Pohjoismaisen puolustushuoltovarmuuden syventäminen
Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseen liitetyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
Suomi, Ruotsi ja Norja sopivat maanpuolustuksen huoltovarmuutta koskevasta yhteistyöstä. Maat voivat kriisi- ja häiriötilanteissa antaa toisilleen puolustusmateriaaleihin ja -palveluihin liittyvää tukea.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 28.11.2019
- Viimeisin tapahtuma
- 13.3.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 34
- Vahvistettu
- 17.4.2020
- Säädös
- 275/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Saatetaan voimaan Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen liitesopimus puolustusmateriaalialan huoltovarmuudesta, jolla korvataan vanhat vuoden 2001 sopimusjärjestelyt. Samalla aiemmat säännökset jätetään voimaan ainoastaan Tanskan osalta, joka ei ole toistaiseksi mukana uudessa liitesopimuksessa.
Mitä se tarkoittaa
Sopimus parantaa Puolustusvoimien materiaalisen huoltovarmuuden turvaamista kansainvälisen yhteistyön kautta ja tukee pohjoismaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä esimerkiksi ampumatarvikealalla. Sopimuksella perustetaan viranomaisten väliset yhteyspisteet, tietojenvaihtomenettelyt sekä korvausperiaatteet pyydetystä huoltovarmuustuesta ilman välittömiä valtion lisäkuluja.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
34 puheenvuoroa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Suomen, Norjan ja Ruotsin välistä sopimusta puolustusalan huoltovarmuuden ja materiaaliyhteistyön tiivistämisestä. Esitys sai eduskunnassa laajan ja yksimielisen tuen kaikilta puolueilta. Keskustelussa korostettiin pohjoismaisen yhteistyön luontevuutta sekä tarvetta turvata samalla kotimainen puolustusteollisuus ja osaaminen.
- SDPPuolesta
SDP tuki pohjoismaisen huoltovarmuusyhteistyön kehittämistä, mutta painotti, että samalla on aktiivisesti huolehdittava kotimaisesta puolustusteollisuudesta ja sen osaamisesta.
”tervehdin ilolla tätä Pohjoismaiden yhteistä sopimusta ja suunnittelua yhteisen huoltovarmuuden kehittämiseksi.”
— Mika Kari - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä erittäin hyvänä ja kannatettavana askeleena pohjoismaisen puolustusyhteistyön ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
”Esityksessä todetaan, että sopimus edistää puolustusalan huoltovarmuutta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä ja sopii hyvin pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämiseen.”
— Pekka Aittakumpu - VihreätPuolesta
Vihreät pitivät esitystä tervetulleena, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja kehittää yhteistyötä luontevien kumppanimaiden kanssa.
”Hyvä näin ja hyvä, että tällaista edistetään.”
— Atte Harjanne - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto piti pohjoismaista huoltovarmuusyhteistyötä luontevana ja kannatettavana, mutta korosti kansallisen edun huomioimista ja oman tuotannon säilyttämistä kotimaassa.
”Sopimus on osa pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämistä. Nyt tämä sopimus on siis asianmukaisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn.”
— Johannes Yrttiaho - KokoomusPuolesta
Kokoomus piti sopimusta erittäin myönteisenä ja tärkeänä keinona syventää läntistä puolustusyhteistyötä sekä saavuttaa kustannussäästöjä yhteishankinnoilla.
”Tämä sopimus on erittäin myönteinen.”
— Pauli Kiuru - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat puolustusyhteistyötä muiden maiden kanssa ja pitivät tärkeänä kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytysten ja huoltovarmuuden turvaamista.
”Huoltovarmuudesta meidän pitää kaikin kynsin ja hampain pitää yhdessä täällä kiinni.”
— Juha Mäenpää - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitivät sopimusta tärkeänä huoltovarmuuden kannalta erityisesti perusmateriaalien yhteishankinnoissa.
”Huoltovarmuuden kannalta tämä asia on tärkeä, ja niin kuin tuossa edellä edustaja Kiuru totesi, yhteishankintoja voidaan varmasti tietyissä materiaalihankinnoissa tehdä.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 34 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 92/2019 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksessä HE 92/2019 vp tarkoitetun sopimuksen. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 92/2019 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 28.11.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Puolustusministeriö
- 3.12.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.2.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · puolustusvaliokunta
- 3.3.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10.3.2020Ainoa käsittely · Täysistunto
- 12.3.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseen liitetystä sopimuksesta Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudestaHyväksytty · 275/2020 · 17.4.2020
- 2Laki Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 276/2020 · 17.4.2020
- Sopimustekstiliite Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseenHyväksytty · 422/2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseen liitetystä sopimuksesta Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Huoltovarmuudesta Suomen tasavallan hallituksen, Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä Visbyssä 9 päivänä huhtikuuta 2019 tehdyn Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseen liitetyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
2.Laki Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (384/2002) 1 ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 141/2017, seuraavasti:
1 §
Turussa 9 päivänä kesäkuuta 2001 Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Norjan kuningaskunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvista määräyksistä on lakina voimassa 2 artikla sellaisena kuin Suomi on siihen sitoutunut suhteessa Tanskaan.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.