Poliisin salaisten tutkintakeinojen laajentaminen

Tuomioistuin saa vangitsemisvaatimuksen esittämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä rikoksesta todennäköisin syin epäillyn vangittavaksi, jos:

1) rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän:a) lähtee pakoon taikka muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa; b) vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todistusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan, asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikoskumppaniinsa; taikka c) jatkaa rikollista toimintaa;

2) hän on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon;

3) hänellä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa; tai

4) rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän aiheuttaa vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan vangita, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos vangitsemiseen muuten on 1 momentissa säädetyt edellytykset ja vangitseminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää. Jos epäilty on vangittu tämän momentin nojalla, häntä koskeva vangitsemisasia on käsiteltävä uudelleen 3 luvun 11 §:n mukaisesti. Vangitsemisvaatimuksen tekijän pyynnöstä tuomioistuin voi siirtää vangitsemisasian uudelleen käsittelyn syyteasiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Tuomioistuimen on heti ilmoitettava päätöksestään tälle tuomioistuimelle.

Telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, televalvontaa, tukiasematietojen hankkimista, suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä kuuntelua, teknistä katselua, teknistä seurantaa ja teknistä laitetarkkailua, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista, peitetoimintaa, valeostoa, tietolähdetoimintaa, valvottua läpilaskua, salaista kotietsintää, salaista erityistä kotietsintää ja salaista paikanetsintää sekä näihin liittyvää haltuunottoa ja jäljentämistä voidaan käyttää esitutkinnassa salassa niiden kohteilta. Näiden keinojen käytöstä rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi säädetään poliisilaissa, rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa (623/2015) ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (108/2018).

Mitä tässä luvussa säädetään esitutkintaviranomaisen tai esitutkintavirkamiehen oikeudesta käyttää pakkokeinoja, koskee jäljempänä tehdyin rajauksin poliisin lisäksi rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaisia sen mukaan kuin siitä laissa erikseen säädetään.

Rajavartiolaitoksen käytössä eivät ole peitetoiminta ja valeosto, lukuun ottamatta yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa.

Rajavartiolaitoksella on oikeus:

1) telekuunteluun ja tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta vain selvitettäessä törkeää laittoman maahantulon järjestämistä taikka ihmiskauppaa tai törkeää ihmiskauppaa;

2) televalvontaan selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä 3 momentissa säädetyin poikkeuksin;

3) muuhun peiteltyyn tiedonhankintaan kuin 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta 3 momentissa säädetyin poikkeuksin, taikka suunnitelmalliseen, järjestäytyneeseen, ammattimaiseen, jatkuvaan tai toistuvaan rikolliseen toimintaan liittyvää kätkemisrikosta;

4) henkilön tekniseen seurantaan selvitettäessä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta 3 momentissa säädetyin poikkeuksin.

Rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta televalvontaan, henkilön tekniseen seurantaan ja muuhun peiteltyyn tiedonhankintaan kuin 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuun peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa selvitettäessä:

1) rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 30 tai 31 §:ssä tarkoitettua sotilaskurinpitomenettelyn alaisen henkilön epäiltyä syyllistymistä sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitettuun sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen tai Rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön epäiltyä syyllistymistä rikoslain 40 luvussa tarkoitettuun virkarikokseen;

2) rikoslain 16 luvun 1 §:ssä tarkoitettua virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja 14 §:ssä tarkoitettua törkeää lahjuksen antamista;

3) laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvää rikoslain 25 luvun 4 §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamista ja 4 a §:ssä tarkoitettua panttivangin ottamisen valmistelua;

4) Rajavartiolaitokseen kohdistuvia rikoslain 34 luvussa tarkoitettuja yleisvaarallisia rikoksia.

Rajavartiolaitoksen suorittaessa rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 5 §:ssä tarkoitettua muuta esitutkintaa salaisista pakkokeinoista ei ole rajavartiomiehen käytettävissä telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, peitelty tiedonhankinta, henkilön tekninen seuranta, peitetoiminta, valeosto eikä tietolähteen ohjattu käyttö.

Sen lisäksi, mitä salaisten pakkokeinojen käytön erityisistä edellytyksistä jäljempänä säädetään, telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, suunnitelmallista tarkkailua, teknistä kuuntelua, teknistä katselua, henkilön teknistä seurantaa, teknistä laitetarkkailua, peitetoimintaa, valeostoa, tietolähteen ohjattua ja osallistuvan tietolähteen käyttöä, valvottua läpilaskua, salaista kotietsintää, salaista erityistä kotietsintää ja salaista paikanetsintää sekä näihin liittyvää haltuunottoa ja jäljentämistä saadaan käyttää vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Peitetoiminnan, valeoston, asuntokuuntelun ja salaisen erityisen kotietsinnän käyttäminen edellyttää lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Keskusrikospoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää peitellystä tiedonhankinnasta. Peitellystä tiedonhankinnasta tullirikoksen selvittämiseksi päättää Tullin rikostorjunnan päällikkö tai tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu tullimies. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu rajavartiomies päättää peitellystä tiedonhankinnasta Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämiseksi.

Päätös peitellystä tiedonhankinnasta on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava:

1) toimenpide ja sen tavoite riittävästi yksilöitynä;

2) peitellyn tiedonhankinnan toteuttava yksikkö tai Rajavartiolaitoksen hallintoyksikkö ja siitä vastaava poliisimies, Tullin rikostorjunnan tullimies tai rajavartiomies;

3) epäilty rikos;

4) peitellyn tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö;

5) tosiseikat, joihin rikosepäily perustuu;

6) toimenpiteen suunniteltu toteuttamisajankohta;

7) mahdolliset peitellyn tiedonhankinnan rajoitukset ja ehdot.

Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Salaisella kotietsinnällä tarkoitetaan rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan paikkaan tehtävää salaista etsintää.

Esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa toimittaa 1 momentissa tarkoitettu etsintä, jos tilan tai paikan haltijaa on syytä epäillä 3 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Etsintä saadaan toimittaa vain, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän rikoksen selvittämiseksi tarpeellinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka. Paikassa, joka ei ole rikoksesta epäillyn hallinnassa, etsintä saadaan toimittaa vain, jos rikos on tehty siellä tai jos muuten voidaan erittäin pätevin perustein olettaa, että etsinnässä löytyy edellä tarkoitettu esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka.

Jos salaisen kotietsinnän aikana tai muutoin ilmenee, että etsinnän kohteeksi voi joutua 26 b §:ssä tarkoitettua tietoa, toimenpide on keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.

Salaisessa kotietsinnässä löydettyä yksityistä avaamatonta asiakirjaa saa tarkastella vain tutkinnanjohtaja, syyttäjä tai tuomioistuin taikka tutkinnanjohtajan määräyksestä poliisimies. Datan muodossa olevan asiakirjan avaamisessa saa tarvittaessa tutkinnanjohtajan päätöksellä avustaa toimenpiteen kohteena olevan tietojärjestelmän tai sen tallennusalustan asiantuntija.

Salaisella erityisellä kotietsinnällä tarkoitetaan salaista etsintää sellaisessa tilassa, jossa etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan tietoa, josta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 10–14, 16, 20 tai 21 §:n mukaan on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta ja johon ei tämän lain 7 luvun 3 §:n nojalla saa kohdistaa takavarikkoa tai asiakirjan jäljentämistä.

Esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa toimittaa 1 momentissa tarkoitettu etsintä, jos tilan tai paikan haltijaa on syytä epäillä 3 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Etsintä saadaan toimittaa vain, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän rikoksen selvittämiseksi tarpeellinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka ja vain, jos etsintävaltuutetun läsnäolo voidaan mahdollistaa 26 c §:ssä säädetyllä tavalla. Paikassa, joka ei ole rikoksesta epäillyn hallinnassa, etsintä saadaan toimittaa vain, jos rikos on tehty siellä tai jos muuten voidaan erittäin pätevin perustein olettaa, että etsinnässä löytyy edellä tarkoitettu esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka.

Salaista erityistä kotietsintää varten on määrättävä etsintävaltuutettu huolehtimaan siitä, että haltuunotto tai asiakirjan jäljentäminen ei kohdistu 26 b §:n 1 momentissa tarkoitettuun tietoon. Etsintävaltuutettuna voi toimia 44 §:ssä tarkoitettu julkinen asiamies, jonka tuomioistuin on määrännyt etsintää koskevan vaatimuksen käsittelyyn. Etsintävaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista säädetään 8 luvun 8 §:ssä.

Etsintävaltuutetun tehtävänä on huolellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä valvoa sitä, että haltuunotto tai asiakirjan jäljentäminen ei kohdistu 26 b §:n 1 momentissa tarkoitettuun tietoon. Etsintävaltuutetun on oltava läsnä salaista erityistä kotietsintää toimitettaessa ja seurattava etsintätoimenpiteiden suorittamista, jos se on kaikkien etsintään osallistuvien turvallisuus huomioon ottaen mahdollista toteuttaa.

Etsintävaltuutettu ja siihen tehtävään pyydetty eivät saa oikeudettomasti paljastaa seikkaa, josta he ovat tehtävänsä vuoksi tai siihen pyydettäessä saaneet tiedon. Etsintävaltuutetun palkkion ja korvauksen osalta noudatetaan, mitä julkiselle asiamiehelle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta säädetään 46 §:ssä.

Salaisen erityisen kotietsinnän toimittajan on otettava asianmukaisesti huomioon etsintävaltuutetun käsitys tiedon soveltuvuudesta haltuunottamisen tai asiakirjan jäljentämisen kohteeksi. Jos etsinnän yhteydessä jäljennetään tai muuten otetaan haltuun aineistoa, jonka jäljentämistä tai haltuunottamista etsintävaltuutettu on vastustanut, mainittua aineistoa ei saa enemmälti tutkia ja se on sinetöitävä. Kiistanalainen aineisto on rajattava tavalla, joka on tarkoituksenmukainen tuomioistuinkäsittelyn kannalta ja riittävä vaitiolovelvollisuuden ja -oikeuden toteutumisen kannalta.

Salainen erityinen kotietsintä on tallennettava teknisellä laitteella ja etsinnästä on laadittava pöytäkirja 26 j §:n mukaisesti. Pöytäkirjoihin on kirjattava tai liitettävä etsintävaltuutetun lausumat tarpeellisessa laajuudessa. Etsintävaltuutetulle on sen pyynnöstä varattava tilaisuus tarkastaa pöytäkirja viipymättä etsinnän toimittamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua etsinnän toimittamisesta.

Salaisessa erityisessä kotietsinnässä löydettyä yksityistä avaamatonta asiakirjaa saa tarkastella vain etsintävaltuutettu. Datan muodossa olevan asiakirjan avaamisessa saa tarvittaessa tutkinnanjohtajan päätöksellä avustaa toimenpiteen kohteena olevan tietojärjestelmän tai sen tallennusalustan asiantuntija.

Salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on viipymättä ja viimeistään kolmen päivän kuluttua 26 d §:ssä tarkoitetusta sinetöimisestä saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi, saadaanko sinetöityä aineistoa tutkia tai hyödyntää. Asiaa koskevassa vaatimuksessa on asia selostettava riittävällä tarkkuudella ja vaatimukseen on sinetöidyn aineiston lisäksi liitettävä 26 j §:ssä tarkoitettu pöytäkirja.

