Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan ja valtionosuuksiin tehdään säästö- ja korvaustoimia vuoden 2017 alusta alkaen. Kunnille korvataan verotulojen menetyksiä ja samalla huomioidaan kilpailukykysopimuksen tuomat säästöt sekä tehtäväsiirrot.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan 0,38 prosenttiyksiköllä 25,23 prosenttiin vuodelle 2017. Valtionosuuteen lisätään 390 miljoonaa euroa veroperustemuutosten kompensaationa ja 94,8 miljoonaa euroa omais- ja perhehoidon sekä vanhuspalvelujen kehittämiseen, mutta siitä vähennetään 356 miljoonaa euroa kilpailukykysopimukseen liittyvinä säästöinä sekä muita säästöeriä.
Muutos koskee kaikkia Suomen kuntia ja tulee voimaan 1.1.2017. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusmääräraha vähenee nettomääräisesti noin 444 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös perustoimeentulotuen Kela-siirrosta johtuvan 331 miljoonan euron kustannusneutraalin vähennyksen. Kunnallisverojen menetykset hyvitetään kunnille 71,45 eurolla asukasta kohti ja kilpailukykysopimuksen säästöt vähennetään 65,24 eurolla asukasta kohti.
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
94
Jaa
54
Ei
0
Tyhjää
51
Poissa
Äänestys 2
94
Jaa
54
Ei
0
Tyhjää
51
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 3
142
Jaa
32
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.12.2016.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Valtiovarainministeriö)
15.9.2016
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
20.9.2016
Valiokunnan mietintö tai lausunto(hallintovaliokunta)
12.12.2016
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
13.12.2016
Toinen käsittely(Täysistunto)
20.12.2016
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
21.12.2016
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 2 §:n 1momentin 2 kohta, 32, 35 ja 36 §, 41 §:n 4 momentin 2—4 kohta, 49 §:n 2 momentin 5 kohta, 55 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 59 §:n 2 momentin 4 kohta ja 3 momentin 3 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 35 §, laissa 1701/2015, 36 § osaksi laeissa 1188/2013, 676/2014, 1406/2014 ja 1701/2015, 41 §:n 4 momentin 2—4 kohta laissa 1271/2013, 49 §:n 2 momentin 5 kohta laissa 1510/2011, 55 §:n 1 momentti laissa 506/2016 ja 58 §:n 2 momentti laissa 676/2014, sekä lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 676/2014, uusi 6 a kohta ja 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 676/2014, uusi 3 momentti seuraavasti:
2 §Poikkeukset soveltamisalasta
Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat:
2) opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;
4 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:
6 a) saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.
11 §Saaristoisuus
Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä.
32 §Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
35 §Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa
Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 71,45 euroa asukasta kohden.
Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 71,45 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 71,45 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 71,45 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 71,45 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2015 verotustietoja ja vuoden 2016 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa.
36 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Vuosina 2015—2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 0,10 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi.
Vuosina 2016—2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden.
Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 65,24 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.
Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 6,05 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.
Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.
Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.
41 §Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus
Edellä 1—3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta:
2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta;
3) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja
4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.
49 §Valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten maksaminen
Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot:
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7,10,11,19—22 ja 29 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset;
55 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,23 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia.
58 §Kustannustenjaon tarkistaminen
Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6—13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen:
1) rahoitus lisäopetukseen;
2) rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen,
3) rahoitus perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitettuun perusopetukseen;
4) rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja
5) sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus
59 §Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset
Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:
4) opetus- ja kulttuuri toimenrahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia:
3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.