Vuoden 2024 toinen lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta kävi kiivaan väittelyn vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta, jonka myötä arvonlisäveroa päätettiin korottaa kesken vuotta ja määrärahoja kohdennettiin muun muassa liikennehankkeisiin ja turvallisuuteen. Hallituspuolueet pitivät toimia välttämättöminä julkisen talouden alijäämän hillitsemiseksi ja investointien vauhdittamiseksi. Oppositio puolestaan arvosteli jyrkästi arvonlisäveron korotuksen ajoitusta taantuman keskellä sekä leikkauksia ja alueellisesti epätasa-arvoisina pitämiään liikennevalintoja.

• –Oliko arvonlisäveron korottaminen kesken vuotta perusteltua vai heikentääkö se ostovoimaa ja elpymistä?
• –Kohdeltiinko eri alueita oikeudenmukaisesti liikenne- ja infrahankkeiden rahoituksessa?
• –Johtaako hallituksen talouslinja velkaantumisen taittumiseen vai työttömyyden kasvuun?

• KokoomusPuolesta

  Ryhmä piti lisätalousarvion toimia vastuullisina ja välttämättöminä julkisen talouden vakauttamiseksi ja katsoi opposition arvostelun olevan vailla realistisia vaihtoehtoja.

  ”Ei tämä mitään paniikkia ole, tämä on ainoastaan pelikirjan mukaista hallitusohjelmakirjausten toteuttamista, ja tulokset rupeavat pikkuhiljaa kyllä puhumaan puolestaan.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Ryhmä tuki lisätalousarviota, koska se pienentää valtion lisävelan tarvetta, estää EU:n alijäämämenettelyyn joutumisen ja panostaa rajavalvontaan sekä tärkeisiin liikenneväyliin.

  ”Uskottava ja johdonmukainen talouspolitiikkamme varmistaa sen, että Suomen maine hyvän taloudenpidon maana palautetaan.”

• RKPPuolesta

  Ryhmä tuki lisätalousarviota ja nosti esiin huoltovarmuudelle kriittisen meriliikenteen tukijärjestelyiden merkityksen Suomelle ja Ahvenanmaalle.

  ”Traficoms stöd var helt avgörande för transporterna till och från Finland och Åland samt mellan Åland och Sverige.”

• KristillisdemokraatitPuolesta

  Ryhmä kiitteli lisätalousarvion vähentävän määrärahatarvetta ja velanottoa sekä huolehtivan huoltovarmuudesta ja maaseudun kehittämisrahoituksen EU-saannoista.

  ”Elikkä todellakin tämä lisätalousarvio on nimenomaan turvallisuuden ja, sanoisin, myös huoltovarmuuden sekä alueellisen kehittämisen tasapainoinen esitys.”

• SDPVastaan

  Ryhmä vastusti lisätalousarviota pitäen sitä osoituksena epäonnistuneesta talouspolitiikasta, jossa arvonlisäveron paniikkikorotus ja palveluleikkaukset osuvat kipeimmin pieni- ja keskituloisiin.

  ”Nimittäin tässähän on tilanne se, että tämäkin lisätalousarvio on selkeä näyttö hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.”

• KeskustaVastaan

  Ryhmä arvosteli velkaantumisen kiihtymistä, alv-korotuksen haittoja yrityksille sekä infrahankkeiden epätasa-arvoista jakautumista ja tärkeiden alueellisten kohteiden sivuuttamista.

  ”Tämä paniikkiratkaisu ei tule auttamaan, ei tule olemaan siis lääke siihen vaivaan, jota sillä pyritään nyt parantamaan.”

• VihreätVastaan

  Ryhmä vastusti arvonlisäveron kiristystä keskellä matalasuhdannetta pienten yrittäjien ja pienituloisten asemaa heikentävänä sekä moitti ilmastotoimien ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon laiminlyöntiä.

  ”Tämä puolentoista prosentin nosto vyöryttää kyllä veronkorotuksen suoraan hintoihin, ja yrittäjät pelkäävät nyt jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevan myynnin laskua.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Ryhmä piti arvonlisäveron korottamista taantuman aikana virheenä, joka heikentää ostovoimaa ja työllisyyttä, ja vaati sen sijaan elvytystoimia ja tukea rakennusalalle.

  ”Tätä taustaa vasten lisäbudjettiin sisältyvä hallituksen päätös korottaa arvonlisäveroa 1.9., eli taantuman keskellä kesken vuoden, on järjetön.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 79 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.