Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien alentaminen
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 21 ja 47 §:n muuttamisesta
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan vuoden 2024 alusta. Samalla täsmennetään sääntöjä, joilla valtionosuuspäätösten laskuvirheitä korjataan.
- Tila
- Hylätty
- Vireille
- 9.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2023
- Äänestyksiä
- 7
- Puheenvuoroja
- 21
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 22,09 prosentista 21,92 prosenttiin vuodelle 2024, ja kuntien omarahoitusosuus nousee 78,08 prosenttiin. Lisäksi virheen korjaamista koskevia menettelysäännöksiä selkeytetään suhteessa hallintolakiin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kaikkia Manner-Suomen kuntia ja vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia vuodelle 2024 nettomääräisesti noin 15 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa on huomioitu hallitusohjelman mukainen indeksikorotuksen leikkaus (-24 miljoonaa euroa) sekä kunnille osoitetut uudet ja laajenevat opetusalan tehtävät (noin +9 miljoonaa euroa). Laki tulee voimaan 1.1.2024.
Näin eduskunta äänesti
Eduskunta hylkäsi esityksen. Käsittelyn aikana pidetyt äänestykset löytyvät alta.
21 § , mietintö / Eemeli Peltonen
Jaa voitti äänin 120–56.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 23 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksista, indeksikorotusten leikkaamisesta sekä sote-uudistuksen siirtolaskelmien aiheuttamasta kuntatalouden vajeesta. Hallituspuolue korosti valtiontalouden tasapainottamisen välttämättömyyttä ja perusopetuksen lisärahoitusta, kun taas oppositio piti leikkauksia kestämättöminä ja koulutusta vaarantavina. Esitys oli kiistelty ja jakoi hallituksen ja opposition näkemykset selvästi.
- Vaarantavatko valtionosuuksien indeksileikkaukset kuntien peruspalvelut ja opetuksen?
- Siirretäänkö kuntatalouden rahoitusongelmat vain eteenpäin vuosille 2025–2027?
- Miten nopeasti ja millä periaatteilla kuntien valtionosuusjärjestelmä tulisi uudistaa kokonaan?
- PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä pitää tärkeänä valtiontalouden tasapainottamista ilman lisävelkaa ja muistuttaa, että hallitus panostaa peruskouluihin erillistä lisärahoitusta.
”Toki tästä indeksiarvosta olisi helppo olla samaa mieltä, että se pitäisi palauttaa tai ottaa pois ja rahat palauttaa kunnille, mutta tarkkaan pitää katsoa, mistä se raha sitten otetaan”
— Rami Lehtinen - SDPVastaan
Ryhmä vastustaa valtionosuuksien indeksikorotuksen leikkaamista, koska leikkaukset osuvat suoraan kuntien lakisääteisiin sivistys- ja koulutuspalveluihin sekä heikentävät kuntataloutta.
”Kuntien valtionosuuslaskelmien tarkistuksen yhteydessä olisikin nyt kohtuullista, että hallitusohjelmaan kirjatusta valtionosuuksien indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön leikkauksesta luovuttaisiin.”
— Eemeli Peltonen - KeskustaVastaan
Ryhmä pitää kuntien nykyistä rahoitusjärjestelmää rikkinäisenä ja varoittaa, että tuleville vuosille siirretyt valtionosuusvähennykset ajavat kunnat kohtuuttomiin vaikeuksiin.
”Tämä rahoitusjärjestelmä on nyt rikki valtionosuuksien osalta, myös kunnallisverotuksen osalta, ja siihen pitää ilman muuta tehdä muutoksia.”
— Petri Honkonen - VihreätVastaan
Ryhmä katsoo, että valtionosuuksien leikkaaminen sadoilla miljoonilla euroilla on kestämätöntä tilanteessa, jossa pitäisi vahvistaa lasten ja nuorten osaamistasoa.
”Hallituksen päätös leikata satoja miljoonia kuntien valtionosuuksista on siis hyvin kestämätön, jos kannetaan huolta Pisa-tuloksista”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastustaa indeksileikkausta ja pitää valtionosuuksien vähentämistä tosiasiallisena koulutusleikkauksena, joka heikentää kuntien kykyä selviytyä perustehtävistään.
”Nyt kuntien toimintakyvylle olisi välttämätöntä, että valtionosuuksista ei sentään leikata.”
— Laura Meriluoto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 9.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30.11.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 8.12.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 21 ja 47 §:n muuttamisestaHylätty
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 21 ja 47 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 21 §:n 1 momentti ja 47 §, sellaisena kuin niistä on 21 §:n 1 momentti laissa 1183/2022, seuraavasti:
21 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6—12 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 21,92 prosenttia (valtionosuusprosentti ) ja kuntien omarahoitusosuus on 78,08 prosenttia.
47 §Laskuvirheen korjaaminen
Poiketen siitä, mitä hallintolain (434/2003) 50 ja 51 §:ssä säädetään virheen korjaamisen edellytyksistä, valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella korjata tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja päätösten perusteena olevissa tiedoissa olevan laskuvirheen. Muilta osin laskuvirheen korjaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain 8 luvussa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.