Protection against cross-border harassment lawsuits
Act on protecting persons participating in public debate from cross-border harassment lawsuits
A new act will protect journalists, researchers and civil society organisations from unfounded lawsuits brought with the intention of silencing them in cross-border civil cases. Courts would be able to dismiss a harassment lawsuit at an early stage, require security for legal costs from the claimant, and impose a penalty fee on the claimant.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 20 Nov 2025
- Latest event
- 22 Apr 2026
- Votes
- 0
- Speeches
- 12
- Confirmed
- 8 May 2026
- Statute
- 334/2026
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
To implement the EU's so-called SLAPP Directive, a new separate act will be enacted, providing courts with tools to address cross-border harassment lawsuits aimed at silencing public debate. A defendant could demand the early dismissal of a claim as manifestly unfounded, as well as security from the claimant covering legal costs. In addition, a claimant who has brought abusive legal proceedings could be ordered to pay a harassment lawsuit fee of 1,000–50,000 euros.
What it means
The act will enter into force on 7 May 2026 and strengthens freedom of expression by protecting participants in public debate, such as journalists, researchers and civil society organisations, against pressure lawsuits with cross-border links. The change reduces the financial and time burden on defendants and makes it possible to recover costs incurred in abusive proceedings conducted in third countries (outside the EU) before a Finnish court.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
12 speeches · 6 speakers · 3 debates
Key points of the debate
Parliament debated a legislative proposal to protect journalists, researchers and civil society organisations from harassment lawsuits brought with the aim of silencing them in cross-border matters. There was broad agreement on the general outline of the proposal, but the opposition criticised leaving the scope of the act at the minimum level required by the EU directive. The government parties considered the limitation justified because the national legal system already provides sufficient safeguards.
- Should protection against harassment lawsuits also cover purely domestic civil cases?
- Should targeted harassment also be criminalised to protect public debate?
- National Coalition PartyIn favour
The group considered the act essential for the functioning of democracy and internal security. The proposal was seen as effectively preventing the abuse of legal proceedings for intimidation and silencing.
”Näiden kanteiden tarkoituksena ei ole aidosti hakea oikeussuojaa vaan pelotella, kuormittaa taloudellisesti ja hiljentää.”
— Juha Hänninen - Finns PartyIn favour
The group supported the proposal as an important measure to protect freedom of expression and those participating in public debate. Limiting the scope solely to cross-border civil claims was considered justified so as not to complicate the Finnish legal system with overlapping provisions.
”Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta.”
— Leena Meri - GreensIn favour with reservations
The group welcomed the bill but considered it insufficient because it only implements the directive's minimum requirements. The group called for extending protection to domestic matters as well and for measures to criminalise targeted harassment.
”Olisi ollut mahdollista tehdä tiukempaa ja laajempaa lainsäädäntöä.”
— Fatim Diarra
This digest was generated by AI from 12 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 170/2025 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 170/2025 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 20 Nov 2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 5 Feb 2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26 Mar 2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 7 Apr 2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10 Apr 2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 20 Apr 2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteiltaHyväksytty · 334/2026 · 8 May 2026
- 2Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 ja 4 b §:n muuttamisestaHyväksytty · 335/2026 · 8 May 2026
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on suojella julkiseen keskusteluun osallistuvia henkilöitä selvästi perusteettomilta vaatimuksilta ja väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä riita-asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia.
Tällä lailla pannaan täytäntöön julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta tai väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1069.
2 §Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia ja jotka perustuvat osallistumiseen julkiseen keskusteluun.
Tätä lakia ei sovelleta rikosasioissa eikä syyteasian yhteydessä käsiteltävän rikoksesta johtuvan yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyssä.
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan 1 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa lisäksi mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään.
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan
1) riita-asialla, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia , siviili- tai kauppaoikeudellista riita-asiaa, jossa vähintään yhdellä asianosaisista on kotipaikka muualla kuin Suomessa tai jossa kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat eivät liity Suomeen;
2) julkiseen keskusteluun osallistumisella luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, taiteen ja tutkimuksen vapautta tai kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan oikeuden käyttämisen yhteydessä antamia lausumia tai harjoittamaa toimintaa ja mitä tahansa siihen suoraan liittyvää valmistelevaa, tukevaa tai avustavaa toimea yleistä mielenkiintoa koskevassa asiassa, joka vaikuttaa yleisöön siinä määrin, että yleisö voi oikeutetusti olla kiinnostunut siitä;
3) väärinkäyttöön perustuvalla oikeudenkäynnillä oikeudenkäyntiä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on julkisen keskustelun vaientaminen tai estäminen tai siitä rankaiseminen ja jossa todellisena tarkoituksena ei ole oikeussuojan saaminen.
4 §Asian käsittelyn kiireellisyys
Tuomioistuimen on ratkaistava 5, 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut vaatimukset ilman aiheetonta viivytystä.
5 §Kanteen hylkääminen varhaisessa vaiheessa
Vastaajalla on oikeus vaatia, että tuomioistuin hylkää häntä kohtaan esitetyn kanteen tai sen osan valmistelun aikana oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana.
Tuomioistuimen on kuultava kantajaa käsitellessään 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta sen arvioimiseksi, onko kanne tai sen osa selvästi perusteeton.
6 §Vakuuden asettaminen
Jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä velvoitteesta muuta johdu, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta velvoittaa kantajan asettamaan määräajassa ulosottomiehelle vakuuden oikeudenkäyntikuluista, jotka kantaja voi joutua korvaamaan vastaajalle. Jos kantaja ei aseta vakuutta, kanne jätetään tutkimatta.
Harkitessaan vakuuden asettamista ja sen määrää tuomioistuimen on otettava huomioon oikeudenkäynnin väärinkäyttöluonteeseen viittaavat seikat, kantajan oikeus saada asiansa ratkaistuksi tuomioistuimessa, asianosaisten asema ja vaara oikeudenkäyntikulujen jäämisestä vastaajan kannettavaksi.
7 §Vaatimus vakuuden asettamisesta
Vaatimus 6 §:ssä tarkoitetun vakuuden asettamisesta on tehtävä valmistelun aikana. Vaatimus on perusteltava.
Vaatimuksessa on esitettävä erittely jo suoritetuista toimenpiteistä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista ja arvio jatkossa aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.
8 §Vakuuden korottaminen
Jos 6 §:n mukaisesti asetettu vakuus osoittautuu riittämättömäksi, se tuomioistuin, jossa pääasia on vireillä, voi vastaajan vaatimuksesta korottaa kantajan asetettavaksi määrättyä vakuutta.
Vaatimuksessa on esitettävä erittely jo suoritetuista toimenpiteistä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista ja arvio jatkossa aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.
Vaatimuksen ratkaisemiseen ja korotettuun vakuuteen sovelletaan, mitä 6, 9 ja 10 §:ssä säädetään.
9 §Menettely vakuuden asettamisessa
Tuomioistuimen annettua 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen asia tulee vireille ulosotossa kantajan hakemuksesta.
Vakuuden asettamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 43 ja 44 §:ssä säädetään.
Ulosottomiehen on ilmoitettava tuomioistuimelle, kun kantaja on asettanut vakuuden.
10 §Suorituksen ottaminen vakuudesta
Suorituksen ottamista vakuudesta koskeva asia tulee vireille ulosotossa vastaajan hakemuksesta. Ellei vastaaja ole hakenut tuomion täytäntöönpanoa vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen tuomio on tullut lainvoimaiseksi, vakuus on palautettava kantajalle.
Suorituksen ottamisessa vakuudesta sekä vakuuden säilyttämisessä ja palauttamisessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä ulosottokaaren 3 luvun 45 ja 46 §:ssä säädetään.
11 §Vastaajan tukeminen oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä varata sellaiselle yhdistykselle, muulle yhteisölle tai säätiölle, jonka tarkoituksena on suojella tai edistää julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden oikeuksia, tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa.
12 §Häirintäkannemaksun tuomitseminen
Kantaja, joka panee vireille väärinkäyttöön perustuvan oikeudenkäynnin, voidaan tuomita maksamaan vähintään 1 000 ja enintään 50 000 euron suuruinen häirintäkannemaksu.
Häirintäkannemaksu voidaan tuomita riippumatta siitä, onko kanne hylätty 5 §:n nojalla tai onko kantaja määrätty asettamaan 6 §:ssä tarkoitettu vakuus.
Häirintäkannemaksu voidaan tuomita, jos oikeudenkäynti kokonaisuutena arvioiden perustuu väärinkäyttöön. Harkitessaan häirintäkannemaksun tuomitsemista ja sen suuruutta tuomioistuimen on otettava huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema sekä kantajan menettely kokonaisuudessaan.
13 §Häirintäkannemaksun jättäminen tuomitsematta
Tuomioistuin voi jättää häirintäkannemaksun tuomitsematta, jos sen tuomitseminen olisi kohtuutonta.
Tuomioistuin voi jättää häirintäkannemaksun tuomitsematta myös, jos maksun perusteena oleva menettely saattaa täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.
14 §Menettely häirintäkannemaksua tuomittaessa
Tuomioistuin määrää häirintäkannemaksun pääasian ratkaisun yhteydessä. Päätös on perusteltava.
Tuomioistuimen on kuultava kantajaa ennen häirintäkannemaksun määräämistä.
15 §Kolmannessa valtiossa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Tuomioistuin voi velvoittaa kolmannen valtion tuomioistuimessa väärinkäyttöön perustuvan oikeudenkäynnin vireille panneen kantajan, jonka kotipaikka on Euroopan unionin ulkopuolella, korvaamaan vastaajalle tuossa asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Vaatimusta 1 momentissa tarkoitetusta korvausvelvollisuudesta ei voida tutkia niin kauan kuin asia on vireillä kolmannen valtion tuomioistuimessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan tutkia käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä 1 momentissa tarkoitetun suomalaisessa tuomioistuimessa tutkittavan asian kantajalla on kotipaikka.
16 §Ratkaisun julkaiseminen
Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden on julkaistava helppokäyttöisessä muodossa ja sähköisesti tuomiot, joilla asia lopullisesti ratkaistaan ja jotka koskevat tämän lain soveltamisalaan kuuluvia oikeudenkäyntejä.
17 §Muutoksenhaku
Päätökseen, jolla 5 §:ssä tarkoitettu vaatimus on hylätty, haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen, jollei tuomioistuin määrää, että muutosta haetaan erikseen.
Edellä 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun vaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.
Muutoksenhaussa täytäntöönpanotoimeen sekä ulosottomiehen päätökseen 9 ja 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa sovelletaan, mitä ulosottokaaren 11 luvussa säädetään.
Häirintäkannemaksua koskevaan ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla.
18 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.