HE 140/2016 vpPassed with amendmentsSubmitted 15 Sep 2016

Adjusting municipal central government transfers

Act amending the Act on Central Government Transfers to Municipalities for Basic Public Services

Central government transfers to municipalities for basic public services will be reduced, and savings and compensation measures will be introduced into central government transfers from the beginning of 2017. Municipalities will be compensated for losses of tax revenue, while savings resulting from the Competitiveness Pact and transfers of tasks will also be taken into account.

Status
Passed with amendments
Submitted
15 Sep 2016
Latest event
21 Dec 2016
Votes
3
Speeches
20
Confirmed
29 Dec 2016
Statute
1485/2016

What is proposed

The central government transfer rate for basic municipal services will be reduced by 0.38 percentage points to 25.23 per cent for 2017. An additional 390 million euros will be added to the central government transfer as compensation for tax base changes and 94.8 million euros for the development of informal care, family care and services for older people, but 356 million euros will be deducted in savings related to the Competitiveness Pact along with other savings items.

What it means

The change applies to all municipalities in Finland and would enter into force on 1 January 2017. The appropriation for central government transfers to municipalities for basic public services will decrease by a net amount of approximately 444 million euros, which also includes a cost-neutral reduction of 331 million euros resulting from the transfer of basic social assistance to Kela (the Social Insurance Institution). Losses of municipal taxes will be credited to municipalities at 71.45 euros per resident, and savings from the Competitiveness Pact will be deducted at 65.24 euros per resident.

How Parliament voted

The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.

Closest vote1st reading · 13 Dec 2016

55 §, mietintö / Joona Räsänen

Yes won by 9454.

94
Jaa · yes
54
Ei · no

The SPP voted with the government. 51 MPs were absent. Minutes ↗

How the chamber voted
LeftSDPGreensCenSPPCDNCPFinnsSpeaker

Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.

A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 29 Dec 2016.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

20 speeches · 12 speakers · 3 debates

Key points of the debate

The debate centred on cuts to central government transfers for basic municipal services and their impact on municipal finances and the quality of basic services. The government parties considered that the package turned municipal finances around for the better and emphasised municipal autonomy in decision-making, whereas the opposition viewed the savings as unreasonable, particularly with regard to elderly care. The proposal divided Parliament sharply between the Government and the opposition.

  • Will cuts to central government transfers weaken basic municipal services and elderly care?
  • Will municipal finances be strengthened or weakened by the changes made?
  • Will differences between municipalities and increases in service fees exacerbate inequality among citizens?
  • Finns PartyIn favour

    The group supported the proposal and emphasised that the budget package strengthened municipal finances for the first time in a long while and gave municipalities the freedom to allocate their funds autonomously.

    Tärkeätä on siis, arvoisa puhemies, että kuntatalous ensi vuonna pitkästä aikaa vahvistuu valtion budjetin vaikutusten ansiosta.
    Toimi Kankaanniemi
  • Centre PartyIn favour

    The group supported the proposal and considered that the Government was turning municipal finances around for the better through full compensation for municipal tasks.

    Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa siirtää näitä tehtäviä, ja se myöskin turvaa ihan parhaiten ne palvelut, joita joka ikinen kuntalainen arjessaan käyttää.
    Elsi Katainen
  • The group opposed the proposal because cuts to central government transfers tighten municipal finances, reduce the quality of services for older people and create inequality among citizens.

    Vaikka osa näistä muutoksista onkin kustannusneutraaleja, on näiden leikkausten vaikutus joka tapauksessa kuntatalouteen kielteinen.
    Mika Kari
  • The group opposed the proposal, arguing that municipal savings would be borne by low-income residents through increased client fees and degraded services.

    Kyllä se minusta on selvää rahansiirtoa asukkailta kunnille eikä oikeita säästötoimenpiteitä, mitä valtiontaloudessa pitäisi tehdä.
    Matti Semi
  • The group opposed the government proposal and moved for the approval of the dissenting opinion appended to the committee report.

    Ehdotan, että hyväksytään vastalauseen 2 mukainen lausuma.
    Anders Adlercreutz
  • The group criticised the state withdrawing from funding basic public services, which created pressure on municipalities to cut staff and raise taxes.

    Tämänkin esityksen osalta voidaan todeta, että paine henkilöstösäästöihin ja veronkorotuksiin kunnissa tulee lisääntymään.
    Päivi Räsänen

This digest was generated by AI from 20 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 15 Sep 2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
  2. 20 Sep 2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 12 Dec 2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
  4. 13 Dec 2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 20 Dec 2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 21 Dec 2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal1

  • 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1485/2016 · 29 Dec 2016

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 2 §:n 1momentin 2 kohta, 32, 35 ja 36 §, 41 §:n 4 momentin 2—4 kohta, 49 §:n 2 momentin 5 kohta, 55 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 59 §:n 2 momentin 4 kohta ja 3 momentin 3 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 35 §, laissa 1701/2015, 36 § osaksi laeissa 1188/2013, 676/2014, 1406/2014 ja 1701/2015, 41 §:n 4 momentin 2—4 kohta laissa 1271/2013, 49 §:n 2 momentin 5 kohta laissa 1510/2011, 55 §:n 1 momentti laissa 506/2016 ja 58 §:n 2 momentti laissa 676/2014, sekä lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 676/2014, uusi 6 a kohta ja 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 676/2014, uusi 3 momentti seuraavasti:

2 §Poikkeukset soveltamisalasta

Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat:

2) opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

4 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:

6 a) saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.

11 §Saaristoisuus

Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä.

32 §Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

35 §Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 71,45 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 71,45 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 71,45 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 71,45 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 71,45 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2015 verotustietoja ja vuoden 2016 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa.

36 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuosina 2015—2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 0,10 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi.

Vuosina 2016—2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 65,24 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 6,05 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

41 §Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus

Edellä 1—3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta:

2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta;

3) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja

4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.

49 §Valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten maksaminen

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot:

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7,10,11,19—22 ja 29 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset;

55 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,23 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia.

58 §Kustannustenjaon tarkistaminen

Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6—13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen:

1) rahoitus lisäopetukseen;

2) rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen,

3) rahoitus perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitettuun perusopetukseen;

4) rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja

5) sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus

59 §Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset

Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:

4) opetus- ja kulttuuri toimenrahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia:

3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta alennettaisiin 0,38 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2017 alusta 25,23 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,77 prosenttia. Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon vähennyksenä 0,47 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 50 000 00 euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen arvioitua pienempään säästöön liittyvään 74 800 000 euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuki siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa esitetään otettavaksi lisäyksenä huomioon 0,13 prosenttiyksikköä liittyen pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalveluiden ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100 sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Veroperustemuutoksista johtuvaa kunnallisverojen 390 miljoonan euron nettomääräistä vähennystä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 71,45 eurolla asukasta kohden. Kilpailukykysopimukseen liittyvä 356 miljoonan euron säästö ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 65,24 euroa asukasa kohden. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi saaristo-osakuntia koskeva säännös sekä tehtäväksi eräitä teknisiä täsmennyksiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.