Valtion lainanottovaltuuden nostaminen
Valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta
Valtion lainanoton enimmäisrajaa nostetaan 205 miljardista eurosta 270 miljardiin euroon. Muutoksella turvataan valtion maksuvalmius ja lainanoton jatkuminen velan kasvaessa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.5.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 11.6.2026
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 21
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Valtioneuvoston lainanottovaltuus nostetaan 205 miljardista eurosta 270 miljardiin euroon 1.7.2026 alkaen. Samalla valtuuteen sisältyvän enintään 12 kuukauden pituisen lyhytaikaisen lainan enimmäismäärä nostetaan 35 miljardista eurosta 50 miljardiin euroon.
Mitä se tarkoittaa
Muutos varmistaa Valtiokonttorille ja valtiovarainministeriölle riittävän liikkumavaran ottaa lainaa, hoitaa erääntyviä velkoja ja tasata kassavaihteluita, sillä nykyisen 205 miljardin euron rajan arvioidaan täyttyvän syksyllä 2026. Uuden valtuuden ennustetaan riittävän vähintään vuoteen 2030 asti, jolloin valtionvelan arvioidaan ylittävän 250 miljardia euroa. Päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta vuoden 2027 talousarvion sisältöön.
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 1 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtion lainanottovaltuuden korottamista 205 miljardista eurosta 270 miljardiin euroon valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaikki ryhmät pitivät valtuuden korotusta välttämättömänä, mutta esitys herätti kiivasta väittelyä valtion voimakkaasta velkaantumisesta ja talouspolitiikan suunnasta. Oppositio arvosteli hallitusta velkaantumislupausten pettämisestä, kun taas hallituspuolueet korostivat rakenteellisten menosäästöjen ja talouskasvun tärkeyttä.
- Onko hallitus onnistunut velkaantumisen taittamisessa ja talouden tasapainottamisessa?
- Ovatko hallituksen sopeutustoimet olleet riittäviä ja oikein kohdennettuja?
- Siirretäänkö julkisen talouden sopeutusvastuu ja velkataakka seuraaville hallituskausille?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti lainanottovaltuuden korottamista välttämättömänä valtion maksuvalmiuden varmistamiseksi. Ryhmä korosti julkisen sektorin menojen karsimista ja kasvun edellytysten vahvistamista velkaantumisen hillitsemiseksi.
”itse ajattelen, että totta kai meidän täytyy tämä valtuus antaa, ja nyt se nousee 270 miljardiin.”
— Markku Eestilä - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esitystä, koska lainanottovaltuuden ja velkakaton välinen liikkumavara on välttämätön lakisääteisten menojen ja lainanhallinnan joustavuuden turvaamiseksi. Ryhmä painotti valtion tulojen ja menojen tasapainottamista pitkällä aikavälillä.
”Jotta me saadaan kustannustehokas lainanotto, se edellyttää sitä, että todellisen lainan ja velkakaton välillä on tietty liikkumatila.”
— Ville Vähämäki - SDPPuolesta varauksin
SDP piti lainavaltuuden myöntämistä maksuvalmiuden vuoksi pakollisena, mutta arvosteli ankarasti hallituksen ennätyksellistä velanottoa. Ryhmän mukaan hallituksen sopeutustoimet ovat heikentäneet pienituloisten asemaa ilman luvattuja kasvu- ja työllisyysvaikutuksia.
”Tässä mielessä totta kai tämä valtuus pitää antaa, mutta tosiasiassa ei ole tämä politiikka toiminut, että se kasvu olisi tullut.”
— Lauri Lyly - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta piti valtuuden nostoa välttämättömänä, mutta esitti vastalauseessaan hallitukselle vaatimuksen uusista korjaavista toimista velkasuhteen kasvun taittamiseksi. Ryhmä arvosteli hallitusta sopeutusten lykkäämisestä seuraavalle vaalikaudelle.
”Koskaan Suomen historiassa ei ole näin paljon otettu velkaa kuin tällä vaalikaudella.”
— Markus Lohi
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.5.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 20.5.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29.5.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 10.6.2026Ainoa käsittely · Täysistunto
- 11.6.2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttaminenHyväksytty
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.