Opintorahan indeksikorotusten poisto ja tulorajojen nosto
Laki opintotukilain muuttamisesta
Opintorahan vuotuisista indeksikorotuksista luovutaan, jolloin tuen määrä ei enää nouse automaattisesti elinkustannusten mukana. Samalla itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja nostetaan ja ulkomailla opiskelun tukiehtoja joustavoitetaan.
- Status
- Godkänd med ändringar
- Överlämnad
- 28.9.2015
- Senaste händelse
- 27.11.2015
- Omröstningar
- 2
- Anföranden
- 40
- Stadfäst
- 4.12.2015
- Författning
- 1402/2015
- Källa
- eduskunta.fi ↗
Vad som föreslås
Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin lakkautetaan, joten opintorahan määrää ei enää tarkisteta lukuvuosittain. Lisäksi omillaan asuvien 18–19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan 13 prosentilla, opintotuen myöntämistä ulkomailla opiskeluun laajennetaan ja Kela saa oikeuden oikaista päätöksen suoraan, jos opintoja ei ole lainkaan aloitettu.
Vad det betyder
Muutokset tulevat voimaan pääosin 1. elokuuta 2016. Indeksitarkistusten poistuminen koskee kaikkia opintorahan saajia ja tuottaa valtiolle arviolta 23 miljoonan euron säästöt vuoteen 2019 mennessä. Vanhempien tulorajojen nosto (täyden tuen raja nousee 53 000 eurosta 60 000 euroon vuodessa) parantaa noin 15 000 toisen asteen opiskelijan opintorahaa keskimäärin 17 eurolla kuukaudessa ja tuo tuen piiriin noin 2 400 uutta opiskelijaa. Ulkomailla opiskeleville tukea voidaan myöntää jatkossa myös muun kiinteän Suomi-yhteyden kuin kotikunnan perusteella.
Så röstade riksdagen
2:a behandlingen · 25.11.2015Riksdagen godkände lagen med rösterna 110–57.
Regeringen ja, oppositionen nej. 8 röstade blankt, 24 var frånvarande. Protokoll ↗
Fylld cirkel = ja, ring = nej, grå = frånvarande. Placeringen vid tidpunkten för denna omröstning är inte arkiverad, så ledamöterna har grupperats per parti på riktgivande platser.
En godkänd lag träder inte i kraft genast: republikens president stadfäster lagen, och den träder i kraft den dag som anges i lagen. Denna lag stadfästes 4.12.2015.
Debatten i salen
Vad som debatterades och var varje grupp stod, och därunder ledamöternas anföranden ordagrant ur riksdagens protokoll. Anförandena visas på originalspråket.
40 anföranden · 3 debatter
Debattens huvudpunkter
Keskustelussa väiteltiin opintorahan indeksisidonnaisuuden poistamisesta osana hallituksen julkisen talouden sopeutustoimia. Hallituspuolueet puolustivat muutosta vedoten valtiontalouteen ja siihen, että negatiivisen indeksin aikana muutos jopa esti tuen tason välittömän laskun. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja katsoi sen heikentävän opiskelijoiden toimeentuloa ja ostovoimaa pysyvästi.
- Heikentääkö opintorahan indeksisidonnaisuuden poisto opiskelijoiden toimeentuloa ja ostovoimaa pitkällä aikavälillä?
- Olisiko opintotuen indeksi pitänyt vain määräaikaisesti jäädyttää pysyvän lakkauttamisen sijaan?
- Lisäävätkö koulutukseen ja opintotukeen kohdistuvat säästöt opiskelijoiden eriarvoisuutta?
Kokoomus piti valtiontalouden säästöjä välttämättöminä ja katsoi Suomen opintotukijärjestelmän olevan kansainvälisesti vertailtuna jo ennestään erittäin antelias.
”Päinvastoin, viime vaalikaudella, kun tästä indeksiin sitomisesta päätettiin, niin muistan olleeni ainoa, joka siinä keskustelussa kyseenalaisti sen päätöksen järkevyyden.”
— Ben Zyskowicz Perussuomalaiset arvioi, ettei indeksin poisto heikennä suoraan opiskelijoiden asemaa lyhyellä aikavälillä, ja painotti opintotuen tulorajojen kannustavuutta jatkossa tehtävissä uudistuksissa.
”Tähän edelliseen puheenvuoroon yhtyen lyhyellä tähtäimellä tosiaan tämä indeksin leikkaus ei sinänsä suoraan ainakaan huononna opiskelijoiden tilannetta.”
— Sami Savio - CenternFör
Keskusta tuki esitystä ja huomautti, että kansaneläkeindeksin kehittyessä negatiiviseksi sidonnaisuuden purkaminen estää opintorahan euromääräisen pienenemisen lyhyellä aikavälillä. Ryhmä piti myös toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen nostamista hyvänä edistysaskeleena.
