Tenojoen lohenkalastuksen määräaikainen täyskielto
Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä
Kaikki lohenkalastus ja lohenpyyntivälineiden käyttö kielletään Tenojoen vesistössä loppuvuodeksi 2022. Kiellolla pyritään pysäyttämään lohikantojen heikentyminen ja turvaamaan niiden elpyminen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 21.4.2022
- Viimeisin tapahtuma
- 2.6.2022
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 12
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lohi rauhoitetaan ja sen kalastus kielletään Tenojoen pääuomassa, Inarinjoessa, Kietsimäjoessa sekä lohennousuun kuuluvissa sivujoissa 1.6.–31.12.2022. Samalla kielletään perinteisten ja muiden lohenpyyntiin soveltuvien pyydysten, kuten patojen ja lohiverrkojen, käyttö.
Mitä se tarkoittaa
Kielto estää lohenkalastuksen Tenolla kaikilta kalastajilta, mikä vaikuttaa erityisesti paikallisiin asukkaisiin, saamelaiseen kalastuskulttuuriin sekä alueen kalastusmatkailuyrittäjiin. Tahallisesta lohen saaliiksi ottamisesta voidaan määrätä kalastusrikkomuksesta tuomitsemisen lisäksi 3 480 euron menettämisseuraamus kalaa kohden. Muiden kalalajien, kuten siian, harjuksen ja taimenen, pyynti on edelleen sallittu erillisten ehtojen mukaisesti.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin lohenkalastuksen määräaikaista täyskieltoa Tenojoella heikentyneiden lohikantojen suojelemiseksi ja elvyttämiseksi. Esitys oli täysin yksimielinen, ja kaikki puheenvuoron käyttäneet eduskuntaryhmät kannattivat kalastuskieltoa. Puhujat pohtivat lisäksi kalastusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja saamelaiskulttuurin yhteensovittamista tulevaisuudessa.
- KeskustaPuolesta
Ryhmä pitää kaikkia koskevaa kieltoa parhaana ratkaisuna, koska lohikannan turvaaminen on ensisijaista eikä oikeuksia riitä kenellekään kannan romahdettua.
”Siksi tässäkin ratkaisussa tietyllä tapaa tällainen kaikille sama kurjuus ja suoraviivaisuus on ihan hyvä tapa edetä silloin, kun muitakaan vaihtoehtoja ei ole.”
— Anne Kalmari - VihreätPuolesta
Ryhmä kannattaa lohikannan suojelutoimia ja toivoo lainsäädäntöön selkeitä pelisääntöjä paikallisten ja saamelaisten kalastusoikeuksien määrittelyyn jatkossa.
”on ihan erinomaisen tärkeää, että me teemme parhaamme suojellaksemme Tenojoen lohikantaa ja teemme parhaamme sen eteen, että lohikanta saataisiin jälleen nousuun.”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä pitää lohenkalastuskieltoa välttämättömänä ja perusteltuna ratkaisuna äärimmäisen huonossa tilassa olevan kalakannan pelastamiseksi.
”tämä päätös lohikannan pelastamiseksi on — voisi ehkä tässä kohtaa sanoa, eikä edes liioitellusti — oikea ratkaisu, että hallitus tuo tämän esityksen nyt.”
— Jari Myllykoski - KokoomusPuolesta
Ryhmä tukee esitystä ja pitää kaikkia koskevaa kieltoa oikeudenmukaisena, sillä ympäristövastuu kuuluu kaikille eikä kenellekään tule antaa erioikeuksia.
”Tässä tapauksessa hallitus on antanut eduskunnalle hyvän esityksen, jota on helppo kannattaa”
— Markku Eestilä - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä ja korostaa, että kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti ilman erivapauksia.
”kyllä suomalaisia pitää kohdella tasavertaisina kansalaisina Suomen valtion maaperällä eikä voi mitään erivapauksia lähteä säätämään.”
— Jani Mäkelä - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä katsoo äärimmäisten suojelutoimien olevan perusteltuja ja järkeviä kriittisessä tilanteessa koko kalakannan säilyttämiseksi.
