Vuoden 2022 toinen lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin vuoden 2022 toista lisätalousarviota, jossa osoitettiin merkittäviä lisämäärärahoja maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen, Ukrainan tukemiseen ja koronapandemian jälkihoitoon. Keskustelu oli kiisteltyä, sillä vaikka turvallisuus- ja puolustuspanostukset saivat laajan tuen, salissa syntyi kovaa erimielisyyttä valtion velkaantumisesta ja menojen karsimisesta. Oppositio vaati tehokkaampia toimia myös kalliiden polttoaine- ja elinkustannusten kompensoimiseksi kansalaisille.

• –Pitäisikö valtion menolisäyksiä kattaa säästämällä muista kohteista velkaantumisen hillitsemiseksi?
• –Ovatko toimet riittäviä polttoaineiden ja elinkustannusten nousun kompensoimiseksi kansalaisille?
• –Ovatko maatalouden huoltovarmuustoimet riittäviä viljelijöiden kriisin ratkaisemiseksi?

• SDPPuolesta

  SDP piti lisätalousarviota välttämättömänä sota-ajan ja kriisien vastineena, jolla turvataan maanpuolustus, irtaudutaan venäläisestä energiasta sekä tuetaan lapsia ja nuoria.

  ”Euroopassa on sota, ja tämä on sota-ajan lisätalousarvio.”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta tuki esitystä ja korosti, että lisäbudjetti vahvistaa vastuullisesti Suomen puolustuskykyä, huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kotimaista maataloutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

  ”Hallitus esittää merkittävää, miljardiluokan lisätalousarviota — varautumisen lisätalousarviota.”

• VihreätPuolesta

  Vihreät kannattivat esitystä, pitäen keskeisinä panostuksia Ukrainan tukemiseen, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä energiaomavaraisuutta parantavaan vihreään siirtymään.

  ”Hallituksen toisen lisätalousarvion tavoitteena on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.”

• VasemmistoliittoJakautunut

  Valtaosa ryhmästä tuki lisäbudjetin panostuksia lasten hyvinvointiin, koulutukseen, vihreään siirtymään ja sosiaaliturvan indeksitarkistuksiin, mutta ryhmästä esitettiin myös kritiikkiä asehankintojen ja puolustusmenojen voimakasta kasvua kohtaan.

  ”Tässä lisätalousarviossa tehtävät panostukset ovat kauaskantoisia, ja niillä pyritään löytämään kestävä tie, joka varmistaisi hyvinvoivan Suomen myös tuleville sukupolville.”

• KokoomusPuolesta varauksin

  Kokoomus antoi täyden tukensa puolustuksen, huoltovarmuuden ja Ukrainan lisärahoitukselle, mutta arvosteli ankarasti hallitusta mittavasta lisävelasta ja kyvyttömyydestä säästää vähemmän tärkeistä kohteista.

  ”Juuri sen vuoksi hallituksen pitäisi kyetä laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja säästämään jostakin vähemmän tärkeästä edes vähän.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Perussuomalaiset piti puolustuksen ja rajavartioinnin lisärahoitusta hyvänä, mutta vastusti esitystä jatkuvan velkaantumisen sekä polttoaineverojen ja elinkustannusten alentamistoimien puuttumisen vuoksi.

  ”Energian hinta on Suomessa noussut kestämättömälle tasolle Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi, mutta myös vihreän siirtymän ja hallituksen politiikan vuoksi.”

• KristillisdemokraatitPuolesta varauksin

  Kristillisdemokraatit piti puolustuksen, Ukrainan avun ja lasten tukipaketin määrärahoja oikeina, mutta kantoi huolta julkisen talouden velkaantumisesta ja maatalouden heikosta kannattavuudesta.

  ”Joitain kohtia tässä esityksessä on, jotka olisi voinut jättää odottamaan parempia aikoja, sillä kyllähän näitä muitakin akuutteja tarpeita todellakin olisi.”

• Valta kuuluu kansallePuolesta varauksin

  Valta kuuluu kansalle piti armeijan lisärahoitusta hyvänä, mutta arvosteli jyrkästi valtion velkaantumista, nousevia korkomenoja ja sitoutumista eurojärjestelmään.

  ”Puolustusvoimatkin ovat saamassa lisää rahaa, mikä on tietenkin hyvä asia, koska Suomi ei voi luottaa ulkopuoliseen apuun, vaan oma, vahva armeija on paras maallinen turva.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 104 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.