”Sillä, että opintotuen sidonnaisuus indeksistä poistetaan, hallitus itse asiassa estää opintotuen heikkenemisen maamme huonossa taloustilanteessa.”
— Marisanna Jarva - SDPEmot
SDP vastusti lakiesitystä, koska indeksisidonnaisuuden poisto heikentää opintotuen reaaliarvoa ajan kuluessa ja pakottaa opiskelijat tekemään enemmän töitä opintojen ohessa.
”Opintotuen indeksisidonnaisuuden poistaminen lisää siten eriarvoistumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”
— Jukka Gustafsson - De GrönaEmot
Vihreät vastusti esitystä ja kannatti sen hylkäämistä, koska toimenpide kohdistuu pienituloisiin opiskelijoihin ja heikentää koulutuksen saavutettavuutta sekä tasa-arvoa.
”Näistä syistä kannatan myös edustaja Anderssonin tekemää esitystä.”
— Touko Aalto - VänsterförbundetEmot
Vasemmistoliitto vaati lakiesityksen hylkäämistä, sillä opintorahan irrottaminen indeksistä tekee opiskelijoista ainoan ryhmän, jonka ensisijainen etuus ei seuraa elinkustannuksia, mikä johtaa tuen ostovoiman rapautumiseen.
”Näistä syistä esitän, että tämä lakiesitys hylätään.”
— Li Andersson Kristillisdemokraatit yhtyi opposition vastalauseeseen ja korosti, ettei opiskelijoiden toimeentulosta säästäminen ole järkevää ja että järjestelmä kaipaisi mieluummin perheellisiä paremmin huomioivia uudistuksia.
”Minusta tämä ei ole sellainen kohta, jossa on viisasta säästää.”
— Antero Laukkanen
Sammandraget är AI-genererat utifrån 40 anföranden 13.9.2026. Gruppernas ståndpunkter är lästa ur anförandena, inte ur omröstningarna; citaten har kontrollerats ordagrant mot protokollet.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Behandlingens skeden
Propositionens väg från remissdebatt till beslut, så som riksdagen har antecknat den.
- 28.9.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 29.9.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.11.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 20.11.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 25.11.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 26.11.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Beslut per lagförslag1
- 1Laki opintotukilain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1402/2015 · 4.12.2015
Föreslagen lagtext
Lagförslagen i propositionen så som regeringen lade fram dem. Den slutliga lagen kan avvika från detta efter utskottsbehandlingen.
Lagtexten visas på finska: någon svenskspråkig proposition finns inte tillgänglig för detta ärende.
Laki opintotukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 §:n 4 momentti, 3 §:n 4 kohta, 4 §:n 3 momentin 1 kohta, 5 b §, 6 §:n 1 momentin 3 kohta, 11 §, 12 §:n johdantokappale, 14 §:n 1 momentin 5 kohta, 19 §:n 4 momentti sekä 23 §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 4 momentti ja 12 §:n johdantokappale laissa 345/2004, 3 §:n 4 kohta laissa 1166/2013, 4 §:n 3 momentin 1 kohta ja 19 §:n 4 momentti laissa 1243/2013, 5 b § laissa 52/2011, 6 §:n 1 momentin 3 kohta, 14 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 23 §:n 5 ja 6 momentti laissa 792/2007, 11 § laeissa 1388/2007 ja 1243/2013, sekä lisätään lakiin uusi 11 a § ja 30 c § seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Ulkomailla harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle ja 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle, jolla on:
1) vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltäneiden viiden vuoden aikana ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa; tai
2) elinolosuhteiden perusteella muuten kiinteä yhteys Suomeen, jolloin otetaan huomioon henkilön perhesuhteisiin, toimeentuloon, ammatillisiin ja muihin vastaaviin elinolosuhteisiin liittyvät seikat.
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
4) korkeakoululla yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuja yliopistoja, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettua Maanpuolustuskorkeakoulua, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettuja ammattikorkeakouluja ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) tarkoitettua Poliisiammattikorkeakoulua;
4 §Opintotukeen oikeuttavat opinnot
Muussa oppilaitoksessa opintotukea myönnetään opiskelijalle, joka suorittaa:
1) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädettyä ammatillista koulutusta;
5 b §Opintojen riittävä edistyminen
Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määriteltyä tukiaikaa. Opintojen edistymistä seurataan.
Opintotuki lakkautetaan tai opintotukihakemus hylätään, jos opiskelijan opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Korkeakouluopinnoissa opintotuki lakkautetaan sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaan. Opintotuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti.
Opiskelijalla on oikeus opintotukeen, vaikka opinnot eivät ole edistyneet riittävästi, jos hän esittää hyväksyttäviä syitä, joiden vuoksi opinnot ovat tilapäisesti hidastuneet. Hyväksyttäviä syitä voivat olla opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy.
Jos opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa, opintotuki myönnetään tai sen maksamista jatketaan määräaikaisesti. Korkeakouluopinnoissa määräaika on enintään lukuvuoden loppuun.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta.
