HE 73/2018 vpHyväksytty muutettunaVireille 31.5.2018

Vuoden 2018 lisätalousarvio

Vuoden 2018 lisätalousarvioksi

Vuoden 2018 lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.

Tila: Hyväksytty muutettuna
Vireille: 31.5.2018
Viimeisin tapahtuma: 28.6.2018
Äänestyksiä: 82
Puheenvuoroja: 116
Säädös: 526/2018
Lähde: eduskunta.fi ↗

Näin eduskunta äänesti

Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 82 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

116 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Hallituksen vuoden 2018 ensimmäinen lisätalousarvio herätti eduskunnassa laajan ja kiistanalaisen väittelyn. Hallituspuolueet korostivat kohentunutta taloustilannetta, velanoton vähentymistä sekä täsmäpanostuksia osaamiseen, liikenteeseen ja maatalouteen. Oppositio arvosteli esitystä erityisesti sote-valinnanvapauspilottien rahoittamisesta ennen lakien hyväksymistä, koulutuspanostusten riittämättömyydestä sekä julkisen alan lomarahaleikkausten jatkumisesta.

Pitäisikö sote- ja valinnanvapauspilottien rahoitus perua ennen kuin uudistuksen lait on hyväksytty?
Ovatko lisäbudjetin panostukset koulutukseen ja osaamiseen riittäviä suhteessa aiempiin leikkauksiin?
Jakautuuko talouskasvu oikeudenmukaisesti ja pitäisikö julkisen alan työntekijöiden lomarahaleikkaukset perua?
Pitäisikö kasvavat päästökauppatulot ohjata kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen?

KokoomusPuolesta
Ryhmä katsoo hallituksen talouspolitiikan kääntäneen talouden vahvaan kasvuun ja vähentävän velkaantumista. Lisätalousarvion katsotaan vastaavan oikea-aikaisesti osaavan työvoiman saatavuusongelmiin.
”Tätä lisätalousarviota voisi kuvata hyväksi ja tasapainoiseksi esitykseksi, joka ottaa huomioon Suomen talouden lyhyen ja pidemmän aikavälin haasteet.”
— Sinuhe Wallinheimo
KeskustaPuolesta
Ryhmä kiittää talouden käännettä, työllisyyden parantumista ja valtion velanoton merkittävää vähentymistä. Tärkeinä pidetään erityisesti panostuksia osaamiseen, väylänpitoon ja maatalouden satovahinkojen korvaamiseen.
”Tässä lisätalousarviossa on hyviä yksittäisiä lisäyksiä työllisyyden suhteen.”
— Olavi Ala-Nissilä
Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä tukee lisätalousarviota, koska se kohdentaa täsmätoimia heikoimmassa asemassa olevien työllistämiseen, osaamisen päivittämiseen, sisäiseen turvallisuuteen ja maatalouteen.
”Tässä lisäbudjetissa on täsmätoimenpiteitä, pilotteja nimenomaan vaikeimmassa asemassa olevien työllistämiseksi, pitkään työmarkkinoilta poissa olleitten, alanvaihtajien ja niin edelleen.”
— Kimmo Kivelä
PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vaatii sote- ja valinnanvapauspilottien määrärahojen poistamista keskeneräisen lainsäädännön vuoksi. Lisäksi ryhmä kantaa huolta kotitalouksien velkaantumisesta ja pitää koulutuspakettia riittämättömänä.
”Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto -luvun Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin -momentti esitetään meidän vastalauseessamme poistettavaksi.”
— Toimi Kankaanniemi
SDPVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä ja vaatii omassa vastalauseessaan huomattavia lisäpanostuksia koulutukseen ja työllisyydenhoitoon. Lisäksi ryhmä vaatii sote-pilottien rahoituksen poistamista sekä julkisen alan lomarahaleikkausten perumista.
”Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä kasvu ei valitettavasti kuulu kaikille.”
— Pia Viitanen
VihreätVastaan
Ryhmä arvostelee hallitusta sote-pilottien viemisestä eteenpäin ilman hyväksyttyä lainsäädäntöä. Ryhmä vaatii myös lisääntyvien päästökauppatulojen ohjaamista leikattuun kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen.
”Hallituksen talouspolitiikka on ollut ja on yhä tänä päivänä hyvin valikoivaa.”
— Touko Aalto
VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä pitää lisäbudjetin koulutuspanostuksia mitättöminä aiempiin massiivisiin leikkauksiin verrattuna ja vastustaa kalliita sote-pilotteja. Talouskasvun hedelmien katsotaan kertyvän epäoikeudenmukaisesti vain hyvätuloisille.
”Me muistutamme siitä, että tämä 60 miljoonaa osaamiseen on murusia sen rinnalla, mitä hallitus on aikaisempien vuosien aikana leikannut opetuksesta ja osaamisesta.”
— Kari Uotila
RKPVastaan
Ryhmä arvostelee hallitusta varhaiskasvatuksen laadun heikennyksistä ja maakunta- ja sote-uudistuksen aiheuttamasta mittavasta rahoitusvajeesta muun muassa Uudellamaalla.
”Suurempi kysymys liittyy kyllä tähän maakunta- ja sote-uudistuksen rahoitukseen, ja haluan edelleen, taas kerran, tuoda esiin Uudenmaan huolen tästä.”
— Mikaela Nylander
KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä pitää velanoton vähentämistä ja osaamistoimia oikeansuuntaisina, mutta suhtautuu kriittisesti kymmenien miljoonien jakamiseen sote-piloteille ennen lainsäädännön valmistumista.
”Onko nyt järkevää pistää kymmeniä miljoonia tässä tilanteessa näihin, yli satoja miljoonia?”
— Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 116 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.