Asian tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 43 §:ssä säädetään menettelystä tuomioistuimessa. Sinetöityä aineistoa koskevasta asiasta päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin. Tuomioistuimen on varattava vaatimuksen tekijälle ja etsintävaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.

Tuomioistuimen on päätettävä siitä, voidaanko aineisto tai sen osa jäljentää. Sinetöityä aineistoa koskevasta tuomioistuimen päätöksestä ei saa valittaa. Päätöksestä saa kannella ilman määräaikaa. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Jos tuomioistuimen päätöksestä kannellaan, kantelun kohteena oleva aineisto on pidettävä sinetöitynä, kunnes asia on ratkaistu.

Salaisella paikanetsinnällä tarkoitetaan 8 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettuun paikkaan tehtävää salaista etsintää.

Esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa toimittaa 1 momentissa tarkoitettu etsintä, jos tilan tai paikan haltijaa on syytä epäillä 16 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.

Etsintä saadaan toimittaa vain, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän rikoksen selvittämiseksi tarpeellinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka. Paikassa, joka ei ole rikoksesta epäillyn hallinnassa, etsintä saadaan toimittaa vain, jos rikos on tehty siellä tai jos muuten voidaan erittäin pätevin perustein olettaa, että etsinnässä löytyy edellä tarkoitettu esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka. Jos salaisen paikanetsinnän aikana tai muutoin ilmenee, että etsinnän kohteeksi voi joutua 26 b §:ssä tarkoitettua tietoa, toimenpide on keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.

Tuomioistuin päättää 26 a, 26 b ja 26 f §:ssä tarkoitetusta etsinnästä salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Jos asia ei siedä viivytystä, salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää salaisesta paikanetsinnästä siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua pakkokeinon käytön aloittamisesta.

Lupa 1 momentissa tarkoitettuun etsintään voidaan antaa ja päätös tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan. Etsintää koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on riittävällä tarkkuudella yksilöitävä:

1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;

2) henkilö, jota on syytä epäillä 1 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta;

3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily ja etsinnän edellytykset perustuvat;

4) luvan voimassaoloaika;

5) etsinnän kohteena oleva tila tai muu paikka;

6) mahdollisuuksien mukaan se, mitä etsinnällä pyritään löytämään;

7) etsinnän suorittamista johtava ja valvova pidättämiseen oikeutettu virkamies;

8) mahdolliset etsinnän rajoitukset.

Rikoksen selvittämiseksi tarpeellinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka voidaan ottaa tilapäisesti haltuun 7 luvussa tarkoitettua takavarikoimista tai jäljentämistä varten taikka jäljentää salaisen kotietsinnän, salaisen erityisen kotietsinnän tai salaisen paikanetsinnän aikana.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös tietoa, joka on teknisessä laitteessa tai muussa vastaavassa tietojärjestelmässä taikka sen tallennusalustalla (data ). Asiakirjasta säädettyä sovelletaan myös datan muodossa olevaan asiakirjaan.

Jäljennös on hävitettävä viipymättä, jos käy ilmi, että on jäljennetty materiaalia, jonka jäljentäminen on kielletty, tai tietoa ei tarvita rikoksen selvittämiseksi.

Haltuunottamisesta ja jäljentämisestä salaisessa kotietsinnässä, salaisessa erityisessä kotietsinnässä ja salaisessa paikanetsinnässä päättää salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies.

Salainen kotietsintä, salaisen erityinen kotietsintä ja salainen paikanetsintä on kokonaisuudessaan tallennettava teknisellä laitteella. Salaisen etsinnän toimittajan on myös ilman aiheetonta viivytystä laadittava etsinnästä pöytäkirja, jossa selostetaan etsintämenettely riittävällä tarkkuudella.

Salaisen kotietsinnän, salaisen erityisen kotietsinnän ja salaisen paikanetsinnän aikana tai sen jälkeen tehtävästä haltuunottamisesta ja jäljentämisestä on tehtävä erillinen pöytäkirja, jossa selostetaan riittävällä tarkkuudella haltuun otetun ja jäljennetyn esineen, aineen tai omaisuuden laatu ja määrä sekä mahdollisesti sen tilalle vaihdetun esineen, aineen tai omaisuuden laatu ja määrä.

Jäljennös 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta pöytäkirjasta ja tieto tallenteesta on toimitettava sille, jonka luona esine, omaisuus tai asiakirja on otettu haltuun tai jäljennetty, kun 60 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty. Tallenteen tarkastelulle on pyynnöstä varattava tilaisuus sille, jonka luona etsintä on suoritettu.

Tulli saa kohdistaa henkilöön peitetoimintaa tullirikoksen selvittämiseksi, jos tätä on syytä epäillä 3 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, johon sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista. Edellytyksenä on lisäksi, että tiedonhankintaa on rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden, järjestäytyneisyyden tai ammattimaisuuden taikka ennakoitavissa olevan jatkuvuuden tai toistuvuuden vuoksi pidettävä tarpeellisena.

Toimivaltaiset esitutkintaviranomaiset saavat kohdistaa epäiltyyn peitetoimintaa tietoverkossa, jos tätä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Tullirikoksen selvittämiseksi suoritettavan peitetoiminnan toteuttaa poliisi 27 §:n 2 momentin mukaisesti. Yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan voi kuitenkin toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies.

Salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies voi osallistua tullirikoksen selvittämiseksi suoritettavan peitetoiminnan toteutukseen poliisin esittämästä pyynnöstä. Poliisin suorittaman tullirikoksen peitetoiminnan toteutukseen osallistuvan tullirikostorjunnan tullimiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä 27, 27 a, 28 ja 29 §:ssä säädetään poliisimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämiseksi suoritettavan yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu rajavartiomies.

Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava tullirikostorjunnan tullimies tai rajavartiomies ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.

Sen estämättä, mitä 28 §:n 3 momentissa säädetään, yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava tullimies tai rajavartiomies saa osallistuessaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, hankkia toimitiloja taikka kulku- tai muita sellaisia välineitä, osallistua henkilöiden, esineiden tai aineiden kuljettamisen järjestämiseen, hoitaa taloudellisia asioita taikka avustaa rikollisryhmää muilla näihin rinnastettavilla tavoilla, jos erittäin pätevin perustein on voitu olettaa, että:

1) toimenpide tehdään ilman hänen myötävaikutustaankin;

2) tullimiehen tai rajavartiomiehen toiminta ei tule aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa kenenkään hengelle, terveydelle, vapaudelle taikka merkittävää vaaraa tai vahinkoa omaisuudelle; ja

3) avustaminen edistää merkittävästi toiminnan tavoitteen saavuttamista.

Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittava tullimies tai rajavartiomies saa osallistua 41 §:ssä tarkoitetun valvotun läpilaskun kohteena olevan toimituksen järjestämiseen, jos osallistuminen edistää merkittävästi läpilaskun tavoitteen saavuttamista.

Mitä edellä säädetään peitetoimintaa koskevasta esityksestä ja suunnitelmasta, sovelletaan yksinomaan tietoverkossa tehtävään peitetoimintaan Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa. Tullin ja Rajavartiolaitoksen on annettava yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa koskeva suunnitelma tiedoksi keskusrikospoliisille.

Keskusrikospoliisin päällikkö päättää peitetoiminnasta. Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää keskusrikospoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Tullin rikostorjunnan päällikkö päättää tullirikoksen selvittämiseksi suoritettavasta peitetoiminnasta ja sen toteuttamista koskevan pyynnön esittämisestä poliisille. Poliisi päättää Tullin peitetoiminnan käytännön toteutuksesta.

Päätöksen yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta Tullissa tekee keskusrikospoliisin päällikkö Tullin rikostorjunnan päällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen esityksestä. Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa koskevaan päätökseen Tullissa sovelletaan, mitä 2–4 momentissa säädetään peitetoimintaa koskevasta päätöksestä. Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan Tullin osalta tietoa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttavasta Tullin yksiköstä ja peitetoiminnan toteuttamisesta vastaavasta tullimiehestä. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan vastaavasti tunnistetietoja yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittavista tullimiehistä.

Päätöksen yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta Rajavartiolaitoksessa tekee keskusrikospoliisin päällikkö Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun rajavartiomiehen esityksestä. Yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa koskevaan päätökseen Rajavartiolaitoksessa sovelletaan, mitä 2–4 momentissa säädetään peitetoimintaa koskevasta päätöksestä. Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan Rajavartiolaitoksen osalta tietoa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttavasta Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköstä ja peitetoiminnan toteuttamisesta vastaavasta rajavartiomiehestä. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan vastaavasti tunnistetietoja yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa suorittavista rajavartiomiehistä.

Peitetoiminnasta päättäneen poliisimiehen on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi, ovatko 27 §:n 2 momentissa säädetyt peitetoiminnan edellytykset olemassa. Jos kyse on peitetoiminnasta tullirikoksen selvittämiseksi, toiminnasta päättäneen tullimiehen on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi, ovatko mainitun pykälän 3 momentissa säädetyt peitetoiminnan edellytykset olemassa.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että sen käytön perusteena olevan rikoksen lisäksi on syytä epäillä peitetoiminnan kohteena olevan tehneen muun siihen välittömästi liittyvän 3 §:ssä tarkoitetun rikoksen, johon sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista, tehtävää suorittava virkamies saa laajentaa peitetoiminnan koskemaan myös sitä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen selvittämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta päättäneen tullimiehen ratkaistavaksi.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että on syytä epäillä muun kuin peitetoiminnan kohteena olevan henkilön tekemäksi epäiltyä 3 §:ssä tarkoitettua rikosta, johon sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista, tehtävää suorittava toimivaltainen virkamies saa laajentaa peitetoiminnan koskemaan myös mainittua henkilöä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen selvittämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta päättäneen tullimiehen ratkaistavaksi.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että sen käytön perusteena olevan Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen lisäksi on syytä epäillä peitetoiminnan kohteena olevan tehneet muun siihen välittömästi liittyvän 3 §:ssä tarkoitetun Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen, tehtävää suorittava rajavartiomies saa laajentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan koskemaan myös sitä. Edellytyksenä on lisäksi, että yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen selvittämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta keskusrikospoliisin päällikön ratkaistavaksi.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että on syytä epäillä muun kuin peitetoiminnan kohteena olevan henkilön tekemäksi epäiltyä 3 §:ssä tarkoitettua Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaa rikosta, tehtävää suorittava rajavartiomies saa laajentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan koskemaan myös mainittua henkilöä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen selvittämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta keskusrikospoliisin päällikön ratkaistavaksi.

Valeostolla tarkoitetaan toimivaltaisen esitutkintaviranomaisen tekemää esineen, aineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjousta tai ostoa, jonka tavoitteena on saada esitutkintaviranomaisen haltuun tai löytää todiste rikosasiassa, rikoksella saatu hyöty taikka esine, aine tai omaisuus, joka on rikoksella joltakulta viety tai jonka tuomioistuin voi julistaa menetetyksi taikka jonka avulla voidaan muuten saada selvitystä rikosasiassa. Muun kuin näyte-erän ostaminen edellyttää, että ostaminen on välttämätöntä valeoston toteuttamiseksi.

Valeosto saadaan tehdä, jos on syytä epäillä rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, taikka varkautta tai kätkemisrikosta ja on todennäköistä, että valeostolla saavutetaan jokin 1 momentissa mainittu tavoite.

Tehtävään määrätty tullirikostorjunnan tullimies saa tehdä tullirikoksen selvittämiseksi valeoston, jos siitä säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta ja on todennäköistä, että valeostolla saavutetaan 1 momentissa tarkoitettu tavoite. Muun kuin näyte-erän ostaminen edellyttää, että ostaminen on välttämätöntä valeoston toteuttamiseksi.

Tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu rajavartiomies saa tehdä yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston yleisön saataville toimitetusta myyntitarjouksesta Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämiseksi, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta tai kyseessä on kätkemisrikos, ja on todennäköistä, että valeostolla saavutetaan 1 momentissa tarkoitettu tavoite. Yksinomaan tietoverkossa tehtävään valeostoon Rajavartiolaitoksessa sovelletaan 5 momenttia. Muun kuin näyte-erän ostaminen edellyttää, että ostaminen on välttämätöntä valeoston toteuttamiseksi.

Valeoston toteuttaja saa tehdä vain sellaista tiedonhankintaa, joka on välttämätöntä valeoston toteuttamiseksi. Valeosto on toteutettava siten, ettei se saa kohteena olevaa tai muuta henkilöä tekemään rikosta, jota hän ei muuten tekisi.

Valeosto asunnossa on sallittua vain, jos sisäänkäynti tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän aktiivisella myötävaikutuksella. Kotietsinnästä säädetään erikseen.

Tullirikoksen selvittämiseksi suoritettavan valeoston toteuttaa poliisi 35 §:n mukaisesti. Yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston voi kuitenkin toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies.

Salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies voi osallistua tullirikoksen selvittämiseksi suoritettavan valeoston toteutukseen poliisin esittämästä pyynnöstä. Poliisin suorittaman tullirikoksen valeoston toteutukseen osallistuvan tullirikostorjunnan tullimiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä 27, 27 a, 28 ja 29 §:ssä säädetään poliisimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämiseksi suoritettavan yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu rajavartiomies.

Tullin rikostorjunnan päällikkö päättää tullirikoksen selvittämiseksi suoritettavasta valeostosta ja sen toteuttamista koskevan pyynnön esittämisestä poliisille. Poliisi päättää valeoston käytännön toteutuksesta. Keskusrikospoliisin päällikkö päättää tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun tullirikostorjunnan tullimiehen toteuttamasta, yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen esityksestä.

Päätöksen tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun rajavartiomiehen toteuttamasta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta tekee keskusrikospoliisin päällikkö Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun rajavartiomiehen esityksestä.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään valeostoa koskevasta päätöksestä, sovelletaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskevaan päätökseen Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Mitä edellä säädetään, sovelletaan yksinomaan tietoverkossa tehtävään valeostoon Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Päätöksen tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun tullimiehen toteuttamasta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta tekee keskusrikospoliisin päällikkö Tullin rikostorjunnan päällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen esityksestä. Mitä 2–4 momentissa säädetään valeostoa koskevasta päätöksestä, sovelletaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskevaan päätökseen Tullissa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan Tullin osalta tietoa yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättäneestä tullimiehestä. Mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetaan vastaavasti tietoa yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston toteuttavasta Tullin yksiköstä. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan tunnistetietoja yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston suorittavista Tullin rikostorjunnan tullimiehistä.

Päätöksen tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun rajavartiomiehen toteuttamasta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta tekee keskusrikospoliisin päällikkö Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön taikka tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun rajavartiomiehen esityksestä. Mitä 2–4 momentissa säädetään valeostoa koskevasta päätöksestä, sovelletaan yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa koskevaan päätökseen Rajavartiolaitoksessa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan Rajavartiolaitoksen osalta tietoa yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättäneestä rajavartiomiehestä. Mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetaan vastaavasti tietoa yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston toteuttavasta Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköstä. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tiedolla tarkoitetaan tunnistetietoja yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston suorittavista Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan rajavartiomiehistä.

Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa, peitetoimintaa tai valeostoa toteuttava poliisimies taikka peiteltyä tiedonhankintaa toteuttava tullimies tai rajavartiomies varustetaan kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Sama oikeus on myös Tullin rikostorjunnan tullimiehellä hänen osallistuessaan poliisin pyynnöstä peitetoimintaan.

Kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita poliisimiehen, tullimiehen tai rajavartiomiehen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja niitä saadaan käyttää tässä tarkoituksessa. Tällöin tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

Yksittäistapauksessa osana 39 §:n 2 momentissa tarkoitettua tietolähteen ohjattua käyttöä esitutkintaviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa tietolähde saa:

1) hankkia toimitiloja tai kulku- tai muita sellaisia välineitä;

2) kuljettaa henkilöitä, esineitä tai aineita;

3) hoitaa taloudellisia asioita; taikka

4) avustaa muilla 1–3 kohdissa tarkoitettuihin tapoihin rinnastettavilla tavoilla rikollisryhmää, rikollisjoukkoa, rikollisverkostoa tai muuta näihin verrattavissa olevaa rikosten toteuttamiseksi muodostettua henkilöiden yhteenliittymää.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu osallistuvan tietolähteen käyttö on sallittua, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että:

1) toimenpide tehdään ilman tietolähteen myötävaikutustakin;

2) tietolähteen toiminta ei aiheuta vaaraa tai vahinkoa kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka merkittävää vaaraa tai vahinkoa omaisuudelle; ja

3) avustaminen edistää merkittävästi tietolähdetoiminnan tavoitteen saavuttamista.

