Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Tässä laissa tarkoitetaan:

7) toimintayksiköllä julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, joka toteuttaa sosiaalihuoltoa palveluntuottajan tiloissa tai asiakkaan kotona.

Erityistä tukea tarvitsevalla asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka sosiaalihuollon ja terveyspalvelujen saaminen ja palvelujen käyttäminen voisi ilman erityistä tukea vaarantua psyykkisen, kognitiivisen tai sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteen, päihteiden ongelmakäytön tai muun riippuvuuskäyttäytymisen, asiakkaan suojelun tarpeen taikka muun vastaavan syyn vuoksi.

Erityistä tukea tarvitsevalla asiakkaalla tarkoitetaan myös lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.

Asiakkaan ei kuitenkaan katsota olevan erityisen tuen tarpeessa, jos tuen tarve liittyy korkeaan ikään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), jäljempänä vanhuspalvelulaki , 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Arvio asiakkaan mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta tehdään, jos se on mahdollista, asiakkuuden alkaessa tai viimeistään 36 §:ssä tarkoitetun tuen tarpeen arvioinnin yhteydessä. Asiakkaan erityisen tuen tarvetta tulee arvioida säännöllisesti myös asiakkuuden aikana.

Sosiaalihuoltoa järjestettäessä, toteutettaessa ja kehitettäessä on kiinnitettävä koko asiakkuuden ajan erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden:

1) neuvontaan ja ohjaukseen;

2) edun arviointiin ja toteutumiseen;

3) erityisiin toiveisiin ja tarpeisiin;

4) hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen.

Erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan oikeudesta asiakassuunnitelmaan säädetään 39 §:ssä ja omatyöntekijään 42 §:ssä.

Kun asiakas on erityisen tuen tarpeessa, tulee hyvinvointialueen sosiaalihuoltoa toteuttaessaan varmistaa, että asiakas tavataan henkilökohtaisesti niin usein kuin asiakkaan yksilöllinen tuen tarve ja sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttävät.

Hyvinvointialueen asukkaille on järjestettävä sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Hyvinvointialueen on varmistettava, että tehtävän toteuttamisessa on käytettävissä riittävä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaaminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten neuvontaan ja ohjaukseen.

Hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan sosiaalihuollon asiantuntemuksella ja keinoilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää suunnitelmallista työtä, jonka tavoitteena on edistää ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta, ehkäistä ja vähentää hyvinvointia uhkaavia tekijöitä sekä parantaa lasten ja nuorten kasvuolosuhteita.

Hyvinvointia edistäviä sosiaalihuollon väestötasoisia toimia toteutetaan erityisesti yhteisösosiaalityön ja etsivän työn keinoin sekä osana rakenteellista sosiaalityötä. Toimia tulee suunnata hyvinvointialueen koko väestölle ja alueella ilmenevän tarpeen perusteella kohdennetusti eri asuinalueille ja väestöryhmille.

Yksilötasoista hyvinvoinnin edistämistyötä toteutetaan neuvonnan ja ohjauksen, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin sekä osana sosiaalipalveluja. Hyvinvointialueen on tarjottava hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimia erityisesti niille henkilöille, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen liittyy erityisiä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä.

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvästä järjestämisvastuusta ja toimien yhteensovittamisesta alueen muiden toimijoiden kanssa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 7 ja 10 §:ssä. Hyvinvointialueen ja kunnan tehtävistä ehkäisevän päihdetyön järjestämisessä säädetään ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015) ja mielenterveyden edistämisestä tämän lain 25 §:ssä.

Sosiaalihuoltoa on järjestettävä:

7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä lapsen suojelemiseksi;

Hyvinvointialueen on järjestettävä asukkaidensa sosiaalihuolto, jollei sosiaalihuollon järjestämisen henkilöllisestä soveltamisalasta tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Jos henkilö oleskelee säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavan syyn vuoksi kotikuntansa ulkopuolella ja hänen kotikuntansa pysyy kotikuntalain (201/1994) 3 §:n 1 kohdan nojalla ennallaan, hän voi hakea sosiaalihuoltoa siltä hyvinvointialueelta, jossa hän oleskelee. Henkilön kotikunnan mukaisella hyvinvointialueella ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltoa ulkomailla oleskelevalle henkilölle, ellei laissa toisin säädetä.

Lisäksi jokaisella hyvinvointialueen alueella oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuva sosiaalihuolto siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämätön sosiaalihuolto viipymättä. Sosiaalihuoltoa on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan.

Sosiaalihuollolla on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

Hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Lisäksi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään:

3) toimintakyvyn ja osallisuuden tukea;

4) lapsiperheiden tukea;

18) mielenterveystyön erityisiä palveluja;

Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvina sosiaalipalveluina ja muina tehtävinä on huolehdittava myös vammaispalveluista, kehitysvammaisten erityishuollosta, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen antamisesta, sosiaalisen luoton myöntämisestä sekä omaishoidon tuen, perhehoidon, lasten ja nuorten huollon sekä lastensuojelun järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään:

Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvina sosiaalipalveluina ja muina tehtävinä, siltä osin kuin ne eivät ole kunnan vastuulla, on lisäksi huolehdittava maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä, kuntapaikalle ohjattavien vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrien auttamistoimien järjestämisestä, sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (681/2023) ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa.

