Vuoden 2025 toinen lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin valtion kiihtyvästä velkaantumisesta, laskevista verotuloarvioista sekä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Vaikka esityksen sisältämät puolustus- ja turvallisuuspanostukset saivat laajaa tukea yli puoluerajojen, opposition ja hallituksen väliset näkemykset talouden kokonaislinjasta olivat jyrkän ristiriitaiset. Esitys herätti runsaasti kiistaa.

• –Johtuuko valtion velkaantumisen kiihtyminen ulkoisista suhdanteista vai hallituksen talouspolitiikasta?
• –Ovatko suurituloisiin ja yrityksiin kohdistuvat veronkevennykset perusteltuja vaikeassa taloustilanteessa?
• –Ovatko hallituksen työllisyys- ja sopeutustoimet vahvistaneet vai heikentäneet julkista taloutta?

• KokoomusPuolesta

  Kokoomus tuki esitystä ja piti tärkeänä, että varoja kohdennetaan turvallisuuteen, Ukrainalle annettavaan tukeen sekä elinkeinoelämän ja liikenteen investointeihin. Ryhmä korosti hallituksen olevan sitoutunut julkisen talouden sopeutustavoitteisiin.

  ”Toimimme Suomen puolesta ja parhaaksi, ja siksi kannatan hallituksen esitystä.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Perussuomalaiset pitivät lisätalousarviota välttämättömänä ja vastuullisena kokonaisuutena, jolla vastataan muuttuneeseen maailmantilanteeseen vahvistamalla puolustusta, rajaturvallisuutta ja varautumista. Velanoton kasvun katsottiin johtuvan vaikeasta kansainvälisestä suhdanteesta ja laskeneista verotuloista eikä hallituksen toiminnasta.

  ”Kokonaisturvallisuuden varjeleminen on hallituksen keskeinen tehtävä. Meidän täytyy pitää huolta niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta.”

• SDPVastaan

  SDP arvosteli lisätalousarviota siitä, että valtion velanotto kasvaa ja verotulokertymät romahtavat epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena. Vaikka puolustuspanostukset saivat tukea, ryhmä vastusti leikkauksia ja samanaikaisia suurituloisille sekä suuryrityksille suunniteltuja verohelpotuksia.

  ”Se on totta, miljardi otetaan lisää velkaa. Ja se tietenkin selittyy sillä, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka, tämä saksipolitiikka, vain ei ole toiminut eikä toimi.”

• KeskustaVastaan

  Keskusta ilmaisi syvän huolensa valtion ennätyksellisestä velkaantumisesta ja verotulopohjan pettämisestä. Ryhmän mukaan hallituksen toimet eivät ole tuoneet luvattua talouskasvua, ja velaksi annettavia veronkevennyksiä pidettiin kestämättöminä, vaikka yksittäisiä menokohteita kiiteltiinkin.

  ”Mutta olen sen sijaan suuresti huolissani siitä, mikä tämä yleinen kuva meillä talouden tasapainon suhteen tämänkin lisätalousarvioesityksen jälkeen on.”

• VihreätVastaan

  Vihreät arvosteli paisuvaa velkataakkaa ja piti hallituksen puoliväliriihessä linjaamia veroratkaisuja, kuten yhteisöveron kevennystä, kalliina ja heikosti perusteltuina. Ryhmä vaati kustannustehokkaampia toimia ja panostuksia ilmasto- ja luontotavoitteisiin.

  ”Sen hintalappu on valtava ja tutkimusnäyttö sen tueksi hataraa.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Vasemmistoliitto katsoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistuneen täysin, sillä leikkaukset ovat syventäneet taantumaa ja lisänneet työttömyyttä sekä köyhyyttä. Puolue vastusti velanoton kasvattamista varakkaiden veronkevennyksiä varten ja vaati aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa.

  ”Lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden huonosta tilanteesta.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 53 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.