Kirkkojen valtionrahoituksen indeksikorotusten rajoittaminen
Lait valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon saaman valtionrahoituksen vuosittaisia indeksikorotuksia pienennetään vuosina 2024–2027. Korotukset lasketaan kuluttajahintaindeksin nousun mukaan vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 9.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 30.11.2023
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 9
- Vahvistettu
- 8.12.2023
- Säädös
- 1084/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisen valtionrahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen vuotuisia indeksikorotuksia leikataan yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 2024–2027 osana valtiontalouden sopeutustoimia.
Mitä se tarkoittaa
Lait tulevat voimaan 1.1.2024. Muutos vähentää valtion menoja vuonna 2024 noin 1,25 miljoonalla eurolla ja vuoden 2027 tasolla noin 5,2 miljoonalla eurolla. Rahoituksen hitaampi kasvu heijastuu kirkkojen talouteen, mikä voi johtaa hautaustoimen asiakasmaksujen korotuksiin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkorakennusten korjaushankkeiden lykkääntymiseen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 23.11.2023Eduskunta hyväksyi lain äänin 97–56.
Vihreät äänesti hallituksen kanssa. 46 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 8.12.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon valtionrahoituksen indeksikorotusten leikkaamisesta osana julkisen talouden sopeutustoimia. Hallituspuolueet pitivät säästöjä välttämättöminä talouden tasapainottamiseksi, kun taas oppositio vastusti leikkauksia kirkkojen yhteiskunnallisten tehtävien ja kulttuuriperinnön vaarantumisen vuoksi. Esitys herätti voimakasta vastustusta oppositiossa.
- Pitäisikö valtion korvata kirkkojen lakisääteiset yhteiskunnalliset tehtävät täysimääräisesti?
- Vaarantaako indeksijarru kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkorakennusten ylläpidon?
- Onko oikeudenmukaista, että kirkon jäsenet maksavat yhä enemmän kaikkia kansalaisia palvelevista tehtävistä?
- PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat esitystä, sillä valtiontalouden vaikeassa tilanteessa menojen kasvua on jarrutettava ja kaikkien osallistuttava taloustalkoisiin.
”Hyvinvointivaltion ylläpitäminen nykymuodossaan on haasteellista, ja sen takia kaikkien on osallistuttava talkoisiin.”
— Rami Lehtinen - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä, koska valtionrahoitus kattaa jo ennestään liian pienen osan kirkkojen lakisääteisistä yhteiskunnallisista tehtävistä ja leikkaus heikentää erityisesti pienten seurakuntien kykyä ylläpitää rakennusperintöä.
”Näillä edellä olevilla perusteilla ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.”
— Paula Werning - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta ymmärsi talouden vaikean tilanteen mutta kantoi huolta lakisääteisten tehtävien ja arvokkaan kulttuuriperinnön rahoituksen riittävyydestä.
”Suomalaiset laajasti arvostavat kirkon lakisääteisiä tehtäviä, kuten hautaustoimea ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa, mutta kirkon tulee saada näistä riittävä korvaus.”
— Pekka Aittakumpu - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä, koska kirkkojen lakisääteiset tehtävät palvelevat kaikkia ihmisiä ja säästöt vaarantavat myös niiden tekemää auttamistyötä.
”Näistä syistä kannatan tätä edustaja Werningin tekemää esitystä lakiehdotusten hylkäämisestä.”
— Laura Meriluoto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 47/2023 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 9.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 10.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.11.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 15.11.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 24.11.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 28.11.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1084/2023 · 8.12.2023
- 2Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1085/2023 · 8.12.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1324/2016, seuraavasti:
2 §
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään rahoituksen määrän korottamisesta, kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vuosina 2017—2019 ei oteta huomioon ja rahoitusta korotetaan vuosina 2024—2027 vuosittain määrällä, joka vastaa kuluttajahintaindeksin nousua vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 119 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1325/2016, seuraavasti:
119 §
Kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpidon siirtyminen kirkolle
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään määrärahan mitoituksesta, kustannustason arvioitua muutosta vuosina 2017–2019 ei oteta huomioon määrärahan mitoituksessa ja määrärahaa korotetaan vuosina 2024–2027 vuosittain määrällä, joka vastaa kuluttajahintaindeksin nousua vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.