”Elikkä jos on todella kysymys koko kalakannan säilyttämisestä, niin silloin puhutaan siitä, onko mahdollista ylipäätänsä niitten erivapauksienkaan enää säilyä, jos ei ole sitä kalakantaa”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 56/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 21.4.2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 26.4.2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.5.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 24.5.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 31.5.2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 2.6.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössäHyväksytty muutettuna
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§Tenojoen vesistöä koskeva kalastuskielto
Lohi on rauhoitettu kesäkuun 1 päivästä 31 päivään joulukuuta 2022 seuraavilla Tenojoen vesistön lohennousualueilla:
1) Tenon pääuoman, Inarinjoen ja Kietsimäjoen alueet, joissa Suomen ja Norjan välinen valtakunnan raja kulkee;
2) Pulmankijärvi, Gálddašjohka Luovosvárjohkan suuhun asti, Ylä-Pulmankijoki Yläputoukselle asti, Luossajohka Luossajávriin asti, Morešveaijohka neljä kilometriä ylävirtaan laskukohdasta Ylä-Pulmankijokeen sekä Skihpajohka ensimmäiseen lompoloon asti;
3) Vetsijoki Vetsijärveen asti ja Vaisjoki Váišluoppaliin saakka;
4) Utsjoki Mierasjärveen asti, Čársejohka Liŋkinjohkan suusta 10 kilometriä ylävirtaan saakka ja Kevojoki Fiellogahjohkan suuhun asti;
5) Kuoppilasjoki Birkejohkan suuhun asti, Birkejohka Yläputoukseen asti sekä Goaskinjohka Goaskinjávriin saakka;
6) Nilijoki 13 kilometriä toiselle kivikkokentälle asti;
7) Akujoki putoukselle asti;
8) Karigasjoki viisi kilometriä Luomusjokisuusta ylävirtaan.
Lohen pyytäminen ja myynti on rauhoitusaikana kielletty.
2§Kielletyt pyyntivälineet
Kalastus seuraavilla lohenpyyntiin tarkoitetuilla välineillä on kielletty 1 §:ssä tarkoitetuilla lohennousualueilla kesäkuun 1 päivästä 31 päivään joulukuuta 2022:
1) potkupato (joddu) ja mertapato (meardi);
2) seisova verkko, joka on tarkemmin määritelty Suomen ja Norjan välisen sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (SopS 42/2017) liitteenä olevan kalastussäännön 21 ja 23 §:ssä; sekä
3) kulkutusverkko.
3§Lohen kalastuskiellon rikkominen
Joka tahallaan rikkoo 1 tai 2 §:ssä säädettyä kieltoa on tuomittava lohen kalastuskiellon rikkomisesta sakkoon.
4 §Menettämisseuraamus
Se, joka on syyllistynyt 3 §:ssä tarkoitettuun tekoon ja ottanut saaliiksi lohen, on tuomittava menettämään valtiolle arvo, joka sillä lajinsa edustajana on.
Menettämisseuraamuksista säädetään lisäksi rikoslain 10 luvussa.
Lohen arvosta lajinsa edustajana säädetään kalastuslain 119 §:n nojalla annetussa asetuksessa.
5 §Elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen poikkeuslupa
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa tieteellistä tutkimusta tai käytännön kokeita varten myöntää luvan poiketa tässä laissa säädetyistä kielloista lohen pyyntiin. Luvan on oltava perusteltu kalakantojen suojelun tai kestävän käytön edistämiseksi.
6 §Valvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat
Tämän lain noudattamista valvovat:
1) Metsähallituksen erätarkastajat ja ne Metsähallituksen virkamiehet, joiden tehtävänä on kalastusasioiden hoitaminen; sekä
2) kalastuslain (379/2015) 103 §:n mukaisesti hyväksytty ja saman lain 107 §:ssä tarkoitetun valtuutuksen omaava kalastuksenvalvoja
7 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2022 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2022.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.