Shortening the duration of unemployment allowance
Act amending the Unemployment Security Act
The maximum duration of unemployment allowance would be shortened and the waiting period extended from five to seven days. In addition, increased components of unemployment security would be reduced or abolished.
- Status
- Passed
- Submitted
- 29 Jun 2016
- Latest event
- 21 Nov 2016
- Votes
- 3
- Speeches
- 79
- Confirmed
- 9 Dec 2016
- Statute
- 1081/2016
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The maximum duration of unemployment allowance would be shortened from 500 days to 400 days, and to 300 days for those with an employment history of less than three years, but the maximum period would remain 500 days for those who meet the employment condition after reaching the age of 58. The waiting period at the start of unemployment would be extended to seven days, the increased earnings-related component paid during services promoting employment would be reduced, and increased components paid on the basis of a long employment history would be abolished completely.
What it means
The change would weaken the level and duration of unemployment benefits for new periods of unemployment from 1 January 2017. Shortening the unemployment allowance would affect an estimated majority of recipients of earnings-related allowance and basic unemployment allowance, and the long-term unemployed would transfer to the labour market subsidy faster than before. The reform aims to achieve annual savings of around 200 million euros in earnings-related security expenditure and around 9,000 additional employed people.
How Parliament voted
2nd reading · 16 Nov 2016Parliament passed the act by 100–47.
The SPP voted with the government. 52 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 9 Dec 2016.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
79 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate focused on the government proposal to shorten the maximum duration of unemployment allowance and cut increased components. The government parties justified the proposal with savings in public finances and improving incentives to accept work. The opposition strongly opposed the proposal, regarding it as a cut that weakens the livelihood of the unemployed and fails to create new jobs.
- Will shortening the duration of unemployment security increase employment or drive people onto social assistance?
- Is unemployment caused by a lack of jobs or by incentives to accept work?
- Are the employment effects and research basis of the proposal reliable?
- National Coalition PartyIn favour
The group supported the bill, stating that it would bring essential savings and eliminate incentive traps by lowering the threshold for accepting work.
”Ollaan taas epä-älyllisen ilotulittelun äärellä, kun oppositiosta korostetaan, että eihän työttömyysturvasta leikkaaminen luo yhtään uutta työpaikkaa.”
— Ben Zyskowicz - Finns PartyIn favour
The group supported the government proposal as part of a broader employment package and considered it important to reform unemployment security in a more encouraging direction.
”Hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen hallitusohjelmaansa työttömyys- ja sosiaaliturvan muuttamisen kannustavampaan suuntaan, ja siinä on, miten kukakin haluaa ottaa jonkun asian, keppiä ja porkkanaa.”
— Leena Meri - Centre PartyIn favour
The group supported the proposal, as it was seen to improve incentives to work, shorten periods of unemployment, and bring necessary savings to public finances.
”Mielestäni hallitus on tässä asiassa tarttunut oikeaan kohteeseen.”
— Markku Pakkanen - Social DemocratsAgainst
The group opposed the proposal and considered it an unfair cut that weakens the livelihood of the unemployed and does not create new jobs.
”Ihminen, joka jää työttömäksi ilman omaa syytään, menettää jo nyt puolet tuloistaan.”
— Antti Lindtman - GreensAgainst
The group regarded cutting the duration as mere stick-waving policy and called, instead of cuts, for a comprehensive reform of the entire system that would take economic cycles into account.
”Sen sijaan, että hallitus nyt leikkaa ansioturvan kestoa ja luultavasti myöhemmin syksyllä ansioturvan tasoa, niin nyt olisi kaikkein järkevintä näpertämisen sijaan tehdä kokonainen iso remontti koko työttömyysturvaan.”
— Touko Aalto - Left AllianceAgainst
The group opposed the cuts and stressed that the real cause of unemployment is a lack of jobs, meaning that cutting benefits merely pushes people onto social assistance.
”Kaikki nämä esitykset perustuvat siihen samantyyppiseen ajattelumalliin, jonka mukaan Suomen työttömyys johtuisi työttömien työhaluttomuudesta tai puuttuvista kannustimista hakea töihin.”
— Li Andersson - Swedish People's PartyIn favour with reservations
The group considered shortening the duration broadly acceptable in principle, but took the view that the level of the daily allowance should be raised at the beginning of unemployment and active employment measures increased.
”Noin yleisesti tutkimukset taitavat osoittaa sen, että työllistyminen on suurinta kauden alussa ja lopussa, eli sikäli tämä lyhentäminen noin pääpiirteissään on ok, mutta se on ihan kuten edustaja Andersson sanoi, että tämä on suhdanneriippuvaista.”
— Anders Adlercreutz - Christian DemocratsAgainst
The group opposed the proposal as a pure austerity bill that does not improve employment opportunities and treats the unemployed unequally across different parts of the country.
”Työttömyyspäivärahakauden lyhentämisellä ei pureta ratkaisevasti työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja taikka tueta työntekijän työllistymismahdollisuuksia.”
— Antero Laukkanen - Blue ReformIn favour
The minister defended the proposal, which aims to speed up employment, reduce structural unemployment, and save on earnings-related security expenditure.
”Hallituksen esityksen tavoitteena on varmasti luoda edellytyksiä uusille työpaikoille, niin kuin tässä pohjaesityksessä on, että siirtymäkauden jälkeen työllisyys olisi parantunut.”
— Pirkko Mattila
This digest was generated by AI from 79 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 113/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 39/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 29 Jun 2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 6 Sep 2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27 Oct 2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 10 Nov 2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16 Nov 2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 18 Nov 2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty · 1081/2016 · 9 Dec 2016
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 3 a, 3 b ja 3 e §, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 3 a ja 3 e § laissa 1049/2013 sekä 3 b § laeissa 1188/2009 ja 918/2012, ja muutetaan 3 luvun 3 §:n 4 momentti, 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 2, 3, 7 ja 11 § sekä 7 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 3 § laissa ja 7 luvun 10 §:n 1 momentti laissa1049/2013, 6 luvun 2 § laissa 1048/2014, 6 luvun 7 § laissa 361/2010 ja 6 luvun 11 § laeissa 1252/2006, 313/2010, 1049/2013 ja 883/2015, seuraavasti:
3 luku – Etuuden saamisen yleiset rajoitukset
3 §Työkyvyttömyys
Työkyvyttömäksi tulleella työttömyysetuuden saajalla, joka ei saa sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen (omavastuu) vuoksi päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa, on työkyvyttömyydestään huolimatta ja sen estämättä, mitä 2 luvussa säädetään työnhakijana olosta, oikeus työttömyysetuuteen.
5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
13 §Omavastuuaika
Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun 7 §:ssä säädettyä työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti.
6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
2 §Ansiopäivärahan ansio-osa ja korotettu ansio-osa
Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 25 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella ja korotusosalla korotetun perusosan suuruinen.
Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää.
3 §Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yhteensä enintään 200 päivältä. Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.
7 §Päivärahakauden enimmäisaika
Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään:
1) 300 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä enintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista;
2) 400 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä yli kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista;
3) 500 työttömyyspäivältä henkilölle, jonka työssäoloehto on täyttynyt hänen täytettyään 58 vuotta ja jolla on työssäoloehdon täyttyessä 11 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Enimmäisaikaan luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sellaisessa valtiossa, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta tai perusasetusta tai jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus.
Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäisaikaa otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana maksettu määrä huomioon muunnettuna täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi.
11 §Työssäoloajan laskeminen
Edellä 7 §:n 1 momentin 3kohdassa ja 9 §:ssä tarkoitettu työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.
Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 510. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.
7 luku – Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset
10 §Omavastuuaika
Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos omavastuuaika on kesken tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 5 luvun 13 §:n 1 momenttia ja 7 luvun 10 §:n 1 momenttia sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.
Etuuteen, jota maksetaan ajalta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Ansiopäivärahan saajaan, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 3 §:n 1 momenttia 31 päivään joulukuuta 2018 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Työnhakijaan, jonka työsuhde on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun 3 a ja 3 e §:ää 30 päivään kesäkuuta 2017 sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.
Työnhakijaan, jonka päivärahakauden enimmäisaika on kesken tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 6 luvun 7 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.