6 §Opintotuen saamisen rajoitukset
Opintotukea ei myönnetä sille, joka:
3) on ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaan järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa;
11 §Opintorahan määrä
Opintorahan määrä kuukaudessa on:
1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 55,96 euroa korkeakoulussa ja 38,66 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 124,12 euroa korkeakoulussa ja 81,39 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 147,52 euroa korkeakoulussa ja 101,74 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias;
3) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 303,19 euroa ja muussa oppilaitoksessa 250,28 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta;
4) avioliitossa olevalle tai elatusvelvolliselle opiskelijalle korkeakoulussa 303,19 euroa ja muussa oppilaitoksessa 250,28 euroa.
Jos opiskelija on ensimmäisen kerran ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavassa koulutuksessa taikka jos opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen, on sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, opintorahan määrä korkeakoulussa:
1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 62,06 euroa kuukaudessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias ja 137,35 euroa kuukaudessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 163,80 euroa kuukaudessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias ja 336,76 euroa kuukaudessa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta;
3) avioliitossa olevalle tai elatusvelvolliselle opiskelijalle 336,76 euroa kuukaudessa.
Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, opintoraha myönnetään samansuuruisena kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle.
Oikeus 1 momentin 1 ja 3 kohdassa sekä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jona tuensaaja täyttää kohdassa säädetyn iän.
11 a §Opintorahan korottaminen vanhempien tulojen perusteella
Jos opiskelijan vanhempien tuloverolain (1535/1992) 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 20 700 euroa vuodessa, korotetaan edellä 11 §:ssä säädettyä opintorahan määrää korkeakoulussa seuraavasti:
1) 55,96 euron opintorahaa enintään 76,31 eurolla;
2) 62,06 euron opintorahaa enintään 76,31 eurolla;
3) 124,12 euronopintorahaa enintään 147,52 eurolla;
4) 137,35 euron opintorahaa enintään 147,52 eurolla;
5) 147,52 euron opintorahaa enintään 147,52 eurolla;
6) 163,80 euron opintorahaa enintään 147,52 eurolla.
Jos muussa oppilaitoksessa opiskelevan opiskelijan vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 20 700 euroa vuodessa, korotetaan edellä 11 §:ssä säädettyä opintorahan määrää seuraavasti:
1) 38,66 euron opintorahaa enintään 59,01 eurolla;
2) 81,39 euron opintorahaa enintään 101,74 eurolla;
3) 101,74 euron opintorahaa enintään 101,74 eurolla.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetty korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 2 070:tä euroa kohden 10 prosenttia. Korotusta ei makseta, jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen tulojen yhteismäärä ylittää 39 000 euroa.
12 §Opintorahan määrän korottaminen samaksi kuin korkeakoulussa
Opintorahan määrä on sama kuin 11 §:n 2 momentissa säädetään, jos opiskelija opiskelee jossain seuraavista oppilaitoksista tai suorittaa seuraavia opintoja:
14 §Asumislisä
Asumislisään on oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisään ei kuitenkaan ole oikeutettu opiskelija, joka:
5) saa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea tai asuu samassa asunnossa mainitun lain mukaista asumistukea saavan puolisonsa kanssa.
19 §Vanhempien tulojen huomioon ottaminen
Muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelevalla 18 tai 19-vuotiaalla, joka asuu muualla kuin vanhempansa luona, on kuitenkin oikeus täysimääräiseen opintorahaan, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 60 000 euroa vuodessa. Opintorahaa vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa kohden viisi prosenttia.
23 §Opintotuen hakeminen ja myöntäminen
Jos opiskelijan 6 §:ssä mainittua opintotuen myöntämisen estävää etuutta koskeva hakemus on hylätty, opintotuki voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona estävää etuutta koskeva hakemus on jätetty. Opintotukea on haettava kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana päätös estävää etuutta koskevan hakemuksen hylkäämisestä on tullut lainvoimaiseksi.
Jos opiskelijan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaista asumistukea koskeva hakemus tai opiskelijan taikka hänen puolisonsa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea koskeva hakemus on hylätty, opintotuen asumislisä voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona asumistukea koskeva hakemus on jätetty.
30 c §Asian uudelleen ratkaiseminen, kun opintoja ei ole aloitettu
Jos opiskelija ei ole lainkaan aloittanut opintojaan oppilaitoksessa, Kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista opintotukea koskevan asian uudelleen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 19 §:n 4 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Jos 23 §:n 5 momentissa tarkoitettu estävän etuuden hylkäämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa, opintotukea on haettava kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
Propositionens huvudsakliga innehåll (officiellt)
Sammanfattningen och rubriken har tagits fram med AI 2.9.2026. De är inte officiella dokument – kontrollera detaljerna i den ursprungliga propositionen. Denna proposition har ännu inte översatts; sammanfattningarna visas på finska. Anföranden och citat visas alltid på originalspråket.