Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta, jolla ohjattiin lisämäärärahoja koronan jälkihoitoon, talouden elvytykseen sekä lasten ja nuorten tukipakettiin. Hallituspuolueet pitivät mittavia lisäpanostuksia välttämättöminä kriisistä toipumiseksi ja sosiaalisen velan purkamiseksi. Oppositio vastusti esitystä ja arvosteli hallitusta holtittomasta velkaantumisesta, menokehysten murtamisesta sekä työllisyystoimien puutteesta.

• –Ovatko lisävelkaantuminen ja menokehysten ylittäminen perusteltuja kriisin jälkihoidossa?
• –Kohdistetaanko elvytys- ja tukirahat oikein yhteiskunnan toipumisen kannalta?
• –Tekikö hallitus riittävästi toimia työllisyyden ja julkisen talouden tasapainottamiseksi?

• SDPPuolesta

  Ryhmä tuki vahvasti lisäpanostuksia koronan haittojen korjaamiseen, hyvinvointipalveluiden ja vientiteollisuuden turvaamiseen sekä lasten ja nuorten oppimisvajeen paikkaamiseen.

  ”Kysymyksessä on todella jyhkeä paketti, millä pyritään korjaamaan koronan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan sekä myös edistämään vientiä ja yleistä taloudellista kasvua.”

• KeskustaPuolesta

  Ryhmä piti lisätalousarviota tarpeellisena koronahaittojen lieventämiseksi yrityksille ja nuorille sekä investointien ja talouskasvun vauhdittamiseksi.

  ”Lisätalousarviolla lievennetään koronan aiheuttamia haittoja yrityksille sekä lapsille ja nuorille.”

• VihreätPuolesta

  Ryhmä kannatti pakettia korostaen erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemista sekä vihreän siirtymän ja kestävän kasvun edistämistä.

  ”Tämän paketin avulla on mahdollista torjua ongelmia ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.”

• VasemmistoliittoPuolesta

  Ryhmä piti elvyttävää politiikkaa välttämättömänä sosiaalisen kärsimyksen, hoitovelan ja nuorten oppimisvelan purkamiseksi pandemian jälkeen.

  ”Tärkeintä on nyt torjua koronakriisistä aiheutunutta sosiaalista kärsimystä ja varmistaa talouden elpyminen.”

• RKPPuolesta

  Ryhmä piti määrärahoja oikein kohdennettuina toimenpiteinä yhteiskunnan ja talouden avaamiseksi turvallisesti ja kestävän kasvun vahvistamiseksi.

  ”Tarvitsemme nyt toimenpiteitä, jotka saavat yhteiskunnan ja talouden jälleen vauhtiin.”

• KokoomusVastaan

  Ryhmä vastusti esitystä ja kritisoi hallitusta mittavasta velkaantumisesta, menokehyksistä luopumisesta sekä todellisten työllisyys- ja säästötoimien puuttumisesta.

  ”Nyt kuitenkin näyttää siltä, että velkaralli jatkuu koronan jälkeenkin, ja vastuullisen taloudenpidon satamana pidetty kehysriihikin muuttui kevään korvalla velkariiheksi.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Ryhmä esitti epäluottamusta ja vastusti lisätalousarviota, arvostellen menokehyksien rikkomista, jatkuvaa velanottoa sekä rahojen suuntaamista epäolennaisiin kohteisiin.

  ”Siksi on erittäin vakava asia se, että hallitus jatkaa kehysmenettelyn rikkomista edelleen, toistaiseksi.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Ryhmä esitti huolensa talouden suuresta kuvasta ja velkaantumisesta ja vaati hallitukselta selkeitä julkisen talouden tasapainottamistoimia.

  ”Sen sijaan olemme huolissamme talouden isosta kuvasta ja myöskin siitä, ollaanko nyt suhdannepoliittisesti tekemässä oikea-aikaisia toimenpiteitä.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 122 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.