Valtion palveluiden alueellisen läsnäolon uudistaminen
Laki valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista
Valtion perinteisestä alueellistamismallista luovutaan ja tilalle tuodaan koko maan kattava suunnittelu valtion palveluille ja yksiköille. Valtioneuvosto laatii jatkossa vaalikausittain suunnitelman, jolla ohjataan valtion toimintojen sijoittumista ja palvelujen monikanavaista saatavuutta.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 22.4.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 2.7.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 4
- Vahvistettu
- 15.7.2021
- Säädös
- 728/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Voimassa oleva alueellistamislaki kumotaan ja vanha alueellistamisen koordinaatioryhmä lakkautetaan. Uudessa laissa säädetään valtion palveluiden ja toimintojen sijoittamisen tavoitteista, hallituskausittain tehtävästä valtakunnallisesta suunnitelmasta sekä sitä tukevasta yhteistyöryhmästä. Samalla selkeytetään ministeriöiden toimivaltaa päättää alaisensa hallinnon yksiköiden sijoittumisesta ja mahdollisuutta pidättää päätösvalta merkittävissä palvelujen saatavuutta koskevissa asioissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vähentää valtionhallinnon yksittäisiin sijoituspäätöksiin liittynyttä byrokratiaa ja siirtää palveluverkon ohjauksen strategiselle tasolle. Kansalaisille ja yrityksille uudistus pyrkii turvaamaan valtion palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden yhdistämällä käyntiasioinnin, yhteispalvelupisteet ja sähköiset asiointikanavat. Laki tulee voimaan 1.1.2022, ja ensimmäisen suunnitelman laatimiseen varataan 100 000 euron kertaluonteinen määräraha vuodelle 2022.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
4 puheenvuoroa · 3 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtion palveluiden ja toimipisteiden sijoittamisen uudistamista sekä siirtymistä kohti valtakunnallista ja monikanavaista kokonaissuunnittelua. Esitys sai eduskunnassa yksimielisen vastaanoton, ja puheenvuoroissa korostettiin alueiden elinvoimaa, monipaikkaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta.
- SDPPuolesta
SDP piti uudistusta tärkeänä siirtymänä kohti pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista kokonaissuunnittelua, jolla yhdistetään digitaaliset ja fyysiset palvelut ihmisten tarpeiden mukaisesti.
”Tavoitteena on myös ohjata valtion digitaalista ja fyysistä palveluverkkoa paremmin ja vahvemmin kokonaisuutena.”
— Sirpa Paatero - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä monipaikkaisuuden ja aluepolitiikan vahvistajana, mutta muistutti huolehtimaan myös fyysisestä asioinnista ja heikommassa asemassa olevien palveluista.
”Tämä on monipaikkaisuutta ja aluepolitiikkaa edistävä laki — näin sen näen.”
— Hilkka Kemppi - RKPPuolesta
RKP piti lakiesitystä merkittävänä muutoksena ja korosti alueellisuuden sekä kielellisten oikeuksien huomioimista palveluiden saatavuudessa.
”Joskin esittelyn perusteella tämä on suuri muutos ja toki tässä alueellisuus ja kielelliset oikeudet nostetaan esille, niin esittäisin, että niitä tullaan ottamaan huomioon.”
— Mikko Ollikainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 4 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 62/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.4.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 26.5.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.6.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 29.6.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 2.7.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 2.7.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteistaHyväksytty muutettuna · 728/2021 · 15.7.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tässä laissa säädetään valtion palveluiden saatavuuden järjestämistä sekä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevista yleisistä tavoitteista, niitä koskevasta valtakunnallisesta suunnittelusta ja yhteensovittamisesta sekä päätöksenteosta.
Tätä lakia ei sovelleta eduskuntaan ja eduskunnan alaisiin virastoihin, tasavallan presidentin kansliaan, Suomen ulkomaanedustustoihin, julkisoikeudellisiin laitoksiin, säätiöihin ja muihin julkisoikeudellisiin rahastoihin, valtion omistamiin osakeyhtiöihin tai valtion talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin. Sen 3 ja 5 §:ää ei sovelleta valtion liikelaitoksiin.
Tämän lain soveltamisalaan kuuluva viranomainen vastaa siitä, että palveluiden saatavuus on järjestetty 2 §:ssä säädettyjen tavoitteiden mukaisesti myös sellaisen palvelutehtävän osalta, jonka se on siirtänyt lain soveltamisalaan kuulumattomalle taholle.
2 §Tavoitteet
Valtion palveluiden saatavuus tulee järjestää sekä yksiköt ja toiminnot sijoittaa siten, että koko maan kattavasti valtion tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja palvelun saatavuus vastaa eri asioinnin keinoja käyttäen eri asiakasryhmien palvelutarpeeseen perusoikeudet turvaavalla tavalla.
Valtion palveluiden saatavuutta ja yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevien päätösten ja suunnitelmien tulee lisäksi vahvistaa elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana maan eri osissa.
3 §Valtakunnallinen suunnitelma
Valtioneuvosto laatii toimikautensa ajaksi suunnitelman 2 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelma perustuu hallinnonalarajat ylittävälle kokonaiskuvalle valtion palveluiden tarpeen ja saatavuuden sekä yksikköjen ja toimintojen sijoittumisen tilasta. Suunnitelma sisältää valtionhallinnon yhteisiä tai hallinnonalakohtaisia strategisen tason linjauksia yksiköiden ja toimintojen sijoittamiselle sekä strategisia kehittämistavoitteita palveluiden saatavuudelle ja toiminnan tuloksellisuudelle. Suunnitelma sisältää arvion toimintaympäristön kehittymisestä suunnitelman laadintaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Suunnitelmaan on sisällytettävä tieto 2 §:ssä säädettyjen tavoitteiden kannalta erityisen merkityksellisestä uuden yksikön tai toiminnon perustamisesta tai lakkauttamisesta sekä merkittävimmistä palveluiden saatavuutta muuttavista hankkeista. Suunnitelmassa voi olla valtakunnallisia tai alueellisia painotuksia.
Suunnitelma voi sisältää tavoitteita yhteisten palveluiden ja tilojen taikka monipaikkaisen työskentelyn järjestämiselle ja vastaavalle palvelurakenteeseen ja toimintojen sijoittamiseen vaikuttavalle kehittämiselle. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon Kansaneläkelaitoksen, kuntien ja muun julkisen hallinnon yksikköjen, palveluiden ja muiden toimintojen sijoittumista koskevat suunnitelmat.
Suunnitelma sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa. Valtioneuvosto seuraa ja arvioi suunnitelman toteutumista ja tarkistaa suunnitelman tarvittaessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnitelman valmistelusta ja aikataulusta.
4 §Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen yhteistyöryhmä
Edellä 3 §:ssä tarkoitetun suunnittelun ja seurannan yhteensovittamisen tueksi valtiovarainministeriö asettaa valtioneuvoston toimikaudeksi Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen yhteistyöryhmän (yhteistyöryhmä ), jossa ovat edustettuina ministeriöt, Kansaneläkelaitos ja Suomen kuntaliitto sekä sellaiset valtion viranomaiset ja valtion liikelaitokset, joilla on laaja toimipaikkaverkosto tai jotka hoitavat laajasti asiakaspalvelutehtäviä. Yhteistyöryhmä kuulee ainakin maakuntien liittoja, Valtion yhteispalveluiden neuvottelukuntaa ja muita valtion palveluiden ja alueiden kehittämiseksi perustettuja toimielimiä, valtion kokonaisturvallisuuden ja varautumisen asiantuntijaelimiä sekä valtion henkilöstöä edustavia pääsopijajärjestöjä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmän kokoonpanosta ja tarkemmista tehtävistä.
5 §Toimivalta
Toimivalta päättää valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittumispaikasta kuuluu asianomaiselle ministeriölle, jollei muualla laissa toisin säädetä. Asianomainen ministeriö voi pidättää itselleen alaisensa viranomaisen päätösvallan yksikköjen ja toimintojen sijoittumispaikkaa ja yksiköissä annettavan asiakaspalvelun saatavuutta koskevassa asiassa, jos ministeriö katsoo päätöksen 2 §:ssä säädettyjen tavoitteiden tai 3 §:ssä tarkoitetun suunnitelman tavoitteiden kannalta merkityksellisiksi.
Ministeriössä 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisee ministeri. Asian siirtämisestä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 14 §:ssä.
Ennen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista ja yksikössä annettavan asiakaspalvelun saatavuutta koskevan päätöksen tekemistä, tulee arvioida sen vaikutukset 2 §:ssä säädettyjen tavoitteiden ja 3 §:ssä tarkoitetun suunnitelman tavoitteiden toteutumisen kannalta. Vaikutusarviointi tulee pyynnöstä toimittaa valtiovarainministeriölle.
6 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annettu laki (362/2002).
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.