Edellä 11 §:ssä tarkoitettuihin tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti 15 §:ssä tarkoitetulla sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella.

Sosiaalipalveluja järjestetään, jos sosiaalityönä tai sosiaaliohjauksena annettava tuki ei yksinään ole asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamiseksi sopivaa tai riittävää. Lisäksi sosiaalipalveluiden tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mahdollisuus vastata asiakkaan tuen tarpeisiin muulla tavoin.

Edellä 2 momentissa säädettyä ei sovelleta sosiaalipalveluihin, joita järjestetään ilman yksilöllistä tarvearviointia.

Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ovat suunnitelmallista, muutosta tai toimintakyvyn ylläpitoa tavoittelevaa yksilö- ja perhekohtaista asiakastyötä, johon sisältyy asiakkaan tuen tarpeiden ja tilanteen edellyttämällä tavalla:

1) tuen tarpeen arviointi;

2) asiakassuunnitelman laadinta ja muu suunnitelmallinen työ;

3) päätöksenteon valmistelu ja päätöksenteko;

4) laissa säädetyt ilmoitus-, ohjaus-, valvonta- ja selvitystehtävät;

5) asiakkaan ohjaaminen, neuvonta ja psykososiaalinen tuki; sekä

6) monialainen yhteistyö.

Sosiaalityö painottuu kokonaisvaltaiseen ja laaja-alaiseen muutostyöhön, asiakkaan tai perheen tuen kokonaisuuden yhteensovittamiseen sekä vaativien sosiaalisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen.

Sosiaaliohjauksessa painottuvat toiminnallinen työskentely asiakkaan tai perheen elinympäristöissä elämänhallinnan ja arjen toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä palvelujen hakemiseen ja käyttöön liittyvä ohjaus, neuvonta ja tuki.

Siltä osin kuin sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen sisältyy julkisen vallan käyttöä, tehtävä tulee toteuttaa virkasuhteessa, ja sitä voi hoitaa ainoastaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu laillistettu ammattihenkilö.

Toimintakyvyn ja osallisuuden tuella tarkoitetaan tehostettua ja tavoitteellista tukea työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi tai ylläpitämiseksi, osallisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Palvelu on tarkoitettu henkilöille, joiden työllistymisen tai osallisuuden haasteista johtuvaan tuen tarpeeseen ei voida ensisijaisesti vastata työvoimaviranomaisen palveluiden, kuntoutuspalveluiden tai kotoutumispalveluiden avulla.

Tukea annetaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palveluun tulee kuulua työtoimintaa, valmennusta, ryhmätoimintaa tai muuta asiakkaan tarvitsemaa yksilö- tai ryhmämuotoista tukea, jolla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta. Tuki sovitetaan yhteen henkilön tarvitsemien muiden palvelujen kanssa siten, että kokonaisuus edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua muihin palveluihin, työelämään tai yhteiskunnan toimintaan.

Työtoimintaan osallistuvan henkilön tulee olla alle kansaneläkelain (568/2007) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun vanhuuseläkeiän. Työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa hyvinvointialueeseen tai muuhun palveluntuottajaan. Työtoiminta ei saa korvata työsuhteessa tai virkasuhteessa tehtävää työtä eikä muutoin vastiketta vastaan hankittavaa työtä tai palvelua. Työtoiminta ei saa aiheuttaa hyvinvointialueen tai muun palveluntuottajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa heikentymistä.

Työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002). Hyvinvointialueen on vakuutettava työtoimintaan osallistuva työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla vakuutuksella. Tällöin työtoimintaan osallistuvaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja hyvinvointialueeseen, mitä mainitussa laissa säädetään työnantajasta. Poiketen siitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 71–78 §:ssä säädetään, vuosityöansiona käytetään mainitun lain 79 §:ssä tarkoitettua vähimmäisvuosityöansiota. Poiketen mainitun lain 58 ja 59 §:stä, päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta.

Lapsiperheiden tuella tarkoitetaan lapselle ja hänen perheelleen tai lapsen hoidosta vastaavalle muulle henkilölle annettavaa palvelua, jonka tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi, tasapainoinen kehitys ja turvalliset kasvuolosuhteet.

Lapsiperheiden tukemiseen tarkoitetulla palvelulla tuetaan:

1) lapsen myönteistä kasvua, kehitystä ja hyvinvointia;

2) vanhemmuutta;

3) perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta;

4) perheen voimavaroja, hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallinnan taitoja.

