Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin poikkeuksellisen suuresta, noin 5,5 miljardin euron lisätalousarviosta, jolla tuettiin kuntia, elinkeinoelämää, koulutusta ja elvytystä koronakriisin keskellä. Hallituspuolueet pitivät mittavaa velkaelvytystä ja palveluiden turvaamista välttämättömänä, jotta vältetään syvä taantuma ja aiempien lamavuosien virheet. Oppositio piti menolisäyksiä ylimitoitettuina ja kritisoi pakettia valtion velkaannuttamisesta sekä rakenteellisten työllisyystoimien puuttumisesta.

• –Oliko velkaelvytys oikein mitoitettu vai kasvatettiinko valtion velkataakkaa liikaa?
• –Sisälsikö esitys riittävästi aitoja, pysyviä työllisyyttä parantavia toimia?
• –Oliko mukana kohteita, jotka eivät kuuluneet välittömään koronakriisin hoitoon?

• SDPPuolesta

  Ryhmä katsoi lisätalousarvion olevan ratkaiseva työllisyyden, julkisten palvelujen ja ihmisten toimeentulon turvaamiseksi ilman leikkauksia.

  ”Tämä lisätalousarvio on äärimmäisen tarpeellinen työllisyyden kannalta.”

• KeskustaPuolesta

  Ryhmä piti mittavaa lisäbudjettia ja velanottoa poikkeustilanteessa välttämättömänä kriisivaurioiden korjaamiseksi, kuntien tukemiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

  ”Tämä viiden miljardin lisäbudjetti merkitsee mallikasta siirtymistä kriisin hoidosta elvytykseen.”

• VihreätPuolesta

  Ryhmä kannatti esitystä, koska se yhdistää koronakriisistä toipumisen, koulutuspanostukset ja ekologisen jälleenrakennuksen.

  ”Lisätalousarvion kestävällä elvytyksellä panostamme samaan aikaan sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että työllisyyden parantamiseen.”

• VasemmistoliittoPuolesta

  Ryhmä piti esitettyjä elvytystoimia ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista oikeana talouspolitiikkana kriisin selättämiseksi.

  ”Suomi voi nousta koronakriisistä entistä vahvempana vain panostamalla hyvinvointiin, osaamiseen ja ekologiseen jälleenrakennukseen.”

• RKPPuolesta

  Ryhmä tuki pakettia talouden ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi kriisin yli, vaikka muistutti myös tulevasta talouden sopeutustarpeesta.

  ”Nyt yritetään pelastaa taloutta, rakennetaan siltaa tämän kuopan yli, lähdetään pikkuhiljaa elvyttämään.”

• KokoomusVastaan

  Ryhmä vastusti esitystä sen valtavan velkamäärän ja puuttuvien työllisyys- ja rakenneuudistusten vuoksi, vaikka piti yksittäisiä kohteita hyvinä.

  ”Kokoomuksen kritiikin kärki on siis nimenomaan siinä, että hallituksen esityksestä puuttuvat kaikki toimet, joilla saataisiin pysyvästi työllisyyttä nostettua Suomessa, ne rakenteelliset uudistukset.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Ryhmä arvosteli esitystä julkisen sektorin paisuttamisesta velkarahalla ja syytti hallitusta ideologisten menojen ujuttamisesta kriisipakettiin.

  ”Siksi ne eivät olekaan elvytystä, vaan julkisen sektorin edelleen paisuttamista velaksi.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Ryhmä kritisoi esitystä siitä, että siitä puuttuvat suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden kasvattamiseksi.

  ”Kristillisdemokraattien kritiikki tätä lisätalousarviota kohtaan ei ole yksittäisissä määrärahalisäyksissä, joissa on sinällään ihan hyviä, tärkeitä kohteita”

• Liike NytVastaan

  Ryhmä katsoi, että elvytyksen tulisi kohdistua julkisen sektorin menojen kasvattamisen sijasta yrityksiin ja innovaatioihin.

  ”Julkinen sektori kuluttaa joka tapauksessa, ja paljon kuluttaakin. Se ei tarvitse stimulusta.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 186 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.