Aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen
Aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi
Aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi ja vuorotteluvapaa lakkautetaan kokonaan. Jatkossa työntekijät ja yrittäjät eivät voi enää saada näitä taloudellisia tukia opiskelun tai työelämästä pidettävän vapaan ajalle.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 15.2.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 23.5.2024
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 157
- Vahvistettu
- 30.5.2024
- Säädös
- 274/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Aikuiskoulutusetuuksista annettu laki ja vuorotteluvapaalaki kumotaan, mikä lopettaa aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin sekä vuorottelukorvauksen maksamisen. Samalla tehdään tarvittavat muutokset muun muassa työttömyysetuuksien rahoitukseen, työttömyysturvalakiin ja opintotukilakiin etuusviittausten poistamiseksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee työntekijöitä, yrittäjiä, työnantajia sekä etuuksia maksavia Työllisyysrahastoa ja työttömyyskassoja. Etuuksia voi saada vain siirtymäajan puitteissa: aikuiskoulutustukea ja vuorotteluvapaata myönnetään, jos opinnot, tukikausi tai vuorotteluvapaa alkavat viimeistään 31.7.2024 (aikuiskoulutustukea maksetaan enintään vuoden 2025 loppuun), ja 414 euron suuruinen ammattitutkintostipendi myönnetään 31.7.2024 mennessä suoritetusta tutkinnosta. Lakkautusten arvioidaan leikkaavan etuusmenoja vuositasolla yhteensä yli 215 miljoonaa euroa (aikuiskoulutustuki noin 178–182 milj. €, vuorotteluvapaa 27 milj. € ja stipendi 11,5 milj. €) ja vahvistavan työllisyyttä noin 10 000 henkilötyövuodella. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloille, joilla etuuksia on käytetty eniten.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 21.5.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 86–74.
Hallitus jaa, oppositio ei. 39 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.5.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
157 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkisen talouden sopeuttamisen ja työllisyyden lisäämisen nimissä. Hallituspuolueet pitivät nykyisiä etuuksia tehottomina ja heikosti kohdentuvina, kun taas oppositio vastusti leikkauksia ja piti niitä vahingollisina jatkuvalle oppimiselle sekä työvoimapula-aloille. Lakiesitys herätti poikkeuksellisen voimakasta ja jakautunutta väittelyä.
- Parantaako tukien lakkauttaminen julkista taloutta ja työllisyyttä toivotulla tavalla?
- Pahentaako aikuiskoulutustuen poistaminen sote- ja kasvatusalojen työvoimapulaa?
- Olisiko nykyjärjestelmää pitänyt kehittää ja kohdentaa uudelleen lakkauttamisen sijaan?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannattaa lakkauttamista, koska aikuiskoulutustuen katsotaan olevan tehoton, huonosti kohdentuva ja julkiselle taloudelle kallis suhteessa sen tuomiin hyötyihin.
”Aikuiskoulutustuki nykymuodossaan ei ole kustannustehokas tapa vastata jatkuvan oppimisen tarpeisiin, joita meillä on.”
— Saara-Sofia Sirén - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tukee esitystä, sillä julkisen talouden tilanne vaatii säästöjä ja nykyinen järjestelmä kasaa koulutusta jo valmiiksi koulutetuille ilman merkittäviä työllisyyshyötyjä.
”Suunnattuna jo kohtuullisen hyvässä työmarkkina-asemassa oleville aikuiskoulutustukea on työvoimapoliittisesti vaikea perustella.”
— Jorma Piisinen - RKPPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä julkisen talouden tasapainottamisen ja työllisyysasteen nostamisen vuoksi pohjoismaiselle tasolle.
”Koskien aikuiskoulutustukea meillähän on tietysti tarve saada ihmisiä kouluttautumaan nimenomaan hoiva-alalle, opettajan erikoisopintoihin ja niin poispäin, siitä ei ole mitään epäselvyyttä.”
— Anders Norrback - SDPVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä, koska tuki on toiminut keskeisenä välineenä osaamisen päivittämiselle ja työvoiman saatavuudelle eikä korvaavaa mallia ole valmiina.
”Hallitus ajaa toimivan aikuiskoulutustuen alas juuri silloin, kun pitäisi panostaa osaamiseen ja kun osaajapula vaivaa.”
— Lauri Lyly - KeskustaVastaan
Ryhmä vastustaa tukien lakkauttamista liian rajuna toimena ja katsoo, että tuen kriteerejä olisi pitänyt sen sijaan uudistaa ja kohdentaa pula-aloille.
”Myös keskustan mielestä on ollut perusteita rajata ja kohdentaa aikuiskoulutustukea uudelleen, mutta tämä lakkauttaminen on kyllä todellakin liian raju ja kova toimi.”
— Pekka Aittakumpu - VihreätVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä, koska tukien poisto on ristiriidassa osaamistason noston ja työssäjaksamisen tukemisen kanssa ja heikentää mahdollisuuksia alanvaihtoon.
”Tämä hallituksen esitys on valitettava osoitus siitä, että hallitus ei arvosta ihmisten työssäjaksamisen tukemista, osaamisen päivittämistä tai uudelleenkouluttautumista.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastustaa leikkauksia, sillä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan poistaminen heikentää työssäjaksamista, elinikäistä oppimista ja naisvaltaisten alojen työoloja.
”Tarvitaanko vuonna 2024 tukimuoto, joka mahdollistaa työelämässä jo oleville oman osaamisensa päivittämisen? Vastaus on yksiselitteisesti ”kyllä”.”
— Li Andersson
Kooste on tuotettu tekoälyllä 157 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 8/2024 vp sisältyvien 1.—9. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 15.2.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 21.2.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.5.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 16.5.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 22.5.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.5.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain9
- 1Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain kumoamisestaHyväksytty · 274/2024 · 30.5.2024
- 2Laki vuorotteluvapaalain kumoamisestaHyväksytty · 275/2024 · 30.5.2024
- 3Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 276/2024 · 30.5.2024
- 4Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 277/2024 · 30.5.2024
- 5Laki työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 278/2024 · 30.5.2024
- 6Laki työttömyyskassalain 26 §:n muuttamisestaHyväksytty · 279/2024 · 30.5.2024
- 7Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 280/2024 · 30.5.2024
- 8Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 3 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 281/2024 · 30.5.2024
- 9Laki opintotukilain muuttamisestaHyväksytty · 282/2024 · 30.5.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan aikuiskoulutusetuuksista annettu laki (1276/2000).
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos oikeus aikuiskoulutusetuuteen kohdistuu ennen tämän lain voimaan tuloa olevaan aikaan, aikuiskoulutusetuuden myöntämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Aikuiskoulutustukea on oikeus saada opintoihin, jotka alkavat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tukikausi aloitetaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024. Tukea voi saada enintään 31 päivään joulukuuta 2025 asti. Tuen maksamista on haettava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2026.
Ammattitutkintostipendiin on oikeus, jos ammattitutkintostipendiin oikeuttava tutkinto on suoritettu viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024.
2.Laki vuorotteluvapaalain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan vuorotteluvapaalaki (1305/2002).
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuun vuorotteluvapaaseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Työvoimaviranomaisella tarkoitetaan 1 päivästä tammikuuta 2025 työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, joka vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä toimialueellaan, sekä viranhaltijaa, joka mainitun lain 13 §:ssä tarkoitetun sopimuksen nojalla hoitaa tässä laissa säädettyjä työvoimaviranomaisen tehtäviä.
3.Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 6 § ja 10 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 6 § laissa 1301/2002 ja 10 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 678/2022, sekä muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti ja 10 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 678/2022, seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus
Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, tämän lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla, työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksuilla ( omavastuumaksu ) sekä työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät ja vakuutusmaksut, palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukainen palkkaturva sekä työttömyysturvalain mukaiset muutosturvarahat ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 a luvun mukaiset muutosturvakoulutukset rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään.
2 §Työttömyysvakuutusmaksut
Työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että tässä laissa tarkoitettu Työllisyysrahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien, muutosturvarahojen ja muutosturvakoulutusten rahoituksesta sekä 23, 23 a ja 24 §:ssä tarkoitetuista maksuosuuksien siirroista.
10 §Työllisyysrahaston tehtävät
Työllisyysrahaston tehtävänä on:
6) koulutuksen korvaamisesta annetun lain (1140/2013) mukaisten korvausten toimeenpano.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vuorotteluvapaa tai aikuiskoulutustuen tukikausi on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, vuorottelukorvaukseen ja aikuiskoulutustukeen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
4.Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (387/2023) 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus
Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat rahoitetaan valtionosuudella, työttömyyspäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuudella, tämän lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksuilla ( omavastuumaksu ) sekä työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät ja vakuutusmaksut, palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukainen palkkaturva sekä työttömyysturvalain mukaiset muutosturvarahat ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 8 luvun mukaiset muutosturvakoulutukset rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 4 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1457/2016, seuraavasti:
6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
4 §Palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva palkka
Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä tai osa-aikaeläkettä saavan tai saaneen henkilön ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy eläkkeen alkamishetkellä vallinneen tilanteen mukaisesti. Jos henkilön 5 luvun 3 §:n mukainen työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan eläkkeen päättymisen jälkeisenä aikana, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan kuitenkin tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Mitä edellä säädetään, koskee henkilöä, joka on saanut julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettua osa-aikalisää tai ollut osittaisella hoitovapaalla taikka jonka palkkaa on alennettu määräaikaisesti ja palkan alentaminen perustuu työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisiin irtisanomisperusteisiin tai työpaikalla tuotannollisista tai taloudellisista syistä tehtyyn henkilöstöä koskevaan kirjalliseen sopimukseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vuorotteluvapaa on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, vuorotteluvapaaseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
6.Laki työttömyyskassalain 26 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassalain (603/1984) 26 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on laeissa 1190/2009 ja 942/2012, seuraavasti:
26 §Osuudet hallintokuluista
Hallintokuluihin kohdistuvana valtion osuutena ja Työllisyysrahaston osuutena maksetaan:
1) työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:ssä säädettyä peruspäivärahaa vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti; sinä vuonna, jolloin työttömyyskassan säännöt on ensi kerran vahvistettu, ja sitä seuraavana vuonna valtion osuus on kuitenkin kaksinkertainen; ja
2) 0,35 prosenttia niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 1 §:n mukaisista kulukorvauksista, joihin suoritetaan valtion osuus tai Työllisyysrahaston osuus.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vuorotteluvapaa on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, vuorottelukorvaukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
7.Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 84 §:n 4 momentti, 95 §:n 2 momentin 8 kohta ja 125 §:n 1 momentin 5 kohta sekä muutetaan 95 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohta, 112 §:n 1 momentin 2 kohta, 114 §:n 1 momentin 9 kohta ja 125 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin niistä on 114 §:n 1 momentin 9 kohta laissa 997/2023, seuraavasti:
95 §55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki
Työllistämistukea ei myönnetä, jos:
6) tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella; tai
7) työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös.