Palvelu on toteutettava sisällöltään, kestoltaan, määrältään ja toteuttamistavaltaan siten, että se vastaa lapsen ja perheen yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Tarvittaessa on edistettävä ja tehtävä monialaista yhteistyötä. Palvelu on toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän työn kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteutetuista palveluista säädetään 2 a §:ssä ja terveydenhuoltolain 8 a §:ssä.

Hyvinvointialueen velvollisuudesta julkaista sosiaalipalveluja koskevat tiedot sekä tietojen julkaisutavasta säädetään 33 §:n 4 momentissa.

Perheryhmäkodin toiminnassa on huolehdittava siitä, että:

2) hoiva-, huolenpito- ja kasvatustehtävissä toimii vähintään seitsemän työntekijää kuitenkin niin, että jos samassa rakennuksessa on useampi palveluyksikkö, jokaisessa on oltava vähintään kuusi hoiva-, huolenpito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää; jos yhdestä asuinyksiköstä koostuvaan perheryhmäkotiin on muutoin kuin tilapäisesti sijoitettu vähemmän kuin 7 lasta, siellä tulee olla vähintään 6,5 hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää;

Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyöllä tarkoitetaan hyvinvointialueen toteuttamia sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, sosiaalipalveluja sekä muuta yksilöön ja yhteisöihin kohdentuvaa toimintaa, jolla vähennetään ja poistetaan päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä, vastataan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen sekä tuetaan päihteettömyyttä ja riippuvuuskäyttäytymisestä irrottautumista.

Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyöhön kuuluvat neuvonnan ja ohjauksen lisäksi 14 §:ssä tarkoitetut sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja sosiaalipalvelut joko yleisenä sosiaalihuollon tukena tai erityisesti päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuna tukena.

Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävä päihteettömyyttä tukeva sosiaalihuolto.

Tukea on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä 11 §:ssä tarkoitettujen tuen tarpeiden perusteella. Lapsen oikeudesta saada välttämätön sosiaalihuolto säädetään 13 §:ssä.

Hyvinvointialueen on järjestettävä erityisesti päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuna tukena 15 §:ssä tarkoitettua sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sekä päihde- ja riippuvuustyön erityisiä palveluita. Päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina on järjestettävä ainakin muuta 17 §:ssä tarkoitettua toimintakyvyn ja osallisuuden tukea kuin työtoimintaa sekä 21, 21 a–21 c §:ssä tarkoitettuja asumispalveluja. Päihde- ja riippuvuustyön erityisenä palveluna järjestettävää toimintakyvyn ja osallisuuden tukea on järjestettävä tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisena.

Päihde- ja riippuvuustyön erityinen tuki täydentää muita päihteettömyyttä tukevia tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavia 14 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja, sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta. Päihde- ja riippuvuustyön erityinen tuki tulee sovittaa yhteen päihde- ja riippuvuushoidon kanssa 2 a §:n mukaisesti.

Sosiaalihuollon mielenterveystyöllä tarkoitetaan hyvinvointialueen sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, sosiaalipalveluja sekä muuta yksilöön ja yhteisöön kohdentuvaa toimintaa, jolla vahvistetaan yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, vähennetään ja poistetaan mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä sekä vastataan psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen.

Sosiaalihuollon mielenterveystyöhön kuuluvat neuvonnan ja ohjauksen lisäksi 14 §:ssä tarkoitettu sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä mainitussa pykälässä tarkoitetut sosiaalipalvelut joko yleisinä sosiaalipalveluina tai erityisesti psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuina palveluina. Lisäksi mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä tarpeen mukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki sekä yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen.

Sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja sosiaalipalveluja annettaessa ja kehitettäessä on huomioitava perheen ja muiden läheisten 11 §:ssä tarkoitettu tuen tarve. Lapsen oikeudesta saada välttämätön sosiaalihuolto säädetään 13 §:ssä.

Lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille on järjestettävä hyvinvointialueen määrittämällä tavalla psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykologiseen vuorovaikutukseen perustuvia määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä. Menetelmällistä psykososiaalista tukea järjestetään osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tai sosiaalipalveluita. Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluvaan psykososiaaliseen hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentissa.

Sosiaalihuollon mielenterveystyön erityisillä palveluilla tarkoitetaan erityisesti psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Sellaisina on järjestettävä ainakin 21 ja 21 a–21 c §:ssä tarkoitettuja asumispalveluja sekä asumispalvelujen yhteydessä annettavaa ohjausta, neuvontaa ja psykososiaalista tukea sekä asumispalvelujen yhteydessä annettavaa 17 §:ssä tarkoitettua toimintakyvyn ja osallisuuden tukea.

Sosiaalihuollon mielenterveystyön erityiset palvelut täydentävät muita yksilön mielenterveyden tukemiseksi tarvittavia 14 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja, sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta.

Lomanviettopalveluja ja tukea lomanvieton järjestämiseen annetaan perhetilanteen, pitkäaikaisen sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö tai -perhe taikka myöntää välttämätöntä taloudellista tukea lapsen terveyden, kehityksen tai hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaikkien asiakkaiden hyvinvointia voidaan edistää myös muilla kuin 3 luvussa tarkoitetuilla sosiaalipalveluilla.

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueellaan tarvittavat perheoikeudelliset tehtävät sen mukaan kuin niistä tässä tai muussa laissa säädetään. Perheoikeudellisia tehtäviä ovat:

1) perheasioiden sovitteluun kuuluvat toimenpiteet;

2) lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvat toimenpiteet;

3) lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvat asiantuntijatehtävät;

4) adoptioneuvonta; ja

5) muut lapsen edun varmistamiseksi välttämättömät perheoikeudelliset tehtävät.

Ellei muussa laissa toisin säädetä, perheoikeudellisia tehtäviä, jotka edellyttävät 27 a §:ssä tarkoitettua pätevyyttä, ovat:1) lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevien sopimusten ja päätösten vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvät toimenpiteet; ja 2) vanhemmuuden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät tehtävät.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tehtävässä toimivan henkilön tulee turvata 5 §:ssä tarkoitettu lapsen edun toteutuminen perheoikeudellisia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja ratkaisujen tekemisessä. Tehtävässä toimiva henkilö voi vahvistaa lasta koskevan perheoikeudellisen sopimuksen vain, jos hän lapsen yksilöllisen tilanteen perusteella arvioi sopimuksen olevan lapsen edun mukainen. Tehtävässä toimivan henkilön on tarjottava lapsen asioista neuvotteleville osapuolille ohjausta lapsen asioista sopimiseksi, tietoa sopimisen juridisista vaihtoehdoista sekä tarvittaessa tukea sopimusten laatimiseen.

Sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta on pidettävä huolta sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään. Sosiaalihuollon tulee olla sisällöltään ja laadultaan sellaista kuin lainsäädäntö edellyttää.

Hyvinvointialueen on toteutettava sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä yleiset sosiaalipalvelut siten, että ne soveltuvat kaikille asiakkaille. Tarvittaessa avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö on ohjattava erityispalvelujen piiriin. Sosiaalihuolto on lähtökohtaisesti toteutettava siten, että sen piiriin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti riittävän aikaisessa vaiheessa.

Sosiaalihuoltoa on pyrittävä järjestämään eri hallinnonalojen peruspalvelujen yhteydessä, jos järjestely edistää palvelujen yhteensovittamista ja laadultaan hyvän sosiaalihuollon järjestämistä.

Tiedot saatavilla olevasta sosiaalihuollon tuesta, sen hakemisesta sekä tuen myöntämisen edellytyksistä on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla.

Sosiaalihuoltoa koskeva asia tulee vireille ja asiakkuus alkaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan yhteydenotosta tai hakemuksesta, ilmoituksesta taikka silloin, kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on tehtävässään muutoin saanut tietää mahdollisesti sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä.

Sosiaalihuollon asiakkuus päättyy, kun asiakkaalla ei ole enää sosiaalihuollon tarvetta. Asiakkuuden alkamisesta ja päättymisestä tehdään merkintä sosiaalihuollon asiakasasiakirjaan.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalihuollon, opetustoimen, liikuntatoimen, nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen, ulosottoviranomaisen, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun vastaanottokeskuksen, Maahanmuuttoviraston tai kotoutumispalveluista vastaavan viranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalihuoltoa tai tehtävä asianosaisen suostumuksella salassapitosäännösten estämättä ilmoitus hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jotta henkilön tuen tarve arvioitaisiin 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Jos henkilön suostumusta ei voida saada ja hän on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, taikka lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ilmoitus sosiaalihuoltoon on tehtävä viipymättä salassapitosäännösten estämättä.

Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Ilmoituksen yhteydessä voidaan luovuttaa välttämättömät henkilöä koskevat tiedot sosiaalihuollon tuen tarpeen arvioimiseksi.

Jos tehtävä ilmoitus koskee iäkästä henkilöä, on lisäksi noudatettava vanhuspalvelulain 25 §:ää.

Edellä 35 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi seuraavien tahojen palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva henkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan sosiaalihuoltoon, jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollisen tuen tarpeen tai lastensuojelun tarpeen selvittämistä:

1) sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja;

2) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä;

3) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta;

4) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö;

5) Rajavartiolaitos.

Edellä 35 §:ssä ja 35 a §:n 1 momentissa säädetyn estämättä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvä salassapitovelvollisuus on voimassa sen mukaan kuin erikseen säädetään tai määrätään.

Ennen lapsen syntymää 35 §:n 1 momentissa ja 35 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalihuoltoon, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan sosiaalihuollon tukea välittömästi syntymänsä jälkeen.

Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Edellä 35 §:n 1 momentissa ja 35 a §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu:

1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai

2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Edellä 35 §:ssä ja 35 a §:n 1 momentissa säädetyn estämättä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvä salassapitovelvollisuus on voimassa sen mukaan kuin erikseen säädetään tai määrätään.

Hyvinvointialueen on järjestettävä toimintansa siten, että henkilö voi saada viipymättä yhteyden sosiaalihuollon toimintayksikköön 6 §:ssä tarkoitetun neuvonnan ja ohjauksen saamiseksi tai sosiaalihuoltoa koskevan asian vireille saattamiseksi.

Henkilöllä ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun asian kannalta tarkoituksenmukaisen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun sosiaalihuollon ammattihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sosiaalihuoltoasian vireilletulosta, jos henkilöllä ei ole voimassa olevaa sosiaalihuollon asiakkuutta. Määräaikaa ei sovelleta 29 c §:ssä tarkoitettuihin perheoikeudellisiin tehtäviin. Oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun on myös sosiaalihuollon asiakkaalla, jos vireilletulo koskee hänen elämäntilanteensa tai tuen tarpeensa merkittävää muutosta. Henkilökohtaista keskustelua ei kuitenkaan tarvitse järjestää, jos sen järjestäminen on ilmeisen tarpeetonta.

Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään, onko asiakkaalla sosiaalihuollon tuen tai muun avun tarvetta, ja tunnistetaan keinot mahdollisiin tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi arvioidaan, onko kyseessä 5 a §:ssä tarkoitettu erityistä tukea tarvitseva asiakas. Asiakkaan kiireellisen tuen tarve on arvioitava välittömästi.

Tuen tarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta ja tarvittaessa asiakkaan laillisen edustajan, omaisen, läheisen tai muiden toimijoiden kanssa. Arviointi toteutetaan 35 c §:n 2 momentissa tarkoitetussa henkilökohtaisessa keskustelussa ja tarvittaessa tätä seuraavassa sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen työskentelyssä. Arviointia tehtäessä on otettava huomioon asiakkaan etu 4 ja 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä sosiaalihuollon tuen toteuttamisvaihtoehdot.

Tuen tarpeen arvioinnista ja johtopäätöksistä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö, jollei laissa toisin säädetä. Lapsen tuen tarpeen arvioinnista vastaa sosiaalityöntekijä tai arviointia varten tulee olla käytettävissä sosiaalityöntekijän tuki.

Iäkkään henkilön tuen tarvetta arvioitaessa on lisäksi noudatettava vanhuspalvelulakia. Vammaisen henkilön tuen tarvetta arvioitaessa on lisäksi noudatettava vammaispalvelulakia. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa on lisäksi noudatettava lastensuojelulakia.

Kun tuen tarve on luonteeltaan tilapäistä, oikea-aikaisella ja riittävällä tuella on pyrittävä ehkäisemään pidempiaikaisen tuen tarvetta.

Kun tuen tarve on jatkuvaa tai toistuvaa, tukea on järjestettävä siten, että tavoitteena on asiakkaan itsenäinen selviytyminen ja tuen tarpeen päättyminen asiakkaan kanssa tavoitteeksi asetetun määräajan jälkeen.

Henkilöille, joiden tuen tarve on pysyvä tai pitkäaikainen, tuki on pyrittävä järjestämään siten, että turvataan sosiaalihuollon jatkuvuus, jollei tuen tai palveluiden muuttaminen ole asiakkaan edun mukaista. Jos tuen tarve on vain osittain pysyvä tai pitkäaikainen, tuki on järjestettävä muilta osin siten kuin edellä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hyvinvointialueen on säännöllisesti arvioitava asiakkaan sosiaalihuollolle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja sitä, vastaako asiakkaan saama tuki hänen tarpeisiinsa. Arviointi on tehtävä mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Asiakassuunnitelma perustuu asiakkaan tuen tarpeisiin ja siinä määritellään tavoitteet, joihin sosiaalihuollon tuella pyritään sekä keinot tuen tarpeisiin vastaamiseksi.

Asiakassuunnitelma on laadittava, jos asiakkaan tilanne, tuen tarve tai hänelle myönnetty tuki on sellaista, että asiakkaan sosiaalihuollon suunnittelu, toteuttaminen tai seuranta sitä edellyttävät. Asiakassuunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa, jollei sille ole ilmeistä estettä. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat tarvittaessa asiakkaan laillinen edustaja, omaiset, läheiset ja muut toimijat. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa.

Erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle on laadittava asiakassuunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Asiakkaalle laaditaan koko sosiaalihuollon kattava asiakassuunnitelma, jos se on asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisen kannalta perusteltua ja mahdollista ja asiakas antaa siihen suostumuksensa. Suunnitelman sisältö on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tuen kanssa. Asiakkaan suostumuksella voidaan laatia myös sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen palveluja ja tukea koskeva yhteinen suunnitelma. Edellä mainittuihin yhteisiin suunnitelmiin kirjataan suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen nähden välttämättömät tiedot.

Asiakassuunnitelmaan kirjattavista tiedoista sekä asiakastietojen kirjaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tai muiden toimijoiden yhteistyössä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023), jäljempänä asiakastietolaki .

Jos asiakkaan tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon toimin, omatyöntekijä tai asiakasta tapaava sosiaalihuollon ammattihenkilö voi asiakkaan suostumuksella tehdä ilmoituksen asiasta sille viranomaiselle, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu. Ilmoitus voi sisältää välttämättömät tiedot asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen tulee asiakkaan suostumuksella ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä ilmoituksen tehneelle viranomaiselle, mihin toimiin se on ilmoituksen johdosta ryhtynyt. Ilmoittamista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos se on ilmeisen tarpeetonta.

Tietojen luovuttamisesta ilman asiakkaan lupaa tai suostumusta säädetään asiakastietolaissa. Asiakkaan ohjaamisesta toimivaltaiseen viranomaiseen säädetään hallintolaissa.

Tuen tarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tuen tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, näiden tahojen on osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön tuen tarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen.

Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuolto ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin.

Omatyöntekijän tehtävänä on vastata asiakkaan sosiaalihuollon kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutumisen seurannasta. Omatyöntekijän tulee edistää asiakkaan sosiaalihuollolle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja asiakkaan osallisuutta, huolehtia asiakkaan 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun edun toteutumisesta sekä arvioida asiakkaan saaman tuen kokonaisuutta 38 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, jos se on asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamiseksi tarpeellista. Erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä.

Omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, ja tehtävää on hoidettava virkasuhteessa. Omatyöntekijänä saa toimia myös virkasuhteessa oleva terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, jos se on asiakkaan sosiaalihuollon kokonaisuuden kannalta perusteltua. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen omatyöntekijän tai omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän muun työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu sosiaalityöntekijä.

Läheisverkoston kartoittamisella tarkoitetaan sen selvittämistä, miten omaiset tai muut asiakkaalle läheiset henkilöt osallistuvat asiakkaan tukemiseen. Läheisverkoston kartoittaminen toteutetaan tuen tarpeen arvioimisen yhteydessä tai tarvittaessa muulloin asiakkuuden aikana. Kartoittamisen voi tehdä ilman asiakkaan suostumusta vain, jos:

1) asiakas on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään ja turvallisuudestaan ja tieto on välttämätön tuen tarpeen arvioimiseksi; tai

Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä.

Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse antaa 24 b §:ssä tarkoitetusta päiväkeskuspalvelusta. Lisäksi asiakkaalla on vain pyynnöstä oikeus saada kirjallinen päätös 27 c §:ssä tarkoitettujen opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestämisestä.

Asiakkaalla on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen päätös 15 §:ssä tarkoitettuna sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettavan tuen järjestämisestä.

Pyynnöstä tehtävä kirjallinen päätös on annettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemän päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja asiakkaan tarvitsema sosiaalihuollon tuki järjestettävä viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muissa kuin kiireellisissä asioissa sosiaalihuolto on järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä.

Edellä 25 §:n 6 momentissa tarkoitetun psykososiaalisen tuen antaminen on aloitettava kuukauden kuluessa siitä, kun menetelmän tarve on todettu. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai aloituksen viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.

Sosiaalihuollon järjestämistä koskeva kirjallinen päätös on toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidemmän käsittelyajan tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.

Sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Sosiaalihuollosta vastaavan viranhaltijan on aina oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu sosiaalityöntekijä.

Hyvinvointialueella on oltava sosiaalihuollosta vastaava viranhaltija, joka johtaa sosiaalihuollon sisällöllistä kokonaisuutta sekä ohjaa ja valvoo sen lainmukaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Sosiaalihuollosta vastaava viranhaltija vastaa tässä pykälässä säädettyjen tehtäviensä osalta valmiudesta ja häiriötilanteisiin sekä valmiuslain (1552/2011) mukaisiin poikkeusoloihin varautumisesta.

Sosiaalihuollosta vastaava viranhaltija vastaa sosiaalihuollon sisällöllisen kokonaisuuden yhteensovittamisesta sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota hyvinvointialueella. Lisäksi sosiaalihuollosta vastaava viranhaltija edistää tehtäviensä osalta hyvinvointialueiden sekä hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.

Sosiaalihuollon toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön asiakkaiden määrää ja tuen tarvetta.

Sosiaalityöntekijä vastaa asiakastilanteista tai asiakkuuksista, jotka edellyttävät vaativaa ammatillista tai eettistä harkintaa, vaativan monialaisen yhteistyön johtamista, asiakkaan saaman laaja-alaisen tuen yhteensovittamista taikka erityisen tutkimuksellisen ja kokemuksellisen tietopohjan soveltamista.

Sosiaalityöntekijä vastaa myös asiakastilanteista ja asiakkuuksista, joissa vaaditaan erityistä ammatillista osaamista asiakkaan suojelun tarpeen taikka asiakkaan tarvitsemien palvelujen laadun tai laajuuden vuoksi.

Sosiaalityöntekijän erityisistä tehtävistä säädetään lisäksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ja sosiaalihuollon erityislaeissa.

Sosiaalihuollon järjestämisvastuusta säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021), sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021). Sosiaalihuollon rahoituksesta säädetään hyvinvointialueiden rahoituksesta annetussa laissa (617/2021).

Asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 14 §:n 1 momentin 3 kohta ja 17 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 2028 ja niihin sovelletaan niiden tekemishetkellä voimassa olleita säännöksiä.

Valitukseen, joka tehdään ennen tämän lain voimaantuloa annetusta päätöksestä, sekä tällaisen asian käsittelyyn valituksen johdosta ylemmässä valitusviranomaisessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämä lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten perusteella tehty sosiaalipalvelun rekisteröintiä koskeva päätös jää voimaan. Yksityinen palveluntuottaja saa jatkaa tällä lailla muutettavassa laissa tarkoitettua sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tämän lain 15 §:ssä tarkoitettuna sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena, kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa, sosiaalihuoltolaissa (710/1982) tarkoitettua vammaisen henkilön työllistymistä edistävää toimintaa ja työtoimintaa sekä tällä lailla muutettavassa laissa tarkoitettua sosiaalisen kuntoutuksen palvelua tämän lain 17 §:ssä tarkoitettuna toimintakyvyn ja osallisuuden tukena sekä perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, tehostettua perhetyötä ja kotiin vietävää tai ryhmämuotoista perhekuntoutusta tämän lain 18 §:ssä tarkoitettuna lapsiperheiden tukena, noudattaen tätä lakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettua lakia. Lupa- ja valvontaviraston tulee viran puolesta ja maksutta muuttaa ennen tämän lain voimaantuloa tehty mainittuja palveluja koskeva rekisteröinti tässä laissa tarkoitettua palvelua koskevaksi rekisteröinniksi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos sellaiseen toimintaan, jota koskeva rekisteröintiä koskeva päätös on tehty tämän lain voimaantullessa voimassa olevien säännösten perusteella, tulee olennaisia muutoksia, Lupa- ja valvontavirasto muuttaa muutoksen käsittelyn yhteydessä rekisteröinnin viran puolesta tässä laissa tarkoitettua palvelua koskevaksi rekisteröinniksi.

Tässä laissa tarkoitetaan:

3) asiakasasiakirjalla asiakirjaa, joka on laadittu tai vastaanotettu tai joka sisältää tietoja asiakkaan sosiaalihuollon tai terveyspalvelujen tarpeen arviointia varten, tarvittavien palvelujen tai tuen järjestämistä tai toteuttamista varten taikka lääkkeen toimittamista varten;

11) palvelunantajalla viranomaista, julkisoikeudellista yhteisöä, yksityistä elinkeinonharjoittajaa, yhteisöä tai säätiötä, joka järjestää tai toteuttaa sosiaalihuoltoa tai terveyspalveluja sekä työnantajaa, joka järjestää työterveyshuollon palvelut työterveyshuoltolain (1383/2001) 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja palvelun antamiseen osallistuvan muun henkilön tulee kirjata asiakasasiakirjoihin asiakkaan sosiaalihuollon palvelun ja potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan turvaamisen kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin kuuluvat ammattihenkilöiden ja muiden sosiaalihuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden sosiaalihuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta kirjaamat merkinnät sekä muut asiakkaan sosiaalihuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät asiakirjat ja sosiaalihuoltoon muualta saapuneet asiakirjat.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin on kirjattava seuraavat tiedot:

3) tieto asiakkaan sosiaalihuollosta ja palveluista vastaavasta työntekijästä;

Asian vireilletuloa koskeviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin kirjataan:

2) mahdolliset perustelut tuen tai palvelun tarpeelle;

Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa:

1) asiakkaan, läheisten ja muiden tahojen näkemykset asiakkaan tilanteesta ja tuen tarpeista;

2) sosiaalihuollon asiakkuudelle asetettavat tavoitteet ja niiden toteutumisen arvio;

3) palvelut ja muut keinot tuen tarpeisiin vastaamiseksi;

4) asiakkaan mahdollinen erityisen tuen tarve ja tieto siitä, kuinka erityisen tuen tarve huomioidaan osana sosiaalihuollon toteuttamista.

Asiakaskertomukseen kirjataan asiakkaaseen tai asiakkuuteen liittyvät asiakkaan sosiaalihuollon järjestämisen ja toteuttamisen sekä oikeusturvan kannalta olennaiset tiedot tapahtumista, joissa asiakkaan asiaa on käsitelty, asiakkaan saaman tuen tai palvelun ajankohta sekä tieto siitä, ketkä ovat osallistuneet asian käsittelyyn.

Jos sosiaalihuoltoa ja terveyspalvelua toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö yhdessä, asiakkaalle voidaan laatia yhteinen tuen tarpeen arviointi, asiakassuunnitelma ja kyseistä palvelua koskevat asiakaskertomusmerkinnät sekä muita tarpeellisia yhteisiä asiakasasiakirjoja. Nämä yhteiset asiakasasiakirjat tallennetaan tarpeellisessa laajuudessa sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja potilasrekisteriin. Asiakaskertomus tallennetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Potilasasiakirjamerkinnät tallennetaan potilasrekisteriin.

Jos sosiaalihuoltoa ja terveyspalveluita antavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö yhteistyössä, asiakkaalle voidaan laatia yhteinen tuen tarpeen arviointi, asiakassuunnitelma ja muita tarpeellisia yhteisiä asiakasasiakirjoja. Nämä yhteiset asiakasasiakirjat tallennetaan tarpeellisessa laajuudessa sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja potilasrekisteriin.

Palvelunantaja tai sen tehtäviä suorittava henkilö saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö sosiaalihuoltolain (1301/2014) tai terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Hyvinvointialue voi periä 1 momentissa tarkoitetun maksun seuraavista sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:ssä säädetyistä palveluista seuraavin edellytyksin:

Sosiaalipalveluista ovat maksuttomia:

1) sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu toimintakyvyn ja osallisuuden tuki kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta, 4 kohdassa tarkoitettu lapsiperheiden tuki, 16 kohdassa tarkoitettu päiväkeskuspalvelu päihdetyön erityisenä palveluna, 20 kohdassa tarkoitettu lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta sekä 27 §:ssä tarkoitetut tuetut tapaamiset ja valvotut vaihdot;

Hyvinvointialue saa periä pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalta kuukausimaksun. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksu saa olla enintään 87,5 prosenttia asiakkaan kuukausituloista, joista on tehty 10 c ja 10 d §:ssä säädetyt vähennykset. Pitkäaikaisen perhehoidon maksu saa olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista, joista on tehty 10 c ja 10 d §:ssä säädetyt vähennykset.

Jos asiakas on välittömästi ennen 1 momentissa tarkoitetun palvelun alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avoliitossa ja hänen tulonsa ovat suuremmat kuin puolison tulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Tällöin pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksu saa olla enintään 43,75 prosenttia ja pitkäaikaisen perhehoidon maksu enintään 42,5 prosenttia puolisojen yhteenlasketuista kuukausituloista, joista on tehty 1 momentissa tarkoitetut vähennykset. Jos kuitenkin kumpikin puolisoista on pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, maksu määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Maksuprosentit ovat seuraavat:

Maksuprosentti perheen koon mukaan Palvelutunnit kuukaudessa 1 2 3 4 5 6 henkilöä tai enemmän 4 tuntia tai vähemmän 9,00 8,00 7,00 7,00 7,00 7,00 5 11,00 9,75 8,50 8,50 8,50 8,50 6 13,00 11,50 10,00 10,00 10,00 10,00 7 15,00 13,25 11,50 11,50 11,50 11,50 8 17,00 15,00 13,00 13,00 13,00 13,00 9 18,00 15,75 13,50 13,50 13,50 13,00 10 19,00 16,50 14,00 14,00 14,00 13,00 11 20,00 17,25 14,50 14,50 14,50 13,00 12 21,00 18,00 15,00 15,00 15,00 13,00 13 22,00 18,75 15,50 15,50 15,00 13,00 14 23,00 19,50 16,00 16,00 15,00 13,00 15 24,00 20,25 16,50 16,50 15,00 13,00 16 25,00 21,00 17,00 17,00 15,00 13,00 17 25,50 21,50 17,50 17,00 15,00 13,00 18 26,00 22,00 18,00 17,00 15,00 13,00 19 26,50 22,50 18,50 17,00 15,00 13,00 20 27,00 23,00 19,00 17,00 15,00 13,00 21 27,50 23,50 19,50 17,00 15,00 13,00 22 28,00 24,00 20,00 17,00 15,00 13,00 23 28,50 24,50 20,00 17,00 15,00 13,00 24 29,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 25 29,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 26 30,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 27 30,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 28 31,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 29 31,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 30 32,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 31 32,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 32 33,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 33 33,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 34 34,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 35 34,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 36 35,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 37 35,50 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00 38 tai enemmän 36,00 25,00 20,00 17,00 15,00 13,00

Hyvinvointialue saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun asiakkaan palvelua koskevaan päätökseen sisältyvistä sosiaalihuoltolain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tukipalveluista ja 21 b §:n 1 momentissa tarkoitetusta sosiaalista kanssakäymistä edistävästä toiminnasta sekä vastaavista sosiaalihuoltolain 14 §:n 2 momentin perusteella järjestetyistä asumista tukevista palveluista.

Hyvinvointialue päättää maksukyvyn mukaisesti määräytyvästä maksusta toistaiseksi. Maksu on kuitenkin tarkistettava asiakkaan tai tämän edustajan hