Valtion rahoitus sosiaalityön tutkimukselle
Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Sosiaalityön tieteelliselle tutkimukselle luodaan pysyvä valtion rahoitusjärjestelmä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi jatkossa myöntää vuosittain rahoitusta korkeatasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 6.2.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 29.5.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 24
- Vahvistettu
- 11.6.2020
- Säädös
- 449/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoituksesta, jota myönnetään hakemusten ja vertaisarvioinnin perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän valmistelemaan tutkimuksen painoalueita ja seuraamaan hankkeiden toteutumista, ja rahoituksen maksatuksesta huolehtii Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
Mitä se tarkoittaa
Sosiaalityön tutkimukseen kohdennetaan 4 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2020 alkaen. Rahoitusta voivat hakea yliopistojen ohella esimerkiksi tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja kunnat laadukkaisiin tutkimushankkeisiin. Uudistus tukee sosiaalialan tiedontuotantoa, näyttöön perustuvien työmenetelmien kehittämistä ja tutkijanurien yhdistämistä käytännön sosiaalityöhön. Laki tulee voimaan keväällä 2020.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
24 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys sosiaalityön tutkimuksen lakisääteisen ja pitkäjänteisen valtionrahoituksen tarpeellisuudesta. Esitystä pidettiin tervetulleena askeleena sosiaalihuollon tutkimusperustan ja palveluiden vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Jonkin verran huolta herätti kuitenkin se, otetaanko uusi määräraha terveydenhuollon tutkimuksen rahoituksesta samalta budjettimomentilta.
- Vähentääkö sosiaalityön tutkimusrahoitus terveystieteellisen tutkimuksen resursseja?
- Miten yliopistotasoisuus määritellään ja mikä rooli ammattikorkeakouluilla on tutkimuksessa?
- SDPPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä historiallisena läpimurtona, joka korjaa pitkään vallinneen puutteen ja vahvistaa sosiaalialan osaamista sekä tutkimusperustaisuutta.
”Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitteena on turvata voimavarat sosiaalialan tutkimukseen sekä sen kehittämiseen pitkäjänteisesti.”
— Krista Kiuru - KeskustaPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä lämpimästi ja katsoi sen tuovan välttämätöntä tutkittua tietoa päätöksenteon ja sosiaalihuollon käytännön tueksi.
”Tämä hallitusohjelman kirjaukseen perustuva hallituksen esitys on tärkeä osa kokonaisuutta, jossa vahvistamme maamme sosiaalialan tutkimusta ja myöskin käytännön työtä.”
— Pekka Aittakumpu - VihreätPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja näki rahoituksen lisäävän alan vetovoimaa sekä mahdollistavan tutkitun tiedon hyödyntämisen ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.
”Hallituksen esityksessä ehdotettu valtion tutkimusrahoituksen laajentaminen vahvistaisi tutkimusperusteista toimintakulttuuria sosiaalityössä.”
— Sofia Virta - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä piti uudistusta odotettuna ja myönteisenä askeleena sosiaalityön arvostuksen ja käytännön työn kehittämiseksi, vaikka kiinnittikin huomiota tutkimuksen vapauteen liittyviin seikkoihin.
”Sosiaalialan tutkimus ylipäätään on aliresursoitua, ja sosiaalityön merkitys ja tärkeys tieteenalana korostuu vain entisestään, kuten täällä hyvin moni on todennut”
— Mai Kivelä - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti sosiaalityön tutkimuksen vahvistamista, mutta esitti vakavan huolen siitä, ettei rahoitusta tulisi leikata terveystieteelliseltä tutkimukselta.
”On tärkeää, että yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen panostetaan. Sosiaalityön tutkimus tarvitsee pitkäkestoista rahoitusta, se tulee tarpeeseen”
— Mia Laiho - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti tutkimusrahoituksen turvaamista sosiaalialalle ja piti tärkeänä tutkitun tiedon saamista vanhus- ja vammaispalveluiden nykytilasta.
”Tässähän turvataan voimavaroja sosiaalialan tutkimukseen, mikä on erittäin tärkeää, kuten ovat myös terveydenhuollon tutkimus ja erilaiset teemat siellä”
— Arja Juvonen - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä hyvänä ja kannatettavana alkuna, mutta muistutti terveyden tutkimuksen riittävän rahoitustason säilyttämisestä.
”Tämän esityksen tavoitteena on mahdollistaa yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoittaminen valtion rahoista, ja esitys on hyvä ja kannatettava.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 24 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 5/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.2.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 12.2.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.5.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 20.5.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.5.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 28.5.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki sosiaalihuoltolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 449/2020 · 11.6.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) uusi 60 c § seuraavasti:
60 c §Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää vuosittain hakemusten perusteella valtion rahoitusta yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimushankkeille, jotka sopivat yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa ja jotka on vertaisarvioitu. Ministeriö päättää rahoitusta saavista hankkeista vertaisarviointiin perustuen kuultuaan 2 momentissa tarkoitettua arviointiryhmää. Lounais-Suomen aluehallintovirasto maksaa tutkimusrahoituksen hankkeiden toteuttajille kahdessa erässä vuosittain.
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän. Arviointiryhmän tehtävänä on tehdä ministeriölle vuosittain ehdotus tutkimustoiminnan painoalueista ja tavoitteista seuraavalle vuodelle sekä seurata ja arvioida rahoitusta saaneiden hankkeiden toteutumista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueista ja tavoitteista sekä 2 momentissa tarkoitetun arviointiryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tutkimusrahoituksen myöntämisestä ja maksamisesta sekä niihin liittyvistä menettelyistä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.