Yritysten verojen maksujärjestelyjen helpottaminen
Eräiksi veronkantoon liittyviksi väliaikaisiksi säännöksiksi
Yritykset voivat saada alkuvuonna 2020 maksamansa arvonlisäverot väliaikaisesti takaisin ja siirtää ne maksujärjestelyyn. Verojen huojennettujen maksujärjestelyjen viivästyskorko alennetaan samalla kolmeen prosenttiin.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 20.5.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 24.6.2020
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 21
- Vahvistettu
- 26.6.2020
- Säädös
- 484/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Huojennettu maksujärjestely laajennetaan koskemaan tammi–maaliskuussa 2020 erääntyneitä, jo maksettuja arvonlisäveroja, jotka Verohallinto palauttaa hakijalle uutta maksuohjelmaa vastaan. Lisäksi huojennetussa maksujärjestelyssä tai maksunlykkäyksessä olevien verojen viivästyskorko lasketaan 4 prosentista 3 prosenttiin, eikä saatuja veronpalautuksia käytetä järjestelyssä olevien verovelkojen automaattiseen kuittaamiseen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa koronaviruskriisistä kärsivien yritysten maksuvalmiutta ja ehkäisee konkursseja tarjoamalla veroille lisämaksuaikaa enintään kahdeksi vuodeksi. Toimenpiteiden arvioidaan siirtävän satoja miljoonia euroja verotuloja vuodelta 2020 vuosille 2021 ja 2022. Huojennettua maksujärjestelyä ja arvonlisäverojen palauttamista on haettava Verohallinnolta 31.8.2020 mennessä.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
2. lakiehdotus, 5 e §, mietintö / Sanni Grahn-Laasosen ehdotus
Jaa voitti äänin 39–14.
Perussuomalaiset äänesti hallituksen kanssa. 146 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 26.6.2020.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 14 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin yritysten maksuvalmiuden parantamista helpottamalla verojen maksujärjestelyjä ja mahdollistamalla alkuvuoden arvonlisäverojen takaisinlainaus koronakriisin aikana. Kaikki eduskuntaryhmät pitivät toimia välttämättöminä yritysten pelastamiseksi ja konkurssien välttämiseksi. Kiistaa herätti maksujärjestelyille asetettu viivästyskorko, jota osa oppositiosta piti liian korkeana ja vaati nollakorkoa.
- Pitäisikö maksujärjestelyjen viivästyskorko alentaa nollaan?
- Onko kohtuutonta periä korkoa ajalta, jona palautettavat verovarat eivät vielä ole olleet yrityksen tilillä?
- SDPPuolesta
SDP piti verojoustoja tarpeellisena osana laajaa keinovalikoimaa yritysten ja työllisyyden tukemiseksi. Ryhmä piti valiokunnassa 2,5 prosenttiin alennettua korkoa perusteltuna valtiontalouden kannalta.
”Eli tässä on tavoite tärkeä: joustavoitamme veronmaksujärjestelyjä, puhemies, yhtenä näistä keinoista.”
— Pia Viitanen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä elintärkeänä keinona tukea yritysten maksuvalmiutta nopeasti ja ilman vakuuksia. Kohtuullinen korko katsottiin tarpeelliseksi valtion verotulojen ja maksukyvyn turvaamiseksi.
”Huojennetun maksujärjestelyn laajentamisella ja täydentämisellä voidaan helpottaa kriisin seurauksena vakaviin vaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta.”
— Katri Kulmuni - VihreätPuolesta
Vihreät puolsivat esitystä ja katsoivat, että nopea toimeenpano oli tärkeämpää kuin tietojärjestelmämuutosten odottaminen. Kohtuullinen korko oli tarpeen myös kuntien verotulojen turvaamiseksi.
”Tässä asiassa ensinnäkin verojaosto ja sen myötä valtiovarainvaliokunta tekivät yksissä tuumin monia korjauksia siinä määrin kuin ne olivat mahdollisia.”
— Iiris Suomela - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti arvonlisäverojen palauttamista erittäin tärkeänä, mutta arvosteli viivästyskoron perimistä kriisioloissa. Ryhmä esitti vastalauseessaan järjestelyn muuttamista kokonaan korottomaksi.
”Tietysti keskeisin huomio kiinnittyy juurikin tähän korkoon, joka nyt koskee tätä huojennettua maksujärjestelyä.”
— Matias Marttinen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat esitystä ja olivat tyytyväisiä viivästyskoron laskuun, mutta muistuttivat, ettei valtion tehtävä ole tarjota korotonta luottoa. Huolta esitettiin käännetyn arvonlisäveron piirissä olevien yritysten asemasta.
”Matalakorkoisen lainan tarjoaminen kaikille yrityksille ei siksi ole valtion tehtävä, ja varsinaiset yritystukiluotot tuleekin käsitellä muissa yhteyksissä.”
— Vilhelm Junnila - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit pitivät alv-palautusta hyvänä välineenä, mutta katsoivat vastalauseessaan koron olevan liian korkea ja vaativat nollakorkoa. Ryhmä arvosteli myös sitä, että korkoa joudutaan maksamaan ajalta, jolloin rahoja ei vielä ole saatu tilille.
”Järjestelyt eivät saa kuitenkaan aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia yrityksille.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 74/2020 vp sisältyvät 1.—2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.5.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 28.5.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 10.6.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 17.6.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 22.6.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 23.6.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki veronkantolain väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 484/2020 · 26.6.2020
- 2Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 ja 5 e §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 485/2020 · 26.6.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki veronkantolain väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti veronkantolain (11/2018) 25 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 25 a §, 26 §:ään väliaikaisesti uusi 5 momentti, 43 §:ään väliaikaisesti uusi 5 momentti ja lakiin väliaikaisesti uusi 43 a § seuraavasti:
25 §Palautuksen käyttämisen esteet
Palautusta ei käytetä:
1) vanhentuneen velan suoritukseksi;
2) ilman verovelvollisen pyyntöä sellaisen velan tai sen osan suoritukseksi, jonka täytäntöönpano on kokonaan kielletty tai keskeytetty;
3) 41 §:ssä tarkoitetun maksujärjestelyn kohteena olevan veron suoritukseksi, jos maksujärjestelyyn sovelletaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 e §:ää;
4) autoverolain (1482/1994) 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksunlykkäyksen kohteena olevan veron suoritukseksi, jos maksunlykkäykseen sovelletaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 §:n 3 ja 4 momenttia;
5) sen lisäksi, mitä valmisteverotuslain (182/2010) 47 b §:n 1 momentissa säädetään kuittauksen esteistä, mainitun lain 105 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksunlykkäyksen kohteena olevan veron suoritukseksi, jos maksunlykkäykseen sovelletaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 §:n 3 ja 4 momenttia.
25 a §Palautuksen maksaminen verovelvolliselle maksujärjestelyn yhteydessä
Verohallinto voi maksaa verovelvolliselle sellaisen veron suoritukseksi 22 §:n mukaisesti käytetyt palautukset, josta on tehty 41 §:ssä tarkoitettu maksujärjestely, jos maksujärjestelyyn sovelletaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 e §:ää. Palautus voidaan maksaa, jos se on käytetty veron suoritukseksi 25 päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään tämän pykälän voimaantuloa edeltäneenä päivänä. Palautettavan määrän maksamisen edellytyksenä on, että verovelvollinen on pyytänyt maksujärjestelyä viimeistään tämän pykälän voimaantuloa edeltäneenä päivänä.
Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös, jos verovelvolliselle on myönnetty valmisteverotuslain 105 §:n 3 momentissa tai autoverolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitettu maksunlykkäys, johon sovelletaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 §:n 3 ja 4 momenttia.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena oleville veroille lasketaan viivästyskorkoa tai viivekorkoa veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 §:n 3 momentin tai 5 e §:n 1 momentin mukaisesti noudattaen, mitä mainitun lain 5 b §:ssä säädetään.
Edellä 1 tai 2 momentin nojalla palautettavan määrän maksamisessa noudatetaan, mitä 30 §:ssä säädetään. Tähän määrään ei sovelleta, mitä 22—25, 26—29 §:ssä ja 6 luvussa säädetään.
26 §Palautuksen käyttöjärjestys
Tämän pykälän 3 momenttia ei sovelleta 25 §:n 1 momentin 3—5 kohdassa tarkoitettuihin maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin.
43 §Maksujärjestelyn edellytykset
Tämän pykälän 2 momenttia ei sovelleta 25 §:n 1 momentin 3—5 kohdassa tarkoitettuihin maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin.
43 a §Eräät arvonlisäverot maksujärjestelyssä
Verohallinto voi ottaa 41 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun maksujärjestelyyn myös verovelvollisen jo suorittamat, 2 momentissa tarkoitetut arvonlisäverot, jolloin näiden verojen suoritukseksi käytetyt maksut ja palautukset maksetaan verovelvolliselle.
Tässä pykälässä tarkoitettuja arvonlisäveroja ovat:
1) vuoden 2020 tammi-, helmi- ja maaliskuussa erääntyneet verot, jos verovelvollisen verokausi on oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaisesti kalenterikuukausi;
2) vuoden 2020 helmikuussa erääntyneet verot, jos verovelvollisen verokausi on oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaisesti neljänneskalenterivuosi;
3) yksi neljäsosa vuonna 2020 erääntyneistä veroista, jos verovelvollisen verokausi on oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n 2 momentin tai 12 §:n 2 momentin mukaisesti kalenterivuosi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos verovelvollisella on ulosotossa perittäviä veroja, verovastuisiin perustuvia verovelkoja tai muita Verohallinnon saatavia edelleen maksamatta taikka jos verovelvollinen on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden.
Verohallinto voi 1 momentin soveltamista harkitessaan ottaa huomioon 3 momentissa tarkoitetut seikat myös seuraavien tahojen osalta:
1) verovelvollisen johtamat yhteisöt ja yhtymät;
2) verovelvollisen ollessa yhteisö tai yhtymä, sitä johtava henkilö ja kyseisen henkilön johtamat muut yhteisöt ja yhtymät.
Edellä 2 momentissa tarkoitetulle maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle lasketaan viivästyskorkoa veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n 2 momentin ja 5 e §:n 1 momentin mukaisesti.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä maksetaan verovelvolliselle noudattaen, mitä 30 §:ssä säädetään. Tähän määrään ei sovelleta, mitä 4 ja 6 luvussa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2020. Lain 25 §:n 1 momentti, 26 §:n 5 momentti ja 43 §:n 5 momentti ovat kuitenkin voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.
Lain 43 a §:ää sovelletaan lain voimassaoloaikana tehtyihin maksujärjestelyihin sekä maksujärjestelyihin, joita on pyydetty lain voimassaoloaikana.
2.Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 ja 5 e §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (1556/1995) 4 §:n 3 momentti ja 5 e §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 294/2020, seuraavasti:
4 §Viivekorko
Valmisteverotuslain (182/2010) 105 §:n 3 momentissa, autoverolain (1482/1994) 50 §:n 3 momentissa, ajoneuvoverolain (1281/2003) 61 §:n 1 momentissa ja polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetun lykkäyksen kohteena olevalle verolle tai maksulle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivekorko on 1 momentissa säädetystä poiketen kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa.
5 e §Maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettava viivästyskorko
Veronkantolain 41 §:ssä tarkoitetun maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivästyskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.