Huippunopeiden viestintäverkkojen rakentamisen nopeuttaminen

Tällä lailla täsmennetään ja täydennetään toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja direktiivin 2014/61/EU kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/1309 (gigabitti-infrastruktuurisäädös), jäljempänä gigabittiasetus .

Sellaisten gigabittiasetuksen 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaiset edellytykset täyttävien yksityisten liikerakennusten omistajien, jotka eivät ole verkon ylläpitäjien omistuksessa tai niiden määräysvallassa, on operaattorin kirjallisesta pyynnöstä suostuttava sellaisiin kohtuullisiin pyyntöihin saada käyttöoikeus kyseisiin rakennuksiin kattoineen, että erittäin suuren kapasiteetin verkkojen elementtejä tai liitännäistoimintoja voidaan asentaa oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ja edellytyksin ja markkinaolosuhteiden mukaiseen hintaan.

Gigabittiasetuksen 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua maaseutualuetta on Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2018 paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-alueluokituksen mukainen harvaan asuttu maaseutu ja ydinmaaseutu sekä näiden ympäröimä maaseudun paikalliskeskus.

Gigabittiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä määräaikaa asettaa saataville fyysistä infrastruktuuria koskevat vähimmäistiedot sähköisessä muodossa keskitetyn tietopisteen kautta pidennetään 12 kuukaudella niiden kuntien osalta, joissa on alle 3 500 asukasta.

Gigabittiasetuksen 4 artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta sellaiseen fyysiseen infrastruktuuriin tai verkkoon taikka näiden osaan, jonka vaarantuminen olisi omiaan aiheuttamaan merkittävää yleistä vaaraa tai kansallisen turvallisuuden heikentymistä ( kriittinen infrastruktuuri ).

Gigabittiasetuksen 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdassa säädettyjä velvoitteita sovelletaan myös muihin kuin kokonaan tai osittain julkisista varoista rahoitettaviin rakennusteknisiin töihin.

Gigabittiasetuksen 5 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta rakennusteknisiin töihin, jotka kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin.

Poiketen gigabittiasetuksen 6 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetystä määräajasta verkon ylläpitäjän on asetettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot saataville viimeistään kolme kuukautta ennen lupahakemuksen jättämistä toimivaltaisille viranomaisille. Julkisen sektorin elimen, jonka omistuksessa tai määräysvallassa fyysinen infrastruktuuri on, on asetettava tiedot saataville viimeistään neljä kuukautta ennen lupahakemuksen jättämistä toimivaltaisille viranomaisille.

Gigabittiasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta vähimmäistietojen saataville asettamisesta ei sovelleta rakennusteknisiin töihin, jotka kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin. Velvoitetta ei sovelleta myöskään henkeä tai omaisuutta välittömästi uhkaaviin hätätilanteisiin tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseen liittyviin rakennusteknisiin töihin.

Gigabittiasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta vähimmäistietojen saataville asettamisesta ei sovelleta myöskään yksittäisen tilaajayhteyden rakentamiseen liittyviin rakennusteknisiin töihin.

Julkisen sektorin elimet, joiden omistuksessa tai määräysvallassa fyysinen infrastruktuuri on, ja verkon ylläpitäjät eivät saa asettaa saataville 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vähimmäistietoja sellaisista rakennusteknisistä töistä, jotka kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin, tai 2 momentissa tarkoitetuista kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Toimivaltainen viranomainen voi gigabittiasetuksen 7 artiklan 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa pidentää mainitun kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja mainitun artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja poikkeuksellisen laajaa yhteensovittamista vaativassa yhteisrakentamishankkeessa.

Gigabittiasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina rakennusteknisinä töinä, joihin ei sovelleta gigabittiasetuksen mukaista lupamenettelyä, pidetään sellaisia töitä, joiden vaikutus on vähäinen ja pistemäinen, ja jotka eivät aiheuta vähäistä suurempaa haittaa.

Operaattoreiden, jotka aikovat toteuttaa gigabittiasetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja rakennusteknisiä töitä, on ennen töiden aloittamista ilmoitettava aikomuksestaan keskitettyyn tietopisteeseen.

Liikenne- ja viestintävirasto toimii gigabittiasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisena kansallisena riitojenratkaisuelimenä.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamislain (751/2023) perusteella luvanvaraisten hankkeiden valvonnan yhteydessä, että kiinteistön sisäverkot ja niitä koskeva fyysinen infrastruktuuri on rakennettu gigabittiasetuksen 10 artiklan 1–3 kohdan sekä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 244, 249 ja 277 §:n nojalla annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirastolla on tämän lain mukaisia tehtäviä suorittaessaan oikeus saada tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä niiltä, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista tässä laissa säädetään tai jotka toimivat näiden lukuun.

Tiedot on luovutettava maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä ja viranomaisen pyytämässä muodossa.

