Koulutuksen ja kulttuurin rahoituksen leikkaaminen
Lait opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Koulutuksen, vapaan sivistystyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien indeksikorotukset jäädytetään pysyvästi. Samalla ammatillisen koulutuksen poistojen takuukorotuksesta luovutaan siirtymäkauden päättyessä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 22.10.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 15.12.2015
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 13
- Vahvistettu
- 30.12.2015
- Säädös
- 1607/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vuosien 2016–2019 indeksikorotuksia vastaavat säästöt tehdään pysyviksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön sekä kulttuurilaitosten yksikköhinnoissa. Lisäksi museoiden, teattereiden ja orkestereiden aiemmat määräaikaiset säästöt säädetään pysyviksi ja ammatillisen koulutuksen investointien takuukorotussäännös kumotaan.
Mitä se tarkoittaa
Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2016. Vuoden 2016 indeksikorotusten jäädyttäminen leikkaa valtionosuuksia noin 13,2 miljoonaa euroa, ja ammatillisen koulutuksen takuukorotuksen päättyminen vähentää rahoitusta noin 67 miljoonaa euroa. Muutokset koskevat kuntia, koulutuksen järjestäjiä ja kulttuurilaitosten ylläpitäjiä, joiden käytettävissä olevat varat vähenevät ja jotka joutuvat sopeuttamaan toimintaansa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 9.12.2015Eduskunta hyväksyi lain äänin 117–55.
RKP äänesti hallituksen kanssa. 27 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
13 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön valtionosuuksien indeksikorotusten pysyvästä jäädyttämisestä ja muista säästöistä. Hallituspuolue puolusti toimia valtiontalouden vaikealla tilanteella, kun taas oppositio vastusti esitystä pitäen säästöjä koulutusta ja kulttuuria rapauttavina. Esitys oli vahvasti kiistelty, ja oppositio esitti lakiehdotusten hylkäämistä.
- Ovatko koulutuksen ja kulttuurin pysyvät indeksijäädytykset välttämättömiä valtiontalouden sopeuttamiseksi?
- Miten leikkausten kumulatiiviset vaikutukset heijastuvat koulutuksen laatuun ja alueelliseen tasa-arvoon?
- Miten ammatillisen koulutuksen ja taidelaitosten toimintaedellytykset turvataan säästöjen keskellä?
- PerussuomalaisetPuolesta
Valtion erittäin vaikea taloustilanne pakottaa tekemään ikäviä säästöjä ja indeksijäädytyksiä, vaikka koulutusleikkaukset ovat raskaita.
”Hallitus ei missään nimessä haluaisi tehdä leikkauksia, mutta niitä on kuitenkin toimitettava, koska taloustilanne on todella kurja.”
— Ritva Elomaa - SDPVastaan
Indeksijäädytysten tekeminen pysyviksi murentaa suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin perustaa sekä kohdistuu kohtuuttomasti peruspalveluihin ilman riittävää vaikutusarviointia.
”Vastustamme indeksijäädytyksiä, sillä ne nakertavat tärkeiden peruspalvelujen rahoittamista ja jättävät pysyvän aukon näiden toimintojen rahoittamiseen.”
— Jukka Gustafsson - VihreätVastaan
Koulutuksesta ja kulttuurista leikkaaminen rikkoo ennen vaaleja annetut lupaukset ja vaarantaa tulevaisuuden osaamisen sekä peruspalvelujen toiminnan.
”Vihreät vastustavat näitä indeksijäädytyksiä, sillä ne nakertavat tärkeiden peruspalvelujen rahoittamista ja jättävät pysyvän aukon näiden toimintojen rahoittamiseen.”
— Johanna Karimäki - VasemmistoliittoVastaan
Esitetyt pysyvät säästöt heikentävät opetuksen laatua, lisäävät eriarvoisuutta ja vaarantavat erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä kulttuurilaitosten toiminnan.
”Tämä on valitettavasti toinen tänään käsittelyssä oleva säästölaki, joka vaikuttaa suoraan heikentävästi kasvatuksen ja opetuksen laatuun ja saavutettavuuteen tässä maassa.”
