Valtion virkamiesten siirto- ja karenssisäännöt
Laki valtion virkamieslain muuttamisesta
Valtion virkamies voidaan jatkossa siirtää määräajaksi työskentelemään osittain toisessa virastossa tai valtion ulkopuolella. Lisäksi lakiin lisätään säännökset enintään vuoden mittaisista palkallisista karenssisopimuksista sekä valitusluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 26.5.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 23.11.2016
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 5
- Vahvistettu
- 9.12.2016
- Säädös
- 1059/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Virkamieslakiin lisätään mahdollisuus siirtää virkamies suostumuksellaan osittain toisen viraston tai toisen työnantajan tehtäviin sekä otetaan käyttöön lakisääteinen karenssisopimus, jolla voidaan rajoittaa virkamiehen siirtymistä valtionhallinnon ulkopuolisiin tehtäviin enintään 12 kuukaudeksi. Lisäksi hallinto-oikeuden virkamiestä koskevista päätöksistä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää jatkossa valituslupaa ja ministeriön päätöksistä valitetaan ensiasteena hallinto-oikeuteen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee valtion virastoja ja virkamiehiä, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. Arkaluonteista tai salassa pidettävää tietoa käsittelevälle virkamiehelle voidaan asettaa enintään 12 kuukauden mittainen karenssi, jonka ajalta maksetaan palkkausta vastaava korvaus ja jonka rikkomisesta sopimussakko voi olla enintään korvauksen kaksinkertainen määrä.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
5 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtion virkamiesten joustavampia siirtomahdollisuuksia, uusia karenssisopimuksia ja muutoksenhakua. Esitystä pidettiin yleisesti tarpeellisena, mutta keskustelussa heräsi huoli siirtosäännösten mahdollisesta väärinkäytöstä epämieluisten virkamiesten siirtämiseen. Lisäksi esille nostettiin tarve uudistaa virkanimityksiä koskevaa valitusoikeutta.
- Voidaanko virkamiesten uusia siirtomahdollisuuksia käyttää väärin epämieluisten henkilöiden siirtämiseen toisiin tehtäviin?
- Pitäisikö valtion virkanimityksiin saada yleinen muutoksenhakuoikeus?
- PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakimuutoksia ja joustavuutta tarpeellisina, mutta kantoi huolta siitä, että siirtomahdollisuutta voitaisiin käyttää väärin epämieluisten virkamiesten syrjäyttämiseen.
”Toivottavasti tämän esityksen jälkeen juuri tätä kohtaa ei käytetä väärin. Ainakin siihen on suuret mahdollisuudet silloin, kun joku virkamies tai hänen toimintansa ei ole muiden mieleen.”
— Kari Kulmala - KeskustaPuolesta
Esitys tehostaa valtion henkilöstöresurssien ja asiantuntijuuden joustavaa hyödyntämistä virastojen välillä. Samalla karenssisäännöksillä turvataan yleistä etua ja ehkäistään korruptiota virkamiesten siirtyessä yksityiselle sektorille.
”Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää asiantuntijuutta nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä.”
— Anu Vehviläinen - SDPPuolesta
Ryhmä piti virkamieslainsäädännön kehittämistä perusteltuna ja piti hyvänä, että myös virkanimitysten muutoksenhakuoikeuden laajentamista valmistellaan perustuslakivaliokunnan suositusten mukaisesti.
”ja nyt on hyvä kuulla, ja juuri kuultiin, että tämä on valmistelussa ja syksyllä ilmeisesti palataan tähän asiaan sitten lakiesityksen muodossa.”
— Ilkka Kantola
Kooste on tuotettu tekoälyllä 5 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 26.5.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 2.6.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28.10.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 10.11.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.11.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.11.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki valtion virkamieslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1059/2016 · 9.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki valtion virkamieslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 20, 52, 53 ja 57 §, sellaisina kuin niistä ovat 52 § laissa 283/2015, 53 § osaksi laeissa 1088/2007 ja 177/2013 sekä 57 § laeissa 177/2013 ja 283/2015, sekä lisätään lakiin uusi 44 a § seuraavasti:
20 §
Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään osin tai kokonaan toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä ja muu virkamies kuin 12 luvussa tarkoitettu tuomari myös muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, kun siihen on viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuva erityinen syy tai jos siirto edistää virkamiehen ammattitaitoa taikka virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä. Siirto edellyttää virkamiehen ja vastaanottavan viraston tai työnantajan suostumusta.
Virkamies on 1 momentissa tarkoitetun määräajan virkasuhteessa luovuttavaan virastoon. Virkamies voi kuitenkin työskennellä siirron perusteella ja laajuudessa vastaanottavan viraston virkamiehenä, jollei tehtäviä tai toimivaltaa ole erikseen lailla tai asetuksella säädetty kuuluvaksi tiettyyn virkaan tai jollei muualla toisin säädetä.
Harkittaessa virkamiehen siirtämistä on otettava huomioon, että virkamiehellä on riittävät edellytykset ja osaaminen hoitaa tehtäviä, ja että virkamies ei tule siirron vuoksi esteelliseksi tehtävissään. Siirto ei myöskään saa vaarantaa luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen tai muuten haitata tehtävien asianmukaista hoitamista.
Virkamiehen siirtämisestä päättää se virasto, jonka virkaan tai virkasuhteeseen virkamies on nimitetty.
11 luku – Sopimus palvelussuhteen ehdoista
44 a §
Viranomainen voi tehdä nimitettäväksi esitettävän henkilön kanssa ennen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä tai virkamiehen kanssa virkasuhteen aikana ennen uuteen tehtävään siirtymistä kirjallisen sopimuksen, jolla ehdollisesti rajoitetaan määräajaksi virkamiehen oikeutta siirtyä toisen työnantajan palvelukseen taikka aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen tai muun vastaavan toiminnan (karenssisopimus ).
Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että henkilöllä on virassaan, tehtävässään tai asemassaan pääsy sellaiseen salassa pidettävään tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota voidaan olennaisella tavalla käyttää uudessa palvelussuhteessa tai toiminnassa omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Karenssisopimus on edellä mainituissa tilanteissa nimittämisen tai uuteen tehtävään siirtymisen edellytys.
Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta palvelussuhteen päättymisestä. Rajoitusajalta maksetaan palkkaa vastaava korvaus. Sopimukseen voidaan ottaa määräys sopimussakosta, jonka enimmäismäärä saa olla rajoitusajalta maksettava korvaus kaksinkertaisena.
Virkamiehen on ilmoitettava viranomaiselle 1 momentissa tarkoitetusta siirtymisestä virkasuhteen aikana ja virkasuhteen päättymisen jälkeen rajoitusaikaa vastaavana määräaikana. Sopimusehto rajoitusajasta tulee voimaan, jos viranomainen arvioi, että virkamiehen siirtymisessä on kysymys 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta. Karenssisopimus ei kuitenkaan sido virkamiestä, jos virkasuhde on päättynyt viranomaisesta johtuvasta syystä.
52 §
Virkamies, joka katsoo, ettei viranomainen ole antanut hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin se olisi ollut hänelle suoritettava, saa, jollei laissa toisin säädetä, kirjallisesti vaatia siihen oikaisua asianomaiselta viranomaiselta. Viranomaisen on annettava asiassa päätös.
Oikaisuvaatimukseen annettuun viranomaisen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 57 §:ssä säädetään.
53 §
Valtioneuvoston yleisistunnon päätökseen, jolla valtioneuvosto on irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen, pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta tai päättänyt pitää virantoimituksesta pidättämisen edelleen voimassa, virkamies saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Muuhun kuin valtioneuvoston yleisistunnon päätökseen, jolla viranomainen on antanut muulle virkamiehelle kuin tuomarille varoituksen taikka lomauttanut tai irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen tai muuttanut virkasuhteen osa-aikaiseksi, pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta, päättänyt pitää virantoimituksesta pidättämisen edelleen voimassa tai määräaikaisesti erottanut virkamiehen virantoimituksesta, saadaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin 57 §:ssä säädetään.
Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske päätöstä, jolla tasavallan presidentti on irtisanonut virkamiehen tai purkanut virkamiehen virkasuhteen taikka korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus on antanut virkamiehelle varoituksen taikka lomauttanut tai irtisanonut virkamiehen tai purkanut tämän virkasuhteen tai muuttanut virkasuhteen osa-aikaiseksi tai pidättänyt tämän virantoimituksesta.
57 §
Valtioneuvoston tai viraston tekemään virkamiestä koskevaan päätökseen virkamies saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tuomioistuimen tekemään virkamiehen sivutointa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua irtisanomista koskevasta päätöksestä alkaa kulua vasta irtisanomisajan päättymisestä. Päätös tulee noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Edellä 53 §:ssä tarkoitettu asia on käsiteltävänä hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä.
Myös viranomainen saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu valitus viranomaisen tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä tai jolla on ratkaistu 56 §:ssä tarkoitettu hallintoriita-asia.
Seuraaviin virkamiestä tai viranhakijaa koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei laissa toisin säädetä:
nimittäminen virkaan tai virkasuhteeseen;
viraston yhteisen viran sijoittaminen viraston sisällä;
harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen tai epääminen; sekä
tehtävään määrääminen, jos virkamies on antanut suostumuksensa tehtävään määräämiseen.
Jos 3 momentin 2 tai 4 kohdassa tarkoitettu päätös merkitsee viran sijoituspaikkakunnan muuttumista, päätökseen saa hakea muutosta siten kuin tässä pykälässä säädetään. Päätös tulee noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa haettaviksi julistetut virat ja määräaikaiset virkasuhteet täytetään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Viranomainen tai virkamies, joka on nimitetty tai jota esitetään nimitettäväksi 44 a §:ssä tarkoitettuun virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen mutta johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, voivat kuitenkin tehdä karenssisopimuksen noudattaen, mitä 44 a §:ssä säädetään.
Tällä lailla kumotaan valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 41 §.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.