Osallistuva tietolähde saa myös esitutkintaviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat esitutkintaviranomaiselle muun tässä luvussa säädetyn salaisen pakkokeinon hyödyntämisen siltä osin kuin se on välttämätöntä kyseisen toimivaltuuden käyttämiseksi.

Osallistuvaa tietolähdettä koskevassa esityksessä on mainittava:

1) toimenpiteen esittäjä;

2) tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai 40 a §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ryhmä riittävästi yksilöitynä;

3) selvitettävä rikos riittävästi yksilöitynä;

4) osallistuvan tietolähteen käytön tavoite;

5) osallistuvan tietolähteen käytön tarpeellisuus;

6) muut kuin 1–5 kohdassa tarkoitetut osallistuvan tietolähteen käytön edellytysten arviointia varten tarvittavat tiedot.

Osallistuvan tietolähteen käytön toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää osallistuvan tietolähteen käyttöä koskevan päätöksenteon ja käytön toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Keskusrikospoliisin päällikkö tai tietolähdetoimintaan määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää osallistuvan tietolähteen käytöstä. Osallistuvan tietolähteen käytöstä Tullin tutkiman tullirikoksen selvittämiseksi päättää Tullin rikostorjunnan päällikkö tai tietolähdetoimintaan määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu tullimies. Osallistuvan tietolähteen käytöstä Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämiseksi päättää Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö taikka tietolähdetoimintaan määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu rajavartiomies.

Osallistuvaa tietolähteen käyttöä koskeva päätös voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Päätös osallistuvan tietolähteen käytöstä on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava:

1) toimenpiteen esittäjä;

2) tiedonhankinnan toteuttava yksikkö ja sen toteuttamisesta vastaava virkamies;

3) tunnistetiedot tietolähteestä;

4) epäilty rikos;

5) tiedonhankinnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma;

6) päätöksen voimassaoloaika;

7) mahdolliset osallistuvan tietolähteen käytön rajoitukset ja ehdot.

Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. Osallistuvan tietolähteen käytön lopettamisesta on tehtävä kirjallinen päätös.

Osallistuvan tietolähteen käyttö on sovitettava yhteen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi sekä salaisten pakkokeinojen käyttämiseen liittyvien taktisten ja teknisten menetelmien ja suunnitelmien paljastumisen estämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mainitun yhteensovittamisen järjestämisestä.

Tietolähdetoimintaan määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies voi päättää, että tietolähteen suostumuksella valvotaan tämän asuntoa tai muuta tietolähteen asumiseen käyttämää tilaa ja sen välitöntä lähiympäristöä kameran tai muun paikkaan sijoitetun teknisen laitteen, menetelmän tai ohjelmiston avulla, jos se on tarpeen tietolähteen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Tietolähteen turvaamisesta ei tarvitse ilmoittaa sivullisille. Valvonta on lopetettava viipymättä, jos se ei ole enää tarpeen tietolähteen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.

Tietolähdetoimintaan määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies saa päättää, että tietolähde tämän suostumuksella varustetaan kuuntelun, katselun ja seurannan mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on yksittäistapauksessa välttämätöntä tämän turvallisuuden varmistamiseksi. Kuuntelu, katselu ja seuranta saadaan tallentaa.

Edellä 1 ja 2 momentissa valvonnassa, kuuntelussa, katselussa tai seurannassa kertyneet tallenteet on hävitettävä heti sen jälkeen, kun niitä ei tarvita tietolähteen turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä, tallenteet saadaan säilyttää ja niitä saadaan käyttää tässä tarkoituksessa. Tällöin tallenteet on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

Edellä 40 c §:n 1 momentissa tarkoitettu päällikkö saa päättää, että osallistuvalle tietolähteelle annetaan yksittäistapauksessa käytettäväksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka tietolähteen käytettäväksi valmistettavia vääriä asiakirjoja, jos se on välttämätöntä tietolähteen hengen ja terveyden suojaamiseksi. Rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun edellytykset eivät enää täyty.

Keskusrikospoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää poliisin suorittamasta valvotusta läpilaskusta. Tullin rikostorjunnan päällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu tullimies päättää Tullin suorittamasta valvotusta läpilaskusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu rajavartiomies päättää Rajavartiolaitoksen suorittamasta valvotusta läpilaskusta.

Tuomioistuimen on määrättävä asuntokuuntelua, salaista kotietsintää ja salaista erityistä kotietsintää koskevan vaatimuksen käsittelyyn julkinen asiamies valvomaan rikoksesta epäillyn ja muiden kuuntelun tai etsinnän kohteeksi mahdollisesti joutuvien etuja.

Keskusrikospoliisin päällikkö päättää 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän tekemisestä ja asiakirjan valmistamisesta. Jos kyse on Tullin tutkiman tullirikoksen selvittämisestä, asiasta päättää Tullin rikostorjunnan päällikkö. Jos kyse on Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen selvittämisestä, asiasta päättää Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö.

Ylimääräistä tietoa saa käyttää myös, jos ylimääräisen tiedon käyttämisellä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle ja rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta tai kyse on jostakin seuraavasta rikoksesta:

1) lahjuksen antaminen;

2) järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen;

3) pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus, tappeluun osallistuminen, vaaran aiheuttaminen tai heitteillepano;

4) törkeä kotirauhan rikkominen;

5) vapaudenriisto, lapsikaappaus, laiton uhkaus tai pakottaminen;

6) lahjominen elinkeinotoiminnassa tai lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa;

7) kiristys;

8) yleisvaarallisen rikoksen valmistelu;

9) lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen tai Euroopan unionin varojen väärinkäyttö;

10) huumausainerikos; taikka

11) ampuma-aserikos.

Epäiltyyn kohdistetusta telekuuntelusta, tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta, televalvonnasta, sijaintitietojen hankkimisesta epäillyn tavoittamiseksi, suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta, teknisestä tarkkailusta, valvotusta läpilaskusta, salaisesta kotietsinnästä, salaisesta erityisestä kotietsinnästä ja salaisesta paikanetsinnästä sekä näihin liittyvästä haltuunotosta ja jäljentämisestä on viipymättä ilmoitettava hänelle kirjallisesti sen jälkeen, kun asia on saatettu syyttäjän harkittavaksi, taikka esitutkinta on muuten päätetty tai se on keskeytetty. Pakkokeinosta on kuitenkin ilmoitettava epäillylle viimeistään vuoden kuluttua sen käytön lopettamisesta. Epäiltyyn kohdistettua telekuuntelua tai televalvontaa koskevassa ilmoituksessa on yksilöitävä toimenpiteen kohteena olleet teleosoitteet ja telepäätelaitteet sekä salaista kotietsintää, salaista erityistä kotietsintää ja salaista paikanetsintää koskevassa ilmoituksessa on yksilöitävä toimenpiteen kohteena ollut tila tai muu paikka.

Epäiltyyn kohdistetusta peitetoiminnasta, valeostosta, ohjatun tietolähteen käytöstä ja osallistuvan tietolähteen käytöstä on ilmoitettava hänelle ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti sen jälkeen, kun asia on saatettu syyttäjän harkittavaksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vangitsemisesta päättävä tuomioistuin voi pakkokeinolain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai syyttäjän esityksestä päättää, että tutkintavanki sijoitetaan poliisin ylläpitämään tutkintavankien säilytystilaan, jos se on välttämätöntä tutkintavangin erillään pitämiseksi, turvallisuussyistä tai rikoksen selvittämiseksi. Tutkintavankia ei saa tällöinkään pitää poliisin säilytystilassa seitsemää vuorokautta pidempää aikaa, ellei siihen ole poikkeuksellisen painavaa, tutkintavangin turvallisuuteen, rikoksen esitutkintaan tai pakkokeinolain 2 luvun 11 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta vaarasta aiheutuvaa erillään pitämiseen liittyvää syytä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Salaisten pakkokeinojen käytöstä tullirikosten selvittämiseksi säädetään pakkokeinolain 10 luvussa.

Tullin rikostorjunnan päällikkö tai tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu tullimies päättää peitellystä tiedonhankinnasta tullirikoksen estämiseksi.

Tulli saa, siten kuin jäljempänä säädetään, kohdistaa tullirikoksen estämiseksi henkilöön peitetoimintaa, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän tai myötävaikuttavan sellaiseen pakkokeinolain 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, johon sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista. Edellytyksenä on lisäksi, että tiedonhankintaa on rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden, järjestäytyneisyyden tai ammattimaisuuden taikka ennakoitavissa olevan jatkuvuuden tai toistuvuuden vuoksi pidettävä tarpeellisena.

Tullilla on oikeus kohdistaa tullirikoksen estämiseksi henkilöön peitetoimintaa tietoverkossa, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän sellaiseen tullirikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Tullirikoksen estämiseksi suoritettavan peitetoiminnan toteuttaa poliisi 28 §:n mukaisesti. Yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan voi kuitenkin toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies.

Salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies voi osallistua tullirikoksen estämiseksi suoritettavan peitetoiminnan toteutukseen poliisin esittämästä pyynnöstä. Poliisin suorittaman tullirikoksen peitetoiminnan toteutukseen osallistuvan tullirikostorjunnan tullimiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä poliisilain (872/2011) 5 luvun 28–30 §:ssä säädetään poliisimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tullin rikostorjunnan päällikkö päättää tullirikoksen estämiseksi suoritettavasta peitetoiminnasta ja sen toteuttamista koskevan pyynnön esittämisestä poliisille. Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta päättämisestä säädetään 29 §:ssä.

Poliisi päättää peitetoiminnan käytännön toteutuksesta. Tullirikoksen estämiseksi suoritettavan peitetoiminnan toteuttamista koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä poliisilain 5 luvun 32 §:ssä säädetään peitetoimintaa koskevasta päätöksestä.

Jos 23 §:n 2 momentissa tarkoitetulla peitetoiminnalla tullirikoksen estämiseksi saatua tietoa on tarkoitus käyttää oikeudenkäynnissä syyllisyyttä tukevana selvityksenä, toiminnasta päättäneen tullimiehen on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi, olivatko mainitussa momentissa tarkoitetut peitetoiminnan edellytykset olemassa.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että voidaan perustellusti olettaa toiminnan kohteena olevan henkilön syyllistyvän sen käyttämisen perusteena olevan tullirikoksen lisäksi siihen välittömästi liittyvään muuhun 23 §:n 2 momentissa tai poliisilain 5 luvun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen, tehtävää suorittava virkamies saa laajentaa peitetoiminnan koskemaan myös sitä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta päättäneen tullimiehen ratkaistavaksi.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että voidaan perustellusti olettaa muun kuin toiminnan kohteena olevan henkilön syyllistyvän 23 §:n 2 momentissa tai poliisilain 5 luvun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen, tehtävää suorittava toimivaltainen virkamies saa laajentaa peitetoiminnan koskemaan myös mainittua henkilöä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta päättäneen tullimiehen ratkaistavaksi.