Jos joku rikkoo gigabittiasetusta, tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka ei noudata kansallisen riitojenratkaisuelimen sitovaa päätöstä, Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa määräajassa. Päätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella. Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä seuraamusmaksun gigabittiasetuksessa tarkoitetulle verkon ylläpitäjälle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö velvoitetta, joka koskee:

1) gigabittiasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädettyä velvoitetta asettaa saataville fyysistä infrastruktuuria koskevat vähimmäistiedot;

2) gigabittiasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja edellä 4 §:n 1 momentissa säädettyä rakennusteknisten töiden koordinointivelvoitetta;

3) gigabittiasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta asettaa saataville suunniteltuja rakennusteknisiä töitä koskevat vähimmäistiedot tai noudata edellä 5 §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa.

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä seuraamusmaksun kiinteistön omistajalle tai rakentamislain mukaisen rakentamisluvan hakijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö gigabittiasetuksen 10 artiklan 1–3 kohdassa säädettyä velvoitetta varustaa rakennukset ja kiinteistöt kuituvalmiilla kiinteistön fyysisellä infrastruktuurilla ja kiinteistön kuitukaapeloinnilla taikka talojakamolla.

Seuraamusmaksu on vähintään 1 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin.

Seuraamusmaksu jätetään määräämättä, jos velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti on johtunut verkon ylläpitäjästä, kiinteistön omistajasta tai rakentamisluvan hakijasta riippumattomasta syystä tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.

Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos on kulunut yli viisi vuotta siitä, kun rikkomus tai laiminlyönti on tapahtunut. Jos rikkomus tai laiminlyönti on ollut luonteeltaan jatkuvaa, viiden vuoden määräaika lasketaan siitä, kun rikkomus tai laiminlyönti on päättynyt.

Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn seuraamusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002).

Seuraamusmaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen ratkaisun antamisesta.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on varmistaa, että keskitetylle tietopisteelle ja sen kautta hoidettavaksi gigabittiasetuksen 3–10, 12 ja 13 artiklassa säädetyt tehtävät hoidetaan gigabittiasetuksen velvoitteet ja tavoitteet huomioiden tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintävirasto ylläpitää keskitettyä tietopistettä ja järjestää keskitetyn tietopisteen toiminnan. Liikenne- ja viestintävirasto voi hankkia keskitetyn tietopisteen toiminnan järjestämiseen liittyvät tekniset ja avustavat palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta tai tuottaa palvelut itse. Palveluntuottaja ei saa käyttää tehtävää hoitaessaan saamiaan tietoja hyväksi muussa liiketoiminnassaan.

Liikenne- ja viestintävirasto voi 2 momentissa säädetystä poiketen hakemuksesta nimittää muun viranomaisen ylläpitämään keskitettyä alueellista tietopistettä. Muu viranomainen voidaan nimittää keskitetyn tietopisteen alueelliseksi ylläpitäjäksi, jos keskitetty alueellinen tietopiste:

1) on riittävän tietoturvallinen;

2) täyttää gigabittiasetuksen 7 artiklassa keskitetylle tietopisteelle asetetut vaatimukset;

3) pystyy vastaanottamaan Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämästä keskitetystä tietopisteestä sekä muun viranomaisen ylläpitämästä alueellisesta keskitetystä tietopisteestä hakemuksen käsittelemiseen liittyviä tietoja sekä välittämään hakemuksen käsittelemiseen liittyviä tietoja Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämään keskitettyyn tietopisteeseen ja muun viranomaisen ylläpitämään alueelliseen keskitettyyn tietopisteeseen.

Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa 3 momentissa tarkoitetun nimityksen keskitetyn alueellisen tietopisteen ylläpitämiseen, jos keskitetty alueellinen tietopiste tai sen ylläpitäjä ei täytä 3 momentissa tarkoitettuja ehtoja.

Alueellisen keskitetyn tietopisteen ylläpitäjä järjestää kyseisen tietopisteen toiminnan Liikenne- ja viestintäviraston määräämällä alueella ja varmistaa, että tietopisteen kautta voidaan hoitaa gigabittiasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät. Alueellisen keskitetyn tietopisteen ylläpitäjä voi hankkia kyseisen tietopisteen järjestämiseen liittyvät tekniset ja avustavat palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluntuottaja ei saa käyttää tehtävää hoitaessaan saamiaan tietoja hyväksi muussa liiketoiminnassaan.

Yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 2 ja 4 momentin mukaisia tehtäviä. Palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilön on mainituissa lainkohdissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), hallintolaissa (434/2003), arkistolaissa (831/1994), sähköisestä toiminnasta viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019), tietosuojalaissa (1050/2018), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Liikenne- ja viestintävirasto voi tehdä keskitetyn alueellisen tietopisteen ylläpitäjälle teknisen turvallisuus- ja toimivuustarkastuksen tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä, määräyksissä ja päätöksissä asetettujen velvoitteiden valvomiseksi. Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tarkastuksen yhteydessä päästä ylläpitäjän laitetiloihin ja muihin tiloihin sekä saada tutkittavakseen, sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, valvontatehtävän kannalta välttämättömät asiakirjat ja tiedot.

Keskitetystä tietopisteestä gigabittiasetuksen mukaisesti luovutettavien tietojen antamisesta perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä 12 §:n 3 momentin 1 ja 3 kohdan vaatimusten tarkentamiseksi, fyysisen infrastruktuurin käyttöoikeutta koskevan pyynnön tekijän tunnistamiseksi tarvittavista vähimmäisvaatimuksista ja vähimmäistiedoista sekä tiedoista, joita operaattorin on toimitettava pyynnön yhteydessä. Pyynnöistä säädetään gigabittiasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Tällä lailla kumotaan verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annettu laki (276/2016). Kumotun lain 5 §:n 1 momentin 4 kohta, 7 ja 13 § jäävät kuitenkin edelleen voimaan, kunnes toisin säädetään.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2027 operaattoreiden on tehtävä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus keskitetyn tietopisteen sijaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tämän lain 11 §:n 7 momentti on voimassa vuoden 2025 loppuun.

seuraavasti:

Yleiseen viestintäverkkoon liitettävän kiinteistön tai rakennuksen sisäisen viestintäverkon on täytettävä tässä laissa säädetyt vaatimukset. Kiinteistön tai rakennuksen sisäinen viestintäverkko on suunniteltava ja rakennettava siten, että 111 §:ssä tarkoitettu tilaaja voi valita teleyrityksen.

Toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja direktiivin 2014/61/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1309 (gigabitti-infrastruktuurisäädös), jäljempänä gigabittiasetus , 10 artiklan 1–3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta hankkeeseen, jonka kohteena on:

1) pientalo;

2) vapaa-ajan asunto;

3) rakennus, johon kuituvalmiin fyysisen infrastruktuurin ja kiinteistön kuitukaapeloinnin rakentaminen olisi selvästi kohtuutonta rakennuksen käyttötarkoitus ja aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä:

1) viestintäverkkojen suunnittelussa huomioon otettavista verkkojen teknisistä ominaisuuksista ja suunnitteluun liittyvien asiakirjojen muodosta ja sisällöstä;

2) viestintäverkkojen teknisestä liittämiskohdasta;

3) erittäin suuren kapasiteetin verkkoja tukevan kiinteistön ja rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen viestintäverkon teknisistä vaatimuksista sekä gigabittiasetuksen 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista asetuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeellisista teknisistä eritelmistä;

4) muista 1–3 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin järjestelyihin verrattavista kiinteistön tai rakennuksen sisäisen viestintäverkon hallintaan vaikuttavista teknisistä järjestelyistä.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten noudattamista, jollei tässä laissa muuta säädetä.

Liikenne- ja viestintäviraston ratkaisuvaltaan eivät kuulu yrityksen ja tilaajan välistä sopimussuhdetta tai korvausvastuuta taikka teleyrityksen takautumisoikeutta tai palautusvelvollisuutta koskevat asiat.

Liikenne- ja viestintävirasto ei valvo 251 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja ihmisten ja kotieläinten terveyden ja turvallisuuden suojeluun liittyviä vaatimuksia eikä 2 kohdassa tarkoitettuja olennaisia sähköturvallisuusvaatimuksia siltä osin, kuin ne on säädetty muun viranomaisen valvottaviksi.

Liikenne- ja viestintävirasto ei valvo 22 luvun säännösten noudattamista lukuun ottamatta 176–179.

Liikenne- ja viestintävirasto ei valvo 28 luvun säännösten noudattamista lukuun ottamatta 241 ja 242 §:ää.

Liikenne- ja viestintävirasto ei valvo sitä, että kiinteistön sisäverkot ja niitä koskevan fyysinen infrastruktuuri on suunniteltu ja rakennettu 249 §:n 1 momentin sekä 244, 249 ja 277 §:n nojalla annetun määräyksen mukaisesti siltä osin, kuin valvonta on säädetty kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta annetun lain ( / ) 8 §:n 2 momentissa.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on edistää toimialan yhteis- tai itsesääntelytoimia, jos yhteis- tai itsesääntelyllä on asian luonteen perusteella mahdollista turvata tässä laissa säädettyjen vaatimusten toteutuminen.

Liikenne- ja viestintäviraston on kuultava liikenne- ja viestintäministeriötä ja toimittava yhteistyössä sen kanssa valmistellessaan tämän lain nojalla määräyksiä asioista, joihin liittyy myös asetuksenantovaltuus tai joilla on huomattava merkitys tämän lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Liikenne- ja viestintäviraston on lisäksi kuultava valtiovarainministeriötä valmistellessaan tämän lain nojalla määräyksiä asioista, joilla on merkitys julkishallinnon yleisen kehittämisen sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämisen kannalta taikka valtionhallinnon tietohallinnon ohjauksen, sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden yleisten perusteiden, valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyön sekä valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon kannalta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tässä laissa säädetään seuraavien rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanosta:

60) vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa annetun lain (849/2025) 122 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu;

61) erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta annetun lain ( / ) 11 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .