Vuoden 2015 toinen lisätalousarvio
Vuoden 2015 toiseksi lisätalousarvioksi
Vuoden 2015 toinen lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 17.6.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 1.7.2015
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 139
- Säädös
- 830/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 6 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
139 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Vuoden 2015 toisesta lisätalousarviosta käyty keskustelu oli kiivasta ja jakautunutta. Oppositio arvosteli hallitusta loppumassa olevien työllisyysmäärärahojen sivuuttamisesta ja kehitysyhteistyöleikkauksista, kun taas hallituspuolueet korostivat valtion velkaantumisen hillitsemistä ja Talvivaaran kaivoksen akuuttien ympäristö- ja työllisyysriskien hoitamista.
- Olisiko lisätalousarviossa pitänyt osoittaa lisärahoitusta palkkatukeen ja starttirahoihin?
- Oliko oikein ohjata päästökauppatulot kehitysyhteistyön sijasta valtion velanoton vähentämiseen?
- Oliko Talvivaaran kaivoksen lisärahoitus perusteltua ja taloudellisesti kestävää?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti lisätalousarviota osana välttämätöntä julkisen talouden sopeutuslinjaa ja piti Talvivaaran rahoittamista välttämättömänä ympäristökatastrofin torjumiseksi.
”Talvivaara on pian vienyt yhteensä 0,5 miljardia euroa suomalaisten rahoja, ja tämä lisäraha, joka nyt tässä lisätalousarviossa osoitetaan, on syytä käyttää vesien puhdistamisen ratkaisemiseksi.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esitystä ja piti päästökauppatulojen siirtoa yleiskatteeseen perusteltuna keinona vähentää valtion lisälainanoton tarvetta.
”Nähdäkseni tämä lisätalousarvio on vakaata ja pysyvää talouspolitiikkaa, mitä hallitus on päättänyt noudattaa.”
— Sampo Terho - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja puolusti menokuria sekä valtion vastuunkantoa Talvivaaran ympäristö- ja aluetalousongelmissa, vaikka myönsi työllisyysmäärärahojen riittävyyshaasteet.
”Tämän lisätalousarvion selkeästi suurin asia on Talvivaaran vastuiden hoidon ja kuntoonsaattamisen jatkaminen, ja toivottavasti tällä panostuksella saadaan aikaan kestäviä ratkaisuja.”
— Timo Kalli - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä, koska se ei sisällä tarvittavia lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon ja nuorisotakuuseen sekä leikkaa kehitysyhteistyöstä.
”Sosialidemokraattien mielestä Suomi tarvitsee nyt panostuksia työllisyyteen ja työllistämistoimenpiteisiin. Pelkät leikkaukset eivät luo kasvua.”
— Antti Rinne - VihreätVastaan
Vihreät arvosteli esitystä kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta, työllisyysmäärärahojen puutteesta sekä jatkuvasta rahoituksen pumppaamisesta kannattamattomaan Talvivaaraan.
”Olemme saaneet valiokunnan asiantuntijalausunnoissa kuulla sekä eri maakuntien te-toimistojen lausunnoista lukea, että tällä hetkellä työllistämismäärärahoista on huutava pula.”
— Touko Aalto - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti hallituksen passiivista ja leikkaavaa talouspolitiikkaa ja vaati aitoja toimia työttömyyden ehkäisemiseksi pelkkien työttömyysturvamenojen kasvattamisen sijaan.
”Sen sijaan että lisättäisiin panostuksia työllisyyden hoitoon, tyydytään maksamaan kohoavia työttömyysturvamenoja.”
— Hanna Sarkkinen - RKPVastaan
RKP arvosteli esityksen poliittisia leikkauslinjauksia ja esityksen myöhäistä tuomista eduskuntaan sekä ilmaisi huolensa Talvivaaran kustannusten kasvusta.
”Tvärtom, förslaget är allt annat än enbart tekniskt. Det innehåller uppenbara politiska signaler.”
— Mats Nylund - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit piti esitystä kestämättömänä, koska palkka- ja starttirahat ovat loppuneet maakunnista ja hallitus leikkaa kehitysyhteistyön kautta heikoimmassa asemassa olevilta.
”On hyvä, että me käymme kunnon keskustelua näistä starttirahoista ja palkkatukirahoista, koska kyllähän me ymmärrämme, että tällä hetkellä tämä tilanne on kestämätön.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 139 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 17.6.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 17.6.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 25.6.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 30.6.2015Ainoa käsittely · Täysistunto
- 30.6.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2015 II lisätalousarvioHyväksytty · 830/2015