Kulttuuriperintöä koskevan puitesopimuksen hyväksyminen
Kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Suomi liittyy Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä koskevaan Faron puiteyleissopimukseen. Sopimus korostaa kansalaisten ja yhteisöjen osallistumista kulttuuriperinnön vaalimiseen ja hyödyntämiseen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 5.7.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 20.10.2017
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 30
- Vahvistettu
- 12.1.2018
- Säädös
- 61/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Esityksessä hyväksytään ja saatetaan lailla voimaan Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Sopimuksen voimaansaattaminen ei edellytä välittömiä muutoksia kansalliseen aineelliseen lainsäädäntöön.
Mitä se tarkoittaa
Sopimus vahvistaa kansalaisten, yhdistysten ja kulttuuriperintöyhteisöjen mahdollisuuksia osallistua kulttuuriperintöä koskevaan päätöksentekoon. Viranomaisten ja kuntien toimintatapoja kehitetään osallistavammiksi, ja sopimuksen arvioidaan tukevan myös kulttuurimatkailua ja kestävää elinkeinotoimintaa. Sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua hyväksymiskirjan tallettamisesta.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
30 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Euroopan neuvoston kulttuuriperintöä koskevaa puiteyleissopimusta sekä kulttuurin ja sen rahoituksen merkitystä. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti ja pitivät tärkeänä kansalaisten, yhteisöjen ja kuntien roolia kulttuuriperinnön vaalimisessa. Sivujuonteena käsiteltiin myös kulttuuripalvelujen maksuttomuutta ja veteraanimäärärahoja.
- KokoomusPuolesta
Ryhmä piti puitesopimusta erinomaisena, koska se nostaa keskiöön kansalaiset ja yhteisöt instituutioiden sijaan sekä yhdistää eri hallinnonalat kulttuuriperinnön tukemiseen.
”Tämä hallituksen esitys, joka perustuu tähän puitesopimukseen, on, voi sanoa, lähtökohtaisesti ainutlaatuinen.”
— Sanna Lauslahti - KeskustaPuolesta
Ryhmä piti puitesopimusta erittäin tärkeänä koko suomalaiselle yhteiskunnalle maaseudulta kaupunkeihin ja korosti järjestöjen sekä vapaaehtoistyön merkitystä.
”kysymys on Euroopan neuvoston puitesopimuksesta, jossa on hyvin paljon keskeisiä periaatteita ja tärkeitä asioita, jotka koskettavat suomalaista yhteiskuntaa hyvinkin monella tavalla”
— Pekka Puska - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti sopimusta ja sen yhteisöllistä näkökulmaa, mutta muistutti asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen ja isänmaallisuuden merkityksestä.
”Tämä sopimus nostaa esille myös yksilöt ja yhteisöt kohteiden lisäksi.”
— Ritva Elomaa - SDPPuolesta
Ryhmä piti lainsäädäntöä merkittävänä ja ehdotti lisäksi maksutonta museokuukautta, jotta jokainen pääsisi tutustumaan kulttuuriperintöön varallisuudesta riippumatta.
”Tämä on itse asiassa hyvin merkittävä lainsäädäntö, joka tässä yhteydessä hyväksytään.”
— Jukka Gustafsson - VihreätPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä ja korosti, että kulttuuriperinnön säilyminen ja kehittyminen vaatii riittäviä resursseja ja rahoitusta.
”kulttuuriperintö ei pysy eikä kehity yhteisenä voimavarana, jos pääoman kartuttamisesta ja hoitamisesta ei pidetä jatkuvasti huolta.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja painotti kulttuurin itseisarvon lisäksi sen tuomia hyvinvointi- ja työllisyysvaikutuksia, jotka edellyttävät vahvaa julkista rahoituspohjaa.
”Kulttuurilla on erittäin tärkeä itseisarvo, kulttuurinen arvo, hyvinvointiarvo, mutta sillä on myös taloudellinen arvo.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 30 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 87/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.7.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 7.9.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 4.10.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 10.10.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.10.2017Ainoa käsittely · Täysistunto
- 19.10.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisestaHyväksytty · 61/2018 · 12.1.2018
- Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestäHyväksytty · 529/2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Farossa 27 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.