Luonnonarvomarkkinoiden ja ennallistamissuunnitelman käyttöönotto
Laki luonnonsuojelulain muuttamisesta
Suomi ottaa käyttöön säännöt EU:n luonnon ennallistamissuunnitelman laatimiselle ja mahdollistaa luontoa parantavien tekojen kaupan yritysten vapaaehtoiseen vastuullisuustyöhön. Samalla suden suojelua koskevat säännökset siirretään luonnonsuojelulaista kokonaan metsästyslainsäädännön alaisuuteen.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 13.5.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 25.6.2026
- Äänestyksiä
- 14
- Puheenvuoroja
- 56
- Vahvistettu
- 9.7.2026
- Säädös
- 737/2026
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Luonnonsuojelulakiin lisätään säännökset kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä valtioneuvostossa sekä luodaan puitteet luonnonarvomarkkinoille sallimalla viranomaisvarmennettujen luonnonarvohehtaarien käyttö ja rekisteröinti vapaaehtoisina luontotekoina. Lisäksi susi poistetaan luonnonsuojelulain lajisuojelun soveltamisalasta luontodirektiivin liitemuutoksen myötä, ja laissa selkeytetään valtiontukia sekä valtion muiden luonnonsuojelualueiden rauhoituspoikkeuksia koskevia säännöksiä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.8.2026 ja vaikuttaa useisiin toimijoihin: - Maanomistajat: Saavat uusia vapaaehtoisia ansaintamahdollisuuksia ennallistamalla ja suojelemalla maitaan luonnonarvomarkkinoilla. - Yritykset ja yhteisöt: Voivat ostaa viranomaisvarmennettuja luonnonarvoyksiköitä ja rekisteröidä ne julkisesti luontotekoina ympäristövastuunsa todentamiseksi; suurilta kestävyysraportointivelvollisilta yrityksiltä edellytetään haittojen välttämisen ja vähentämisen periaatteen (lieventämishierarkian) noudattamista. - Viranomaiset ja järjestöt: Ympäristöministeriö johtaa kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa, Lupa- ja valvontavirasto käsittelee ja rekisteröi luonnonarvoyksiköt, ja valtakunnalliset ympäristö- ja maanomistajajärjestöt saavat valitusoikeuden valtioneuvoston hyväksymästä ennallistamissuunnitelmasta. - Metsästäjät ja riistahallinto: Suden suojelusta ja poikkeusluvista säädetään jatkossa yksinomaan metsästyslaissa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Vesa Kallion lausumaehdotus 7 (Kallio)
Hylättiin äänin 100–75.
Hallitus jaa, oppositio ei. 24 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). Yksi äänestänyt edustaja ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 9.7.2026.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
56 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin luonnonarvomarkkinoiden sääntelystä, EU:n ennallistamisasetuksen kansallisesta valmistelusta sekä suden suojeluaseman siirtämisestä metsästyslakiin. Hallituspuolueet ja osa oppositiosta pitivät luonnonarvokauppaa erinomaisena uutena keinona rahoittaa luontotekoja, mutta esityksen valmistelutapa ja yksityiskohdat jakoivat eduskuntaa voimakkaasti. Esitys oli kiistelty erityisesti eduskunnan budjetti- ja päätösvallan sekä maaseudun elinkeinojen näkökulmasta.
- Sivuuttaako ennallistamissuunnitelman valmistelu eduskunnan päätösvallan ja uhkaako se omaisuudensuojaa?
- Onko suden suojelustatuksen poisto luonnonsuojelulaista luontokadon pahentamista vai järkevää kannanhoitoa?
- Lannistaako yrityksille tuleva raportointitaakka vapaaehtoisten luonnonarvomarkkinoiden syntymisen?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, koska luonnonarvomarkkinat tuovat yksityistä rahoitusta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja luovat maanomistajille uusia elinkeinollisia ansaintamahdollisuuksia.
”Esityksen keskiössä on luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen.”
— Sari Multala - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä tuki esitystä painottaen erityisesti suden suojelusääntelyn siirtoa metsästyslakiin, mikä parantaa maaseudun turvallisuutta ja helpottaa ongelmayksilöiden poistamista.
”On hyvä, että suden suojelua koskeva sääntely siirtyy metsästyslainsäädäntöön. Muutos mahdollistaa joustavamman kannanhoidon ja helpottaa ongelmayksilöihin puuttumista.”
— Jaana Strandman - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti luonnonarvomarkkinoiden avaamista vapaaehtoisille luontoteoille, mutta katsoi, että yrityksille esitettävä lisäraportointivelvollisuus voi tarpeettomasti hidastaa uusien markkinoiden syntyä.
”Esityksen keskeinen tavoite, luonnonsuojelulain mukaisesti tuotettujen luonnonarvojen käytön laajentaminen ekologisesta kompensaatiosta myös vapaaehtoisiin luontotekoihin, on tärkeä askel eteenpäin.”
— Marko Asell - KeskustaVastaan
Ryhmä vastusti esityksen ennallistamisosuutta, koska se antaa ympäristöministeriölle ja valtioneuvostolle avoimen valtakirjan ilman eduskunnan parlamentaarista käsittelyä ja vaarantaa maanomistajien oikeusturvan.
”Tämän myötä Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelee ympäristöministeriö ja hyväksyy valtioneuvosto. Eduskunta ei pääse siitä keskustelemaan eikä päättämään.”
— Vesa Kallio - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti luonnonarvomarkkinoiden edistämistä hyvänä, mutta arvosteli suden suojeluaseman heikentämistä ja oli huolissaan suuriin yrityksiin kohdistuvasta raskaasta raportointitaakasta.
”Hallituksen esityksen tavoite edistää luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä on tärkeä ja kannatettava.”
— Tiina Elo - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä piti luonnonarvomarkkinoiden edistämistä sinänsä kannatettavana, mutta vastusti jyrkästi suden suojeluaseman heikentämistä ja kantoi huolta luontokaupan byrokratiasta.
”Esityksen tavoite luonnonarvomarkkinoiden edistämiseksi on tärkeä ja kannatettava.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 56 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.5.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 19.5.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.6.2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 17.6.2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 23.6.2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 24.6.2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki luonnonsuojelulain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 737/2026 · 9.7.2026
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki luonnonsuojelulain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luonnonsuojelulain (9/2023) 3 §:n 5 kohta ja 7 kohdan d alakohta, 22 §:n 2 momentti, 52 §:n 2 momentti, 68 §:n 1 momentti, 11 luvun otsikko, 98 §:n 1 momentti, 99 ja 100 §, 101 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 103 ja 104 §, 105 §:n otsikko ja 2 momentti, 106 ja 107 §, 131 §:n 1 momentin 4 kohta sekä 134 §:n 5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 103 ja 104 § osaksi laissa 802/2025, sekä lisätään 3 §:ään uusi 8 kohta sekä lakiin uusi 13 a ja 104 a § seuraavasti:
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
5) ekologisella kompensaatiolla eliölajeille ja luontotyypeille aiheutettavien heikennysten hyvittämistä 11 lukua noudattaen parantamalla eliölajien ja luontotyyppien tilaa heikennysalueen ulkopuolella, kun heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella;
7) luontovahingolla luontotyyppien ja eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävää, mitattavissa olevaa suoraa tai välillistä haitallista vaikutusta, jonka aiheuttamiseen ei ole myönnetty poikkeusta 39 §:n 2 momentin tai 83 §:n nojalla, ja joka aiheutuu:d) 78 §:ssä tarkoitetuille lajeille tai siinä tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön lisääntymis- tai levähdyspaikoille;
8) luontoteolla toiminnanharjoittajan, yhteisön tai yksityisen henkilön vapaaehtoista eliölajien ja luontotyyppien tilan parantamista 11 lukua noudattaen, kun toiminnassa aiheutuvia luontohaittoja on mahdollisuuksien mukaan vältetty, minimoitu ja hyvitetty.
13 a §Kansallinen ennallistamissuunnitelma
Ympäristöministeriö vastaa luonnon ennallistamisesta ja asetuksen (EU) 2022/869 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1991 15 artiklassa tarkoitetun kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta. Kukin ministeriö valmistelee omaa toimialaansa koskevan osuuden. Ennallistamissuunnitelman täytäntöönpanon ohjaus ja seuranta kuuluvat toimialallaan kullekin ministeriölle.
Valtioneuvosto:
1) päättää kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen toimittamisesta Euroopan komissiolle;
2) hyväksyy kansallisen ennallistamissuunnitelman.
22 §Euroopan unionin valtion tukea koskevan lainsäädännön soveltaminen
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Euroopan unionin valtiontukea koskevien säädösten mukaisen tuen myöntämisestä, myöntämisen edellytyksistä, rajoituksista, maksamisesta, käytöstä ja tuen saajan velvollisuuksista sekä tukiehdoista.
52 §Valtion muun luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset
Muualla kuin metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella sijaitsevalla valtion muulla luonnonsuojelualueella perustamisasetuksella voidaan säätää metsästyksen sallimisesta, jos metsästys ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta eikä aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Säännökset voivat olla ajallisesti tai alueellisesti rajoitettuja taikka kohdistua tiettyyn riistaeläinlajiin.
68 §Luvun soveltamisalaan kuuluvat eliölajit
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan Suomessa ja Suomen talousvyöhykkeellä luontaisella levinneisyysalueellaan luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta metsästyslain 5 §:ssä mainittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä kala- ja rapulajeja. Jäljempänä 78, 79 ja 83 §:ssä säädettyä sovelletaan kuitenkin myös karhuun, ilvekseen ja saukkoon.
11 luku – Luonnonarvojen tuottaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja luontoteko
98 §Heikennyksen hyvittäminen
Luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija (heikennyksen aiheuttaja ) voi hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen 99 §:ssä tarkoitetuilla luonnonarvoja lisäävillä toimenpiteillä tai 100 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä suojeluhyvityksellä.
99 §Luonnonarvoja lisäävät toimet
Luonnonarvoja lisääviä toimenpiteitä ovat toimenpiteet, joihin ei ole velvollisuutta lainsäädäntöön tai muuhun velvoitteeseen perustuen, ja joilla:
1) palautetaan luonnonarvoiltaan tai kunnoltaan heikentynyt alue ennallistumaan kohti luonnontilaa tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tavoiteltua tilaa;
2) lisätään luontotyypin tai eliölajin elinympäristön pinta-alaa; tai
3) parannetaan luontotyypin tai eliölajin elinympäristön ekologista laatua.
100 §Suojeluhyvitys
Suojeluhyvityksellä tarkoitetaan uhanalaisen luontotyypin luonnontilaltaan edustavan esiintymän pysyvää suojelua, joka:
1) ylläpitää tai parantaa luonnontilaa tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tavoiteltua tilaa estämällä luonnontilan heikentymistä aiheuttavan toiminnan; ja
2) tuottaa paremman ekologisen lopputuloksen kuin 99 §:ssä tarkoitetut luonnonarvoja lisäävät toimenpiteet.
101 §Hyvittämisen kriteerit
Luonnonarvoja lisäävät toimenpiteet on toteutettava:
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luonnonarvoja lisäävien toimenpiteiden luonnonarvoihin liittyvästä ja alueellisesta vastaavuudesta.
103 §Luonnonarvojen tuottaminen
Maanomistaja voi tuottaa luonnonarvoja lisäävillä toimenpiteillä luonnonarvoja käytettäväksi ekologiseen kompensaatioon ja luontotekona.
Luonnonarvojen tuottamisesta on laadittava luonnonarvojen tuottamissuunnitelma, jossa on esitettävä:
1) tiedot luonnonarvojen tuottamisalueesta, sen luonnonarvoista ja niiden tilasta ennen luonnonarvoja lisääviä toimenpiteitä;
2) tiedot parannettavista luonnonarvoista, tavoiteltavasta tilasta sekä luonnonarvoja lisäävistä toimenpiteistä, joilla luonnonarvojen parantaminen toteutetaan;
3) aikataulu, jossa luonnonarvoja lisäävät toimenpiteet suoritetaan;
4) tiedot luonnonarvoja lisäävien toimenpiteiden toteuttamisen seurannasta;
5) arvio luonnonarvoja lisäävien toimenpiteiden toteutumisen riskeistä ja suunnitelma niihin varautumisesta sekä vaihtoehtoisista toteutustavoista;
6) tiedot perustavien toimenpiteiden käytännön toteuttajasta ja tämän pätevyydestä tehtävään.
Lupa- ja valvontavirasto antaa maanomistajan hakemuksesta lausunnon luonnonarvojen tuottamissuunnitelmasta. Lausunto on toimitettava tiedoksi kunnalle ja maakuntaliitolle, jossa suunnitelmassa tarkoitettu alue sijaitsee sekä puolustusvoimille.
Luonnonarvojen tuottamissuunnitelman mukaisten perustavien toimenpiteiden toteutuksen jälkeen Lupa- ja valvontavirasto antaa maanomistajan hakemuksesta lausunnon toimenpiteillä tuotettavien luonnonarvojen laadusta ja määrästä.
Hyvitysalueella tuotettuihin luonnonarvoihin ei sovelleta 64 ja 77 §:ää ilman maanomistajan suostumusta.
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luonnonarvojen tuottamissuunnitelman sisällöstä.
104 §Päätös hyvityksen korvaavuudesta ja tuotettavien luonnonarvojen suojelusta
Heikennyksen aiheuttaja voi hakea Lupa- ja valvontavirastolta päätöstä hyvityksen korvaavuudesta. Hakemuksessa on esitettävä:
1) tiedot heikennettävästä alueesta, sen luonnonarvoista ja niiden tilasta ennen heikennystä sekä arvio luonnonarvoille aiheutuvasta heikennyksestä;
2) tiedot niistä 103 §:n mukaisesti tuotettavista luonnonarvoista tai 100 §:ssä tarkoitetusta suojeluhyvityksestä, jolla luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuva heikennys hyvitetään.
Jos hakijan esittämä hyvitys täyttää 99–101 §:ssä säädetyt edellytykset, Lupa- ja valvontaviraston on hyväksyttävä hakemus. Lupa- ja valvontaviraston on päätöksessä kiellettävä luonnonarvojen tuottamisalueen luonnonarvojen hävittäminen ja heikentäminen ja määriteltävä luonnonarvojen tuottamisalueen rajat. Kielto tulee voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös on voimassa valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä. Päätöksestä on lisäksi tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin.
104 a §Luontoteko
Maanomistajan 103 §:n mukaisesti luonnonarvoja lisäävillä toimenpiteillä tuotettavia luonnonarvoja voidaan käyttää luontotekona vapaaehtoiseen luontovastuullisuuden osoittamiseen.
Tuotettavien luonnonarvojen oikeudenhaltija voi hakea Lupa- ja valvontavirastolta päätöstä luontoteon hyväksymisestä. Jos hakija on sellainen kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettu kestävyysraportointivelvollinen hakija, jonka toiminnalla on merkittäviä biodiversiteettivaikutuksia, päätöksen edellytyksenä on, että se on kestävyysraportoinnissaan osoittanut välttävänsä ja minimoivansa sekä mahdollisuuksien mukaan hyvittäneensä toiminnassaan luonnonarvoille aiheutuvia haittoja. Lupa- ja valvontaviraston on päätöksessä kiellettävä luonnonarvojen tuottamisalueen luonnonarvojen hävittäminen ja heikentäminen ja määriteltävä luonnonarvojen tuottamisalueen rajat. Kielto tulee voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös on voimassa valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä. Päätöksestä on lisäksi tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin.
105 §Poikkeus luonnonarvojen tuottamisalueen suojelusta
Päätöksessä on velvoitettava heikennyksen aiheuttaja luonnonarvoja lisääviin toimenpiteisiin, joilla hyvitetään luonnonarvojen tuottamisalueella olevat ja luonnonarvoja lisäävillä toimenpiteillä tavoitellut luonnonarvot.
106 §Tuotettavien luonnonarvojen rekisteröinti ja tietojen saatavuus
Jokaisella on oikeus saada luonnonsuojelun tietojärjestelmään kuuluvasta julkisesta rekisteristä tieto tuotettavista luonnonarvoista ja niiden käyttämisestä hyvityksenä tai luontotekona.
Lupa- ja valvontaviraston on merkittävä luonnonsuojelun tietojärjestelmään kuuluvaan julkiseen rekisteriin tieto tuotettavien luonnonarvojen käytöstä 104 §:ssä tarkoitettuun heikennyksen hyvittämiseen tai 104 a §:n mukaisena luontotekona.
Lupa- ja valvontaviraston on luonnonarvojen oikeudenhaltijan hakemuksesta merkittävä luonnonsuojelun tietojärjestelmään kuuluvaan julkiseen rekisteriin tiedot:
1) tuotettavien luonnonarvojen laadusta ja määrästä;
2) tuotettavien luonnonarvojen hallintaoikeuden siirrosta.
107 §Kustannusvastuu
Heikennyksen aiheuttaja ja luonnonarvojen tuottaja vastaavat kustannuksista, jotka aiheutuvat:
1) luonnonarvoja lisäävien toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta;
2) viranomaiselle luonnonarvojen tuottamissuunnitelman hyväksymisestä sekä rekisteriin merkitsemisestä.
Heikennyksen aiheuttaja vastaa lisäksi kustannuksista, jotka aiheutuvat:
1) heikennyksen arvioinnista;
2) luonnonarvoja lisäävien toimenpiteiden toteuttamisen valvonnasta;
3) luonnonarvoja lisäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannasta.
131 §Luonnonsuojelurikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta oikeudettomasti
4) hävittää tai heikentää rajauspäätöksellä määritetyn suojellun luontotyypin esiintymän, erityisesti suojeltavan eliölajin esiintymispaikan, Euroopan unionin tärkeänä pitämän eliölajin esiintymispaikan, uutena tavatun eliölajin esiintymispaikan tai luonnonarvojen tuottamisalueen 64 §:n 2 momentissa, 77 §:n 2 momentissa, 79 §:n 2 momentissa, 81 §:n 2 momentissa tai 104 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessä määrätyn vastaisesti,
on tuomittava, jollei teko ole luonnonsuojelurikoksena rangaistava, luonnonsuojelurikkomuksesta sakkoon.
134 §Muutoksenhaku
Valitusoikeus on niillä, joiden oikeutta, velvollisuutta tai etua asia saattaa koskea. Muissa kuin korvausta, tukea, avustusta tai vapaaehtoisen hyvittämisen korvaavuutta koskevasta päätöksestä valitusoikeus on myös asianomaisella kunnalla ja toiminta-alueellaan sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Luonnonsuojeluohjelman ja kansallisen ennallistamissuunnitelman hyväksymistä koskevasta valtioneuvoston päätöksestä on valitusoikeus myös valtakunnallisella yhteisöllä, joka valvoo maanomistajien etua tai edistää luonnon- taikka ympäristönsuojelua. Lisäksi valitusoikeus on myös Saamelaiskäräjillä, jos päätös heikentää saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.