Lastensuojelun jälkihuollon ikärajojen tarkistaminen
Lait lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
Lastensuojelun itsenäistymisvarojen viimeinen maksupäivä nousee 25 ikävuoteen ja nuoren määritelmä laajenee koskemaan 18–24-vuotiaita. Samalla täsmennetään, että laajennettu jälkihuolto koskee niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat tuen piirissä vuoden 2020 alussa.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 31.10.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 19.12.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 20
- Vahvistettu
- 30.12.2019
- Säädös
- 1489/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lastensuojelulaissa nuorella tarkoitetaan jatkossa 18–24-vuotiasta ja itsenäistymisvarojen viimesijainen luovutusikä nostetaan 21 vuodesta 25 vuoteen vastaamaan aiemmin päätettyä jälkihuoltoiän nostoa. Lisäksi täsmennetään, ettei jälkihuolto-oikeuden pidennystä sovelleta takautuvasti, ja lakiviittaukset päivitetään uuden hallintoprosessilain mukaisiksi, jolloin valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020. Jälkihuolto-oikeuden pidennys 25 ikävuoteen koskee vuosittain noin 1 500 täysi-ikäistyvää sijoitettua nuorta, mutta oikeus ei palaudu takautuvasti arviolta noin 6 000 nuorelle, joiden jälkihuolto on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Kunnille lisävuosien arvioidaan aiheuttavan enimmillään noin 12 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset, jotka huomioidaan valtionosuuksissa. Valituslupasääntelyn myötä tuomioistuinprosessien arvioidaan nopeutuvan.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
20 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamiseen ja itsenäistymisvaroihin liittyviä lainsäädäntömuutoksia. Esitys sai laajaa kannatusta yli hallitus- ja oppositiorajojen keinona tukea itsenäistyviä nuoria ja ehkäistä syrjäytymistä. Erimielisyyttä herätti lähinnä se, tulisiko rajalliset voimavarat keskittää jälkihuollon pidentämisen sijaan huostaanottoja ennaltaehkäisevään työhön.
- Tulisiko varat kohdistaa jälkihuollon pidentämiseen 25 ikävuoteen vai varhaiseen ennaltaehkäisyyn ennen huostaanottoja?
- Miten turvataan niiden nuorten palvelut, joiden jälkihuolto-oikeus ehti päättyä ennen uuden lain voimaantuloa?
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä, koska jälkihuollon pidentäminen antaa nuorille riittävän tuen itsenäisen elämän aloittamiseen ja ehkäisee syrjäytymistä.
”On oikein, että eduskunta on jo aiemmin hyväksynyt jälkihuollon ikärajan nostamisen 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen vuoden 2020 alusta.”
— Heidi Viljanen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja piti tärkeänä, että yhteiskunta tarjoaa haavoittuvassa asemassa oleville nuorille riittävän pitkäkestoista tukea.
”Tämä viime kaudella tehty päätös lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta 25 ikävuoteen on erittäin tärkeä ja kannatettava ja tukee meidän nuortemme hyvinvointia.”
— Pekka Aittakumpu - VihreätPuolesta
Vihreät piti uudistusta merkittävänä keinona ehkäistä sijoitettujen nuorten syrjäytymistä ja tukea heidän turvallista aikuistumistaan.
”Ikärajaa nostamalla matalan kynnyksen palvelut halutaan turvata huostassa olleille nuorille, ja näin syrjäytymistä voidaan ehkäistä entistä paremmin.”
— Mirka Soinikoski - KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti lakimuutosta hyödyllisenä sijoituksena syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta muistutti huolehtimaan myös soveltamisalan ulkopuolelle jäävien nuorten palveluista.
”Huostaanoton kokeneille nuorille tarjottava jälkihuolto on hyvin arvokas palvelu, jossa yhteiskunnan varat ovat todellisessa hyötykäytössä.”
— Ruut Sjöblom - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset katsoi, että jälkihuollon pidentämisen sijaan voimavarat ja huomio pitäisi kohdistaa lapsiperheiden varhaiseen auttamiseen ja huostaanottojen ennaltaehkäisyyn.
”Jälkihuoltoajan jatkamiseen 25-vuotiaaksi asti käytettävät rahat tulisivat parempaan käyttöön työssä ennen huostaanottoa.”
— Lulu Ranne
Kooste on tuotettu tekoälyllä 20 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 71/2019 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 71/2019 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 31.10.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 6.11.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.12.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 12.12.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.12.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 18.12.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki lastensuojelulain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1489/2019 · 30.12.2019
- 2Laki lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaHyväksytty · 1490/2019 · 30.12.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki lastensuojelulain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lastensuojelulain (417/2007) 6, 77, 82, 84, 89, 90 ja 92 §, sellaisina kuin niistä ovat 89 § laeissa 88/2010 ja 1302/2014, 90 § laissa 1302/2014 sekä 92 § osaksi laissa 88/2010, seuraavasti:
6 §Lapsi ja nuori
Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena 18–24-vuotiasta.
