Vuoden 2017 lisätalousarvio
Vuoden 2017 lisätalousarvioksi
Vuoden 2017 lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 24.5.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 30.6.2017
- Äänestyksiä
- 23
- Puheenvuoroja
- 164
- Säädös
- 493/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 23 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
164 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin vuoden 2017 lisätalousarviosta, talouskasvun ja työllisyyskehityksen syistä sekä määrärahojen kohdentamisesta eri hankkeille. Erityistä erimielisyyttä herättivät Kymi Ring -moottoriradan ja sen liikennejärjestelyjen rahoitus, sote-valinnanvapauden ja aktiivimallin kokeilumäärärahat ennen lakien voimaantuloa sekä valtion omistusosuuksien mahdollinen vähentäminen. Esitys oli kiistelty, ja oppositio jätti valiokuntamietintöön kaksi vastalausetta.
- Ovatko talouskasvu ja työllisyyden koheneminen hallituksen toimien vai kansainvälisen suhdanteen ansiota?
- Onko Kymi Ring -moottoriratahankkeeseen ja valtatie 12:n parantamiseen osoitettu rahoitus perusteltua?
- Voidaanko määrärahoja varata sote-valinnanvapauden pilotointiin ja aktiivimalliin ennen lainsäädännön valmistumista?
- Onko valtion omistusosuuden vähentäminen Nesteessä ja Vapossa taloudellisesti ja strategisesti järkevää?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti lisätalousarviota osoituksena talouden myönteisestä käänteestä ja hallituksen talouspolitiikan toimivuudesta, minkä ansiosta valtion lainanottotarve pienenee ja kasvupanostuksia voidaan lisätä.
”Suomen talouden hyvä käänne on tosiasia.”
— Petteri Orpo - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti lisätalousarvion kokonaisuutta ja velanottotarpeen vähenemistä, vaikka yksittäiset edustajat arvostelivat Kymi Ringin tieliikennerahoitusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton lisäkuluja.
”Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea.”
— Sami Savio - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja korosti, että talouskasvun myötä valtion velanotto vähenee samalla kun panostetaan osaamiseen, liikenneväyliin ja positiivisen rakennemuutoksen alueisiin.
”Tämä talousarvio on myös sillä tavalla lähes historiallinen, että valtion lainanottotarve pienenee.”
— Antti Rantakangas - SDPVastaan
SDP arvosteli hallitusta siitä, että suotuisasta maailmantaloudesta huolimatta velka- ja työllisyystavoitteet karkaavat, ja piti kyseenalaisena rahoituksen jakamista hankkeille, joilta puuttuu vielä lainsäädäntöpohja.
”Työllisyydestä uupuu 80 000, ja velkaantuminen on kolminkertainen vuonna 2019 hallituksen omiin tavoitteisiin verrattuna.”
— Antti Lindtman - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti talouskasvua tervetulleena mutta muistutti sen olevan maailmantalouden vetämää, vaati rohkeampia rakenneuudistuksia ja kummasteli Kymi Ringin kaltaisia määrärahoja.
”On epärehellistä syyttää tai kehua jotain tiettyä hallitusta maailmantalouden trendeistä.”
— Touko Aalto - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti Nesteen osakkeiden myyntivaltuuksia, Kymi Ringin rahoitusta ja määrärahojen varaamista keskeneräisiin sote- ja aktiivimalleihin, vaikka näki esityksessä myös myönteisiä infrahankkeita.
”Nesteen hyvin tuottavien osakkeiden myynti ei ole järkevää tuottonäkökulmasta eikä omistusten strategisen kehittämisen näkökulmasta.”
— Hanna Sarkkinen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit piti talouskehityksen piristymistä positiivisena mutta suhtautui kriittisesti Kymi Ringin tieliikenneinvestointiin ja toivoi investointien ja elinvoimapalveluiden tasapuolisempaa huomioimista koko maassa.
”14 miljoonaa euroa tämän moottoriurheilukeskuksen liikennejärjestelyihin kyllä kuulostaa vähän järjettömältä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa”
— Peter Östman - Uusi vaihtoehtoPuolesta
Uusi vaihtoehto tuki lisätalousarviota, korosti nettovelkaantumisen vähenemistä ja piti kilpailukykysopimusta sekä väyläinvestointeja kuten Oulun meriväylää tärkeinä talouden piristäjinä.
”Meillä on nyt näitä positiivisia esimerkkejä taloudesta, alvin kasvut ja varsinaisten tulojen kasvu ja se, että nettovelkaantuminen vähenee 178 miljoonaa euroa.”
— Kaj Turunen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 164 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.5.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 8.6.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.6.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 30.6.2017Ainoa käsittely · Täysistunto
- 30.6.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2017 lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 493/2017