Vuoden 2019 toinen lisätalousarvio
Vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi
Vuoden 2019 toinen lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.6.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 28.6.2019
- Äänestyksiä
- 35
- Puheenvuoroja
- 205
- Säädös
- 802/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 35 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
205 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin uuden hallituksen ensimmäistä lisätalousarviota, jossa lisättiin määrärahoja erityisesti väylähankkeisiin ja ammatilliseen koulutukseen sekä vähennettiin valtion nettolainanottoa. Vaikka liikenneinvestoinnit ja koulutussatsaukset saivat kiitosta yli hallitus-oppositiorajan, keskustelu oli värikästä ja oppositio jätti esitykseen vastalauseensa. Erityisesti kiisteltiin työllisyystoimien riittävyydestä, hankkeiden alueellisesta jakautumisesta sekä pääministeripuolueen eläkelupausten toimeenpanosta.
- Ovatko lisäbudjetin panostukset ja väylähankkeiden painotukset oikein kohdennettuja?
- Miten ja millä aikataululla luvatut pienten eläkkeiden korotukset toteutetaan?
- Sisältääkö lisäbudjetti tai hallituksen linja riittäviä toimia työllisyysasteen nostamiseksi?
- SDPPuolesta
SDP korosti esityksen ripeää valmistelua sekä merkittäviä investointeja liikenneinfraan, koulutukseen ja pienten eläkkeiden parantamisen valmisteluun.
”Lisäbudjettiesitys on tehty harvinaisen nopeasti, ja se on myös harvinaisen vaikuttava.”
— Johannes Koskinen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti lisätalousarviota vastuullisena ja tasapainoisena kokonaisuutena, joka vähentää valtion velkaantumista ja vahvistaa koko Suomen alueellista elinvoimaa perusväylänpidon kautta.
”Hallituksen esitys vuoden toiseksi lisätalousarvioksi on tasapainoinen kokonaisuus.”
— Mika Lintilä - VihreätPuolesta
Vihreät tukivat lisäbudjettia ja kiittivät erityisesti sen panostuksia vähäpäästöiseen raideliikenteeseen, koulutukseen ja sosiaaliturvan toimivuuteen.
”Hallitus lähtee jo tällä ensimmäisellä lisätalousarviollaan määrätietoisesti vähentämään liikenteen ilmastopäästöjä panostamalla raideliikenteeseen.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti esitystä, kiitti nopeita tulevaisuusinvestointeja raideinfrastruktuuriin ja ammatilliseen koulutukseen sekä piti talouden suuntaa oikeana.
”Tämä lisätalousarvio on tehty nopeasti. Hallitus lähtee heti laittamaan raiteita ja koulutusta kuntoon.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta
RKP kiitti nopeasti laadittua lisätalousarviota perusväylänpidon ja raideverkon parannuksista, jotka vastaavat keskeisiin ongelmakohtiin.
”Perusväylänpitoon 40 miljoonaa euroa, parannuksia moneen rataosuuteen. Nämä on nyt hyvä saada liikkeelle.”
— Anders Adlercreutz - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti liikennehankkeita myönteisinä ja tuki velkaantumisen hillintää, mutta jätti vastalauseen arvostellen työllisyystoimien puutetta sekä epäselvyyksiä eläkelupauksissa.
”Kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan ryhmä on jättänyt vastalauseen tähän Rinteen hallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset pitivät väylä- ja ammattikoulutusrahoitusta tarpeellisena, mutta jättivät vastalauseen ja vaativat lisäpanostuksia tiestöön leikkaamalla kehitysavusta.
”Me lisäisimme väylähankkeisiin niitä miljoonia, joita puolestaan leikkaisimme tehottomasta kehitysavusta.”
— Ville Vähämäki - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit kannattivat lisäbudjetin liikenne- ja ratahankkeita, mutta huomauttivat valtion varojen käytön vastuullisuudesta ja toivoivat tarkempia talouslinjauksia.
”Yhdyn Adlercreutzin analyysiin, että se on aika hyvä. Se ei ole hyvä, mutta se on aika hyvä.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 205 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Täysistunto keskeytettiin kello 15.00. Keskustelua jatkettiin kello 17.00.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.6.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 25.6.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.6.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 28.6.2019Ainoa käsittely · Täysistunto
- 28.6.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2019 II lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 802/2019