77 §Itsenäistymisvarat
Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 §:ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon.
Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla.
Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana.
82 §Asian käsittelyä koskevat yleiset säännökset
Tässä laissa tarkoitettujen asioiden käsittelystä hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on voimassa, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.
84 §Valmisteleva suullinen käsittely hallinto-oikeudessa
Huostaanottoa koskevan asian tultua vireille hallinto-oikeus voi asian kirjallisen valmistelun ohella järjestää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 47 §:ssä säädetyn suullisen valmistelun selvittääkseen asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet. Valmistelussa on tarkoitus erityisesti selvittää, mistä asianosaiset ja hakemuksen tai päätöksen tehnyt viranomainen ovat erimielisiä sekä mitä todisteita vaatimusten tueksi on esitettävissä. Valmistelussa ei voida ottaa vastaan suullista todistelua eikä kuulla asiantuntijoita.
Asian käsittely jatkuu suullisen valmistelun jälkeen kirjallisena käsittelynä tai asiassa voidaan järjestää suullinen käsittely siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:ssä säädetään.
89 §Muutoksenhakuoikeus
Lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, saavat hakea itsenäisesti muutosta asioissa, jotka koskevat:
1) 38 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta;
2) 38 a §:ssä tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista;
3) 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa;
4) 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista; ja
5) 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista.
Muutosta 37 §:ssä tarkoitetussa sijoitusta avohuollon tukitoimena koskevassa asiassa saa hakea lapsen huoltaja sekä vanhempi, jonka kanssa yhdessä asumista päätös koskee.
Muutosta 63 §:ssä tarkoitetussa yhteydenpidon rajoittamista koskevassa asiassa saa hakea lapsen huoltaja sekä henkilö, jonka yhteydenpitoa lapseen päätöksellä on rajoitettu.
Muutosta 65 §:ssä, 67 §:n 4 momentissa, 69, 70 ja 72 §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä koskevassa asiassa saa hakea lapsen huoltaja.
Sen lisäksi, mitä tämän pykälän 1–4 momentissa säädetään, 12 vuotta täyttänyt lapsi saa hakea erikseen muutosta häntä itseään koskevissa lastensuojeluasioissa.
Muilta osin muutoksenhakuoikeudesta ja puhevallan käyttämisestä on voimassa, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
90 §Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan tekemään päätökseen saa hakea valittamalla muutosta suoraan hallinto-oikeudelta siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään asioissa, jotka koskevat:
1) 38 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta;
2) 38 a §:ssä tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista;
3) 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa;
4) 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista;
5) 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista;
6) 63 §:ssä tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista;
7) 65 §:ssä tarkoitettua aineiden ja esineiden haltuunottoa;
8) 67 §:n 4 momentissa tarkoitettua lähetyksen luovuttamatta jättämistä;
9) 69 §:ssä tarkoitettua liikkumisvapauden rajoittamista;
10) 70 §:ssä tarkoitettua eristämistä; sekä
11) 72 §:ssä tarkoitettua erityistä huolenpitoa.
Muun henkilön kuin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin saa hakea muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
Ellei tässä laissa toisin säädetä, sovelletaan muutoksenhakuun muutoin, mitä sosiaalihuoltolaissa ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
92 §Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Tämän lain 43 §:ssä tarkoitetuista lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa, 47 §:ssä tarkoitetusta huostassapidon lopettamista, 63 §:ssä tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamista, 28 §:ssä tarkoitetusta lupaa lapsen tutkimiseen, 35 §:ssä tarkoitetusta toimeentulon ja asumisen turvaamista, 75 ja 76 §:ssä tarkoitetuista jälkihuoltoa, 81 §:n 5 momentissa tarkoitettua kieltoa sekä 16, 16 a ja 16 b §:ssä tarkoitetusta kuntien välistä järjestämis- ja kustannusvastuuta koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädetään.
Hakemuksen tai päätöksen tehneellä viranomaisella on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätöksestä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Hallinto-oikeuden antamaan muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Hallinto-oikeuden asian käsittelyn aikana tekemästä päätöksestä, jolla muutoksenhaun alaisen päätöksen täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty, ei kuitenkaan saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeuden antamasta 83 §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta määräyksestä ei saa hakea erikseen muutosta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaan tuloa annettuun hallinto-oikeuden päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
2.Laki lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain (542/2019) voimaantulosäännökseen uusi 3 momentti seuraavasti:
§
Lapseen ja nuoreen, jonka oikeus 75 §:ssä tarkoitettuun jälkihuoltoon on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.