Reserviläisten nopea kutsuminen rajaturvallisuustehtäviin
Laki asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:n muuttamisesta
Rajavartiolaitoksen reserviläisiä voidaan vastaisuudessa kutsua kertausharjoituksiin nopeutetulla aikataululla myös rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Kutsu voidaan antaa ilman tavanomaista kolmen kuukauden varoitusaikaa, jos rajatilanne muuttuu äkillisesti.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 6.6.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 2.7.2024
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 36
- Vahvistettu
- 5.7.2024
- Säädös
- 465/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Asevelvollisuuslakiin lisätään uusi kertausharjoitusperuste, jonka nojalla rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voidaan määrätä poikkeuksellisissa rajaturvallisuuden häiriötilanteissa kertausharjoitukseen nopeutetusti. Menettely ei edellytä sotilaallista uhkaa, ja päätöksen harjoituksesta tekee tasavallan presidentti sisäministerin esittelystä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä (noin 7 500 henkilöä), heidän työnantajiaan sekä Rajavartiolaitosta. Reserviläinen voidaan määrätä rajaturvallisuuden ylläpitämisen tehtäviin enintään 30 päiväksi kerrallaan tilanteissa, kuten laajamittaisessa välineellistetyssä maahantulossa tai poikkeuksellisissa rajasuluissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 15.7.2024.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
36 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin asevelvollisuuslain muuttamista siten, että Rajavartiolaitoksen reserviläisiä voidaan kutsua kertausharjoituksiin nopeutetusti rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Esitys sai salissa poikkeuksellisen laajan ja yksimielisen tuen sekä hallitus- että oppositiopuolueilta. Keskustelussa korostettiin nopean reagointikyvyn tarvetta Venäjän aiheuttamien hybridiuhkien ja muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi.
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti esitystä välttämättömänä osana varautumista ja kansallisen turvallisuuden vahvistamista muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
”Tämän lain tarkoitushan on myös ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ylipäätään rajalle.”
— Antti Häkkänen - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki lakia tärkeänä askeleena kokonaisturvallisuuden parantamisessa ja hybridiuhkiin vastaamisessa, mutta nosti esiin tarpeen arvioida reserviläisten aseenkanto-oikeutta.
”Tämä lakiehdotus on tärkeä askel Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.”
— Jari Ronkainen - RKPPuolesta
Ryhmä piti lakiesitystä hyvänä ja tarpeellisena osana muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen vastaamista.
”Elikkä kyse on hyvin poikkeuksellisista oloista, mutta hyvä, että tämmöinen laki on nyt olemassa ja tulossa.”
— Joakim Strand - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti esitystä tärkeänä osana varautumista ja kokonaisturvallisuutta.
”Tämä hallituksen esitys on osa varautumista mahdollisiin ongelmiin rajaturvallisuuden suhteen ja on tämän takia tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta.”
— Mika Poutala - SDPPuolesta
Ryhmä kannatti rajaturvallisuuden vahvistamista ja lakiesitystä, mutta korosti reserviläisten riittävää koulutusta ja heidän siviilielämänsä yhteensovittamista.
”Tätä lakia on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä myös siitä näkökulmasta, että huolehdimme kansallisesta ja rajojemme turvallisuudesta.”
— Lauri Lyly - KeskustaPuolesta
Ryhmä piti esitystä erittäin kannatettavana ja korosti rajaturvallisuudesta huolehtimisen ja ennaltaehkäisevän varautumisen välttämättömyyttä.
”Tämä laki on tärkeä. Se on osa tätä kokonaisturvallisuuden palettia, rajaturvallisuuden parantamista ja äärimmäisen kannatettava.”
— Mikko Savola - VihreätPuolesta
Ryhmä piti reservin hyödyntämistä perusteltuna, mutta kiinnitti huomiota reserviläisten ajantasaisen koulutuksen varmistamiseen ja reservin käytön kokonaisuuteen.
”Kuitenkin tässä ehkä tietyllä tavalla tämä näyttäytyy vähän sellaisena purkkaratkaisuna.”
— Atte Harjanne - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä piti tärkeänä, että sääntely on tarkkarajaista ja että reserviläisillä on tehtäviinsä riittävä koulutus ja asianmukaiset resurssit.
”Reserviläisten tehtävät on hyvä olla tarkkaan rajattu, ja heillä on oltava riittävä koulutus tehtäviin”
— Merja Kyllönen - Timo Vornasen eduskuntaryhmäPuolesta
Ryhmä piti esitystä erittäin perusteltuna ja kansallista turvallisuutta tukevana.
”Tässä ajassa ja Suomen sekä Euroopan turvallisuustilanne huomioiden tämä hallituksen esitys on mielestäni erittäin perusteltu.”
— Timo Vornanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 36 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 66/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.6.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Puolustusministeriö
- 11.6.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.6.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · puolustusvaliokunta
- 28.6.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1.7.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 1.7.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 465/2024 · 5.7.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 32 §:n 1, 3 ja 4 momentti ja 48 §, sellaisina kuin niistä ovat 32 §:n 3 ja 4 momentti laissa 500/2016, seuraavasti:
32 §Kertausharjoitukseen määrääminen
Kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Rajaturvallisuuden ylläpitämistä koskevaan 48 §:n 5 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen voidaan kuitenkin määrätä vain rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuihin rajajoukkoihin sijoitettu reserviläinen.
Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä 48 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä määräajasta poiketen. Määräys kertausharjoitukseen annetaan kunkin asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan.
Päätöksen 3 momentissa tarkoitetusta kertausharjoituksesta tekee tasavallan presidentti Puolustusvoimain komentajan esittelystä puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksentekomenettelyssä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Sotilaskäskyasian siirtämisestä tasavallan presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi säädetään puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 3 momentissa. Jos kyse on yksinomaan rajaturvallisuuden välttämättömäksi ylläpitämiseksi määrättävästä kertausharjoituksesta, päätös tehdään kuitenkin noudattaen rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyä sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyä. Tässä momentissa tarkoitettu tasavallan presidentin päätös ja sen nojalla annetut määräykset on peruutettava, kun kertausharjoitukseen johtanut tilanne sen sallii.
48 §Kertausharjoituksen tarkoitus
Reservin kertausharjoituksilla:
1) pidetään yllä varusmiespalveluksen aikana saatuja sotilaallisia tietoja ja taitoja sekä koulutetaan vaativampiin tehtäviin;
2) perehdytetään asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin;
3) harjoitetaan joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa;
4) mahdollistetaan sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen;
5) mahdollistetaan rajaturvallisuuden ylläpitäminen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuustilanteesta johtuen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.