Patenttituomioistuimen erioikeuksien voimaansaattaminen
Yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Suomi ottaa käyttöön eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan. Järjestely turvaa tuomioistuimen ja sen henkilöstön riippumattomuuden sekä koskemattomuuden virkatehtävissä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 15.4.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 24.6.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 5
- Vahvistettu
- 27.8.2021
- Säädös
- 794/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Saatetaan voimaan pöytäkirja, joka takaa yhdistetylle patenttituomioistuimelle, sen toimitiloille, arkistoille ja henkilöstölle kansainvälisille järjestöille tyypillisen lainkäytöllisen koskemattomuuden ja loukkaamattomuuden sekä verovapauksia.
Mitä se tarkoittaa
Muutos mahdollistaa tuomioistuimen paikallisjaoston toiminnan aloittamisen Helsingissä markkinaoikeuden yhteydessä. Erioikeudet koskevat pientä joukkoa (alkuvaiheessa yksi osa-aikainen tuomari ja kaksi hallintotyöntekijää), ja henkilöstön vero- ja asiakirjavapauksia rajataan niin, etteivät ne koske Suomen kansalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
5 puheenvuoroa · 3 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksien ja vapauksien hyväksymistä Suomessa. Esitys sai salissa yksimielisen tuen yhteispatenttijärjestelmän ja Suomen innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Keskustelussa nostettiin esiin myös laajempi huoli aineettomien oikeuksien verotuksesta ja kilpailukyvystä suhteessa muihin maihin.
- VihreätPuolesta
Pöytäkirjan hyväksyminen varmistaa patenttituomioistuimen toimintavapauden ja henkilöstön riippumattomuuden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Paikallisjaoston saaminen Suomeen mahdollistaa patenttiriitojen käsittelyn kotimaassa.
”Paikallisjaoston perustaminen Suomeen mahdollistaa eurooppapatenttia koskevan riidan käsittelemisen Suomessa sekä oikeuden käymisen suomen tai ruotsin kielellä.”
— Pekka Haavisto - KokoomusPuolesta
Yhteispatenttijärjestelmän luominen parantaa koko EU:n kilpailukykyä ja tukee patentti-intensiivisen Suomen vientiä ja pk-yrityksiä.
”Oletettavaa on, että jos hanke nyt saadaan vietyä maaliin, kyse on uudistuksesta, jolla pitkästä aikaa parannetaan koko EU:n kilpailukykyä.”
— Sinuhe Wallinheimo
Kooste on tuotettu tekoälyllä 5 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 15.4.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoministeriö
- 2.6.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.6.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · ulkoasiainvaliokunta
- 15.6.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.6.2021Ainoa käsittely · Täysistunto
- 22.6.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdystä pöytäkirjastaHyväksytty · 794/2021 · 27.8.2021
- Pöytäkirja yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksistaHyväksytty · 884/2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdystä pöytäkirjasta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2016 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Edellä 1 §:ssä mainitun pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta Suomen kansalaiseen tai henkilöön, joka ottaessaan vastaan tehtävänsä tuomioistuimessa asuu pysyvästi Suomessa.
3 §
Edellä 1 §:ssä mainitun pöytäkirjan 10 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta Suomen kansalaiseen tai henkilöön, joka välittömästi ennen palvelussuhdettaan tuomioistuimessa asui Suomessa.
4 §
Pöytäkirjan muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä soveltamisesta ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
5 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia sovelletaan ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.