— Li Andersson
Kooste on tuotettu tekoälyllä 13 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 79/2015 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.10.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 3.11.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.11.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 2.12.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 9.12.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.12.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1607/2015 · 30.12.2015
- 2Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1608/2015 · 30.12.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 68 §, sellaisena kuin se on laissa 1410/2014, muutetaan 11 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti sekä 14, 15, 18 ja 23 b § sellaisina kuin ne ovat, 11 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti sekä 14, 15 ja 18 § laissa 1410/2014 ja 23 b § laissa 189/2015, sekä, lisätään lakiin uusi 8 a, 27 a ja 35 a § seuraavasti:
8 a §Kunnan omarahoitusosuuteen ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisen johdosta lisättävän euromäärän laskeminen vuodesta 2016 alkaen
Poiketen siitä, mitä 8 §:n 4 momentissa säädetään kunnan omarahoitusosuuteen lisättävän vuosittaisen euromäärän laskemisesta, vuosien 2016—2019 varainhoitovuoden kustannustason arvioitua muutosta ei oteta huomioon.
11 §Rahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen
Perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua lisäopetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,26 ja perusopetuksen lisäopetuksen oppilasmäärällä.
12 §Rahoitus maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen
Kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä.
13 §Rahoitus muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen
Kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään muille kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta varten sekä perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamista edeltävää esiopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,41 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä.
14 §Lisärahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun pidennettyyn oppivelvollisuuteen
Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa ja tämän lain 13 §:n 1 momentissa säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta, mainittua opetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,97 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä ja siihen lisätään euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,79 ja vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä.
15 §Perusopetuksen sisäoppilaitoslisä ja koulukotikorotus
Kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityisen opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaan vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitoksessa majoitettujen oppilaiden määrällä.
Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään koulukotiopetusta saavista oppilaista lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,86 ja koulukotiopetusta saavien oppilaiden määrällä.
18 §Rahoitus ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen
Ulkomailla järjestettävää opetusta varten opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 194,08 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,23 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä. Oppilaskohtaista rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
23 b §Keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävät vähennykset
Laskettaessa edellä 23 §:n 1 momentin mukaisesti keskimääräisiä yksikköhintoja vähennetään vuosittain seuraavat euromäärät:
1) lukiokoulutuksen osalta 1 048,52 euroa;
2) ammatillisen peruskoulutuksen osalta 826,73 euroa; ja
3) taiteen perusopetuksen osalta 2,41 euroa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on kuitenkin vähintään vuoden 2015 tasossa ja ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vähintään tasossa, joka saadaan kun vuoden 2015 keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennetään 426,78 euroa.
27 a §Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen laskeminen vuosina 2016—2019
Poiketen siitä, mitä 27 §:n 4 momentissa säädetään ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen tarkistamisesta yksikköhintojen soveltamisvuoden arvioituun kustannustasoon, vuosien 2016—2019 kustannustason muutosta ei oteta huomioon määrättäessä vuosittain yksikköhintoja.
35 a §Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnoista tehtävät vähennykset
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja laskettaessa 35 §:n 1—3 momentin mukaisesti niitä alennetaan vuosittain seuraavasti:
1) museoiden osalta 15 177 euroa;
2) teattereiden osalta 8 545 euroa;
3) orkestereiden osalta 8 479 euroa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 a §, sellaisena kuin se on laeissa 1292/2004 ja 1200/2005, sekä muutetaan 11 b §, sellaisena kuin se on laissa 579/2015, seuraavasti:
11 b §Oppilaitosten yksikköhinnasta tehtävät vähennykset
Edellä 11 §:n mukaisesti määrättävästä yksikköhinnasta, jossa on huomioitu 12 §:ssä tarkoitettu kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos, vähennetään:
1) kansanopiston opiskelijaviikon osalta 9,47 euroa;
2) valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opiskelijavuorokauden osalta 2,81 euroa;
3) kansalaisopiston opetustunnin osalta 2,66 euroa;
4) kesäyliopiston opetustunnin osalta 5,00 euroa;
5) opintokeskuksen opetustunnin osalta 3,11 euroa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, varainhoitovuodelle määrättävän opiskelijaviikon, opiskelijavuorokauden ja opetustunnin yksikköhinta on kuitenkin aina vähintään varainhoitovuoden 2015 yksikköhinnan suuruinen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.