Valeostolla tarkoitetaan esitutkintaviranomaisen tekemää esineen, aineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjousta tai ostoa, jonka tavoitteena on rikoksen estämiseksi saada viranomaisen haltuun tai löytää rikokseen liittyvä esine, aine tai omaisuus taikka saada haltuun tai löytää todiste rikosasiassa tai rikoksella saatu hyöty.

Tehtävään määrätty tullirikostorjunnan tullimies saa, siten kuin jäljempänä säädetään, tehdä tullirikoksen estämiseksi valeoston, jos siitä säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta ja on todennäköistä, että valeostolla saavutetaan 1 momentissa tarkoitettu tavoite. Muun kuin näyte-erän ostaminen edellyttää, että ostaminen on välttämätöntä valeoston toteuttamiseksi.

Tullirikoksen estämiseksi suoritettavan valeoston toteuttaa poliisi 34 §:n mukaisesti. Yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston voi kuitenkin toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies.

Salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu tullirikostorjunnan tullimies voi osallistua tullirikoksen estämiseksi suoritettavan valeoston toteutukseen poliisin esittämästä pyynnöstä. Poliisin suorittaman tullirikoksen valeoston toteutukseen osallistuvan tullirikostorjunnan tullimiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä poliisilain 5 luvun 35–38 §:ssä säädetään poliisimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tullin rikostorjunnan päällikkö päättää tullirikoksen estämiseksi suoritettavasta valeostosta ja sen toteuttamista koskevan pyynnön esittämisestä poliisille. Yksinomaan tietoverkossa tehtävästä valeostosta päättämisestä säädetään 35 §:ssä.

Poliisi päättää valeoston käytännön toteutuksesta. Tullirikoksen estämiseksi suoritettavan valeoston toteuttamista koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä poliisilain 5 luvun 36 §:ssä säädetään valeoston toteuttamista koskevasta päätöksestä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rajavartiolaitoksella on oikeus kohdistaa tutkittavakseen kuuluvan rikoksen estämiseksi henkilöön peitetoimintaa tietoverkossa, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän sellaiseen Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaan rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi suoritettavan yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu rajavartiomies.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että voidaan perustellusti olettaa toiminnan kohteena olevan henkilön syyllistyvän sen käyttämisen perusteena olevan Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen lisäksi siihen välittömästi liittyvään muuhun poliisilain 5 luvun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaan rikokseen tai törkeään laittoman maahantulon järjestämiseen, tehtävää suorittava rajavartiomies saa laajentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan koskemaan myös sitä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta keskusrikospoliisin päällikön ratkaistavaksi.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan aikana ilmenee, että voidaan perustellusti olettaa muun kuin toiminnan kohteena olevan henkilön syyllistyvän poliisilain 5 luvun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvaan rikokseen tai törkeän laittoman maahantulon järjestämiseen, tehtävää suorittava rajavartiomies saa laajentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan koskemaan myös mainittua henkilöä. Edellytyksenä on lisäksi, että peitetoiminnan välitön laajentaminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Toiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta keskusrikospoliisin päällikön ratkaistavaksi.

Jos yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamisessa on kyse muun kuin Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämisestä ja toiminnan toteuttajana on poliisi, toiminnan laajentamista koskevassa asiassa noudatetaan poliisilain 5 luvun 34 §:ää.

Tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu rajavartiomies saa, siten kuin jäljempänä säädetään, tehdä yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston yleisön saataville toimitetusta myyntitarjouksesta Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta tai kyseessä on kätkemisrikos, ja on todennäköistä, että valeostolla saavutetaan 1 momentissa tarkoitettu tavoite. Muun kuin näyte-erän ostaminen edellyttää, että ostaminen on välttämätöntä valeoston toteuttamiseksi.

Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvan rikoksen estämiseksi suoritettavan yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston toteuttaa tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu rajavartiomies.

Tietolähdetoiminnalla tarkoitetaan muuta kuin satunnaista luottamuksellista, Rajavartiolaitokselle laissa tutkittavaksi säädettyjen rikosten estämiseen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen vastaanottamista rajavartio- ja muun viranomaisen ulkopuoliselta henkilöltä (tietolähde ).

-— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vieraan valtion viranomaisen tekemän oikeusapupyynnön perusteella voidaan todisteiden hankkimiseksi panna toimeen etsintä, takavarikko ja datan säilyttämismääräys, suorittaa telekuuntelua, televalvontaa, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, sijaintitietojen hankkimista epäillyn ja tuomitun tavoittamiseksi, tukiasematietojen hankkimista, suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä tarkkailua, salaista kotietsintää, salaista erityistä kotietsintää, salaista paikanetsintää, peitetoimintaa ja valeostoja, käyttää valvottua läpilaskua sekä ottaa henkilötuntomerkit, jos tätä on pyydetty oikeusapupyynnössä taikka se on välttämätöntä oikeusapupyynnön toimeenpanemiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tutkintamääräyksen täytäntöön panemiseksi voidaan suorittaa takavarikko ja asiakirjan jäljentäminen, etsintä ja datan säilyttämismääräys, tutkimuspaikan tai -kohteen eristäminen, koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi, henkilötuntomerkkien ottaminen, DNA-tunnisteen määrittäminen, telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, televalvontaa, sijaintitietojen hankkimista epäillyn ja tuomitun tavoittamiseksi, tukiasematietojen hankkimista, suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä tarkkailua, salainen kotietsintä, salainen erityinen kotietsintä, salainen paikanetsintä, peitetoimintaa, valeosto, tietolähteen ohjattua käyttöä ja osallistuvan tietolähteen käyttöä ja valvottu läpilasku.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .