, turvallisuuteen ja vihreään siirtymään.

  ”Vakaa julkinen talous on edellytys sille, että voimme turvata palvelut myös tulevaisuudessa ja että Suomi säilyy jatkossakin pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana.”

• KristillisdemokraatitPuolesta

  Kristillisdemokraatit tuki hallituksen talouslinjaa ja piti säästöpäätöksiä välttämättömänä vastuunkantona pitkään jatkuneen velkaantumisen katkaisemiseksi.

  ”Oma sukupolveni on saanut elää jatkuvaa hyvinvoinnin ja talouskasvun aikaa. Sen takana on ollut elämän tärkeitä perusarvoja ja -asioita.”

• SDPVastaan

  SDP vastusti esitystä, koska valtion velkaantuminen jatkuu suurena samalla kun sopeutustoimet heikentävät pienituloisten toimeentuloa. Ryhmä arvosteli suurituloisten veronkevennyksiä ja leikkauksia palveluihin.

  ”Kysymys on suurista alijäämistä ja valtionvelasta, mutta myös työllisyyden ja kasvun näkymämme ovat kääntymässä heikoiksi verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme.”

• KeskustaVastaan

  Keskusta vastusti budjettia, koska se katsoi hallituksen leikkaavan liikaa hyvinvointialueilta ja eriarvoistavan Suomea alueellisesti. Ryhmä vaati talouden laittamista kuntoon oikeudenmukaisemmin ja koko maa huomioiden.

  ”Valitettavasti nyt näyttää siltä, että hallituksen toimet lisäävät eriarvoisuutta ihmisten ja alueiden välillä.”

• VihreätVastaan

  Vihreät vastusti talousarviota, koska se lisää eriarvoisuutta leikkaamalla heikoimmassa asemassa olevilta, lapsilta ja nuorilta sekä heikentää ilmaston ja luonnon suojelua.

  ”Minä, kuten varmasti moni muukin teistä, saan jatkuvasti yhteydenottoja kansalaisilta hallituksen leikkausten kohdentumisesta.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Vasemmistoliitto tuomitsi hallituksen linjan oikeistolaiseksi luokkapolitiikaksi, joka leikkaa rajusti pienituloisilta samalla kun varakkaiden veroja kevennetään. Ryhmän mukaan esitys lisää eriarvoisuutta eikä lopeta velkaantumista.

  ”Velkaantuminen lisääntyy, vaikka hallitus leikkaa rajusti pienituloisten toimeentulosta.”

• Liike NytVastaan

  Liike Nyt kritisoi hallituksen budjettia ja epäili, etteivät hallituksen toimet ja työllisyystavoitteet riitä korjaamaan julkisen talouden mittavia ongelmia taantumatilanteessa.

  ”Orpon hallituksen ensimmäinen budjetti herättää paljon isoja kysymyksiä.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 1185 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.