Valtionhallinnon erinomaisen kielitutkinnon maksuttomuus
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
Suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto muuttuu maksuttomaksi ylioppilaille ja korkeakouluopiskelijoille. Maksutta voi ilmoittautua enintään kolme kertaa osakoetta kohden.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 25.4.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 20.6.2024
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 12
- Vahvistettu
- 28.6.2024
- Säädös
- 434/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kielitaitolakia muutetaan siten, että suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa mittaavan valtionhallinnon kielitutkinnon voi suorittaa maksutta, jos henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon tai opiskelee parhaillaan korkeakoulussa. Maksuttomuus koskee myös vastaavia ulkomaisia tutkintoja, mutta tyydyttävän ja hyvän tason kielitutkinnot pysyvät maksullisina.
Mitä se tarkoittaa
Muutos poistaa 257–514 euron tutkintomaksun ja helpottaa erityisesti ruotsinkielisten sekä ulkomailla opiskelleiden hakeutumista valtion virkoihin, joissa vaaditaan erinomaista suomen kielen taitoa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon muuttamista maksuttomaksi ylioppilaille ja korkeakouluopiskelijoille. Esitys sai eduskunnalta yksimielisen tuen, sillä sen katsottiin poistavan kieliryhmien välistä eriarvoisuutta ja helpottavan hakeutumista valtion virkoihin. Keskustelussa kiinnitettiin lisäksi huomiota virkojen yleisiin kielitaitovaatimuksiin ja koetilaisuuksien riittävyyteen.
- KokoomusPuolesta
Uudistus toteuttaa hallitusohjelmaa, parantaa yhdenvertaisuutta virkoihin hakeuduttaessa ja on valtiontaloudellisesti kustannusneutraali.
”Esityksellä pyritään poistamaan täällä kuvattu epäyhdenvertainen tilanne, jossa erillisen maksullisen kielitutkinnon tarve virkoihin hakeutuessa riippuu siitä, millä kielellä henkilö on alun perin suorittanut opintonsa.”
— Sofia Vikman - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti hallitusohjelman mukaisen esityksen toteuttamista ja korosti samalla riittävän kielikoulutuksen turvaamista hoitoalalle pyrkiville.
”Tällä hallituksen esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaus, että hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot maksuttomiksi.”
— Arja Juvonen - RKPPuolesta
Kielikokeen maksuttomuus poistaa suomen- ja ruotsinkielisten välistä eriarvoisuutta sekä madaltaa kynnystä hakeutua valtion virkoihin.
”Esityksellä pyritään poistamaan epäyhdenvertainen tilanne, jossa etenkin korkeakoulutettujen on valtion virkoihin hakeutuessaan osoitettava erinomainen suomen kielen taito erillisellä maksullisella kielitutkinnolla”
— Anna-Maja Henriksson - SDPPuolesta
Esitys on erittäin tervetullut ja poistaa hakijoilta kalliin kynnysmaksun, mutta koetilaisuuksia tulisi tulevaisuudessa järjestää useammin ja eri puolilla maata.
”Se, että niin sanotusta isosta kielikokeesta tehdään maksuton, on täysin paikallaan.”
— Johan Kvarnström - KeskustaPuolesta
Ryhmä huomioi lakimuutoksen helpottavan ruotsinkielisten pääsyä valtionhallintoon, mutta nosti samalla esiin tarpeen arvioida virkojen ruotsin kielen taitovaatimuksia yleisemmin.
”Tällä lakimuutoksella tosiaan helpotetaan ruotsin kielellä opintonsa suorittaneita pääsemään valtion virkoihin”
— Pekka Aittakumpu - VihreätPuolesta varauksin
Esitys on kannatettava, mutta huolta herättivät Opetushallituksen resurssien riittävyys sekä kokeiden mahdollinen ruuhkautuminen.
”Esitys on varsin kannatettava, mutta joitain huolia nostettiin kuulemisessa tästä.”
— Inka Hopsu
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 42/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 25.4.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 8.5.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.6.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 13.6.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.6.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.6.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisestaHyväksytty · 434/2024 · 28.6.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 12 § seuraavasti:
12 §Maksut
Kielitutkintolautakunnan järjestämään kielitutkintoon osallistumisesta ja lautakunnan päätöksistä sekä tutkintosuoritusten vastaanottajan järjestämään tutkintoon osallistumisesta peritään maksu julkisoikeudellisena suoritteena valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Maksun suuruudesta annetaan tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavaan valtionhallinnon kielitutkintoon osallistumisesta ja tällaista tutkintoa koskevasta lautakunnan päätöksestä ei peritä maksua henkilöltä, joka on:
1) suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon;
2) suorittamassa korkeakoulututkintoa; tai
3) suorittanut korkeakoulututkinnon.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa tutkintoon saa ilmoittautua maksutta kolme kertaa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan lain voimaan tultua järjestettyihin kielitutkintoihin myös silloin, jos henkilö on ilmoittautunut tutkintoon ennen tämän lain voimaan tuloa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.