112 §Asiakastietojen käyttötarkoitukset
Asiakkaiden ja työvoimapalvelujen tuottajien tietoja voidaan käyttää:
2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa, työttömyysturvalaissa, kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetussa laissa työvoimaviranomaiselle tai kehittämis- ja hallintokeskukselle säädettyjen tehtävien hoitamiseen;
114 §Käsiteltävät tiedot
Henkilöasiakkaasta voidaan käsitellä seuraavia tietoja:
9) työttömyysturvaan liittyvät selvitykset, työvoimapoliittiset lausunnot ja muut lausunnot sekä ilmoitukset; mainittuja tietoja sekä työvoimapoliittisen lausunnon ja muun lausunnon antamiseksi välttämättömiä tietoja voidaan käsitellä myös silloin, kun luonnollinen henkilö ei ole henkilöasiakas;
125 §Käyttöoikeuden myöntäminen valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen
Käyttöoikeus valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen voidaan myöntää työvoimaviranomaisen, kehittämis- ja hallintokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön tai aluehallintoviraston palveluksessa olevalle henkilölle, joka hoitaa:
6) 1–3 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin, tukiin tai asiakasprosesseihin taikka työttömyysturvajärjestelmään liittyviä valvonta-, kehittämis-, seuranta-, tilastointi-, ennakointi- tai ohjaustehtäviä;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos vuorotteluvapaa on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, palkkatuen ja työllistämistuen myöntämiseen sijaisen palkkaamista varten sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Vuorotteluvapaaseen liittyvien asiakastietojen käyttämiseen ja henkilöasiakasta koskevien tietojen käsittelyyn sekä näitä tietoja koskevien käyttöoikeuksien myöntämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
8.Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain (897/2009) 3 a §:n 2 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 692/2023, seuraavasti:
3 a §Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät
Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävänä on:
7) tukea työvoimaviranomaisia työvoimapalvelujärjestelmän kehittämisessä sekä antaa työvoimaviranomaisille oikeudellista neuvontaa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023), työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) toimeenpanossa; sekä
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Kehittämis- ja hallintokeskuksen vuorotteluvapaaseen liittyviin tehtäviin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
9.Laki opintotukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 6 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti, 23 §:n 3 momentti sekä 29 §:n 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1213/2019, 6 §:n 2 momentti ja 29 §:n 5 momentti laissa 1277/2000 sekä 23 §:n 3 momentti laissa 792/2007, sekä muutetaan 15 §:n 1 momentti, 15 a §:n 3 momentin 1 kohta sekä 16 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 15 §:n 1 momentti laissa 451/2020 sekä 15 a §:n 3 momentin 1 kohta ja 16 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1201/2023, seuraavasti:
15 §Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa.
15 a §Opintolainan nostaminen
Opintolaina nostetaan seuraavasti:
1) ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon tai tieteellisiin jatko-opintoihin myönnetty opintolaina voidaan nostaa yhtenä eränä;
16 §Valtiontakauksen määrä
Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta kohden on:
1) korkeakouluopiskelijalla 850 euroa;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin opintoihin aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutustukea saavalle opiskelijalle myönnettävään opintolainan valtiontakaukseen ja opintolainan nostamiseen sekä opintotuen myöntämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Opintolainan valtiontakauksen saamisen edellytyksenä on, että opinnot aloitetaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024. Opintolainan valtiontakaus on mahdollista saada ja opintolainaa nostaa 31 päivään joulukuuta 2025 asti.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.