Vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion täydennys

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin koronakriisin hoidosta, talouden elvytystoimien mittaluokasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Hallituspuolueet korostivat investointien ja kuntatuen tarpeellisuutta talouden ja työpaikkojen pelastamiseksi. Oppositio arvosteli esitystä holtittomasta velkaantumisesta sekä rakenteellisten työllisyystoimien ja talouden tasapainottamissuunnitelman puutteesta.

• –Ovatko esitetyt elvytystoimet oikea-aikaisia ja riittäviä työllisyyden tukemiseksi?
• –Kasvaako valtion velkaantuminen liikaa ilman tasapainotussuunnitelmaa?
• –Sisältääkö lisätalousarvio kriisinhoitoon kuulumattomia ideologisia menokohteita?

• SDPPuolesta

  SDP korosti esityksen merkitystä työpaikkojen ja yritysten pelastamisessa sekä kuntien ja lapsiperheiden tukemisessa vaikeassa tilanteessa.

  ”Vuoden 2020 neljännellä lisätalousarvioesityksellä käynnistetään mittava, noin 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan talouden elpymistä koronaviruskriisin akuutin vaiheen päättyessä.”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta piti elvytyskokonaisuutta ja investointeja väyliin, koulutukseen ja kuntiin välttämättöminä talouden ja työllisyyden nostamiseksi kriisin jälkeen.

  ”Eiliset työllisyysluvut oikeastaan todistavat sen puolesta, että hallituksen esitys ja koko eduskunnan hyväksyntä tälle lisäbudjetille on sekä mittakaavaltaan että ajoitukseltaan oikea.”

• VihreätPuolesta

  Vihreät tukivat esityksen panostuksia ekologiseen jälleenrakennukseen, raideliikenteeseen ja koulutukseen tulevaisuuden työllisyyden turvaamiseksi.

  ”Lisätalousarvion kestävällä elvytyksellä panostamme samaan aikaan sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että työllisyyden parantamiseen.”

• VasemmistoliittoPuolesta

  Vasemmistoliitto katsoi, että aktiivinen finanssipolitiikka, panostukset infraan, koulutukseen ja heikoimmassa asemassa oleviin elvyttävät taloutta tehokkaasti.

  ”Kaikki lisätalousarviossa ja tässä täydentävässä esityksessä esitetyt rakentamista ja korjaustoimintaa edistävät toimenpiteet työllistävät ja samalla elvyttävät Suomen taloutta tehokkaasti.”

• RKPPuolesta

  RKP painotti kriisin hoitamista vaiheittain ja piti työpaikkojen pelastamista ja meriliikenteen tukemista tärkeinä askelina ennen talouden sopeuttamista.

  ”Nyt keskitytään siihen, että työpaikat pelastetaan, että talous saadaan pidettyä pystyssä kriisin yli.”

• KokoomusVastaan

  Kokoomus vastusti esitystä, koska siitä puuttuivat pysyvää työllisyyttä tuovat rakenteelliset uudistukset ja se lisäsi valtion velkaantumista kestämättömästi.

  ”Kokoomuksen kritiikin kärki on siis nimenomaan siinä, että hallituksen esityksestä puuttuvat kaikki toimet, joilla saataisiin pysyvästi työllisyyttä nostettua Suomessa, ne rakenteelliset uudistukset.”

• PerussuomalaisetVastaan

  Perussuomalaiset arvostelivat esitystä julkisen sektorin velkavetoiseksi paisuttamiseksi ja ideologisten kohteiden rahoittamiseksi koronakriisin varjolla.

  ”Hallitus pitää itsepäisesti kiinni ideologisesta ja tavallisille kansalaisille vahingollisesta hallitusohjelmasta ja velkaannuttaa ennennäkemättömällä tavalla koronasta riippumatta.”

• KristillisdemokraatitVastaan

  Kristillisdemokraatit vastustivat kokonaisuutta talouden tasapainottamissuunnitelman ja konkreettisten työllisyystoimien puuttumisen vuoksi.

  ”20 miljardia lisää julkista velkaa — 20 miljardia. Emme puhu mistään pienestä kuopasta tai, edustaja Arhinmäki, pienestä luottokorttilimiitistä.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 143 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.