Ortodoksisen kirkon vaalien äänioikeusikärajan laskeminen

Kirkolliskokouksen jäsenten vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Papiston, kanttoreiden ja maallikoiden edustajat valitaan erillisillä salaisilla vaaleilla vaalialueittain.

Jäsenten toimikausi alkaa vaalia seuraavan kesäkuun 1 päivänä ja kestää neljä vuotta.

Kirkollishallituksen jäseniä ovat:

1) arkkipiispa

2) muut hiippakuntien piispat; sekä

3) kirkolliskokouksen neljäksi kalenterivuodeksi valitsemat neljä kirkollishallinnon asiantuntijajäsentä.

Käsiteltäessä piispan, palvelukeskuksen johtajan, palvelukeskuksen lakimiehen tai muun sellaisen työntekijän palvelussuhteen ehtoja koskevaa asiaa, jonka tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa, asian käsittelyyn kirkollishallituksessa osallistuvat vain 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kirkollishallinnon asiantuntijajäsenet.

Kirkollishallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä:

1) hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa;

2) antaa kirkolta pyydetyt lausunnot, jollei lausunnon antaminen ole säädetty kirkolliskokouksen tehtäväksi;

3) valmistella asiat kirkolliskokoukselle;

4) huolehtia kirkolliskokouksen päätösten täytäntöönpanosta;

5) ohjata ja valvoa kirkolliskokouksen sen yhteyteen perustamien toimielinten työtä;

6) valvoa kirkon ja seurakuntien etua työmarkkina-asioissa, ohjata kirkon ja seurakuntien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa, neuvotella ja sopia kirkon ja seurakuntien puolesta niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetyssä järjestyksessä sekä neuvotella ja sopia kirkon ja seurakuntien puolesta piispojen, palvelukeskuksen johtajan, palvelukeskuksen lakimiehen ja muiden sellaisten työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista, joiden tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa;

7) huolehtia kirkollishallitukselle 73 ja 74 §:n mukaan kuuluvista kirkonkirjojen pitämiseen liittyvistä tehtävistä;

8) määrätä kirkon yhteisistä kolehdeista;

9) hoitaa ne tehtävät, jotka eivät kuulu kirkon muulle viranomaiselle.

Kirkollishallitus valvoo kirkon etua, edustaa kirkkoa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä.

Kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on seurakuntavaltuuston ja kirkkoherran vaalissa yhtäläinen äänioikeus. Seurakuntavaltuuston vaalissa äänestävän on oltava 16 vuotta täyttänyt viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä ja kirkkoherran vaalissa äänestävän viimeistään hakuajan päättymispäivänä.

Äänioikeutta käytetään seurakunnanvaltuuston vaalissa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 31 päivänä elokuuta, ja kirkkoherran vaalissa siinä seurakunnassa, jossa vastaava merkintä on tehty viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Jos seurakunta jakaantuu useampaan vaalialueeseen, äänioikeutta käytetään sillä vaalialueella, jonka alueella äänioikeutetulla on kotikunta edellä tarkoitettuna päivänä.

Jos valituksen johdosta tai 55 §:n mukaan on määrätty uusi vaali, seurakuntavaltuuston vaalissa äänestävän on oltava täyttänyt 16 vuotta viimeistään uuden vaalin ensimmäisenä vaalipäivänä ja kirkkoherran vaalissa äänestävän viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Äänioikeutta käytetään uudessa vaalissa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 60 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.

Jumalanpalveluksen ja kirkollisten toimitusten suorittamiseen sekä diakoniaan tai opetukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevän sekä ortodoksiseen uskoon ja kirkon kanoniseen oikeuteen liittyviä esittely- ja asiantuntijatehtäviä kirkolliskokouksessa tai kirkkohallituksessa hoitavan työntekijän on oltava ortodoksisen kirkon jäsen. Niistä tehtävistä, joissa työskentelevien on oltava ortodoksisen kirkon jäseniä, säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

Kirkon ja seurakuntien työntekijöiden muista kelpoisuusvaatimuksista säädetään kirkkojärjestyksessä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa kirkolliskokouksen jäseninä ja kirkollishallituksen asiantuntijajäseninä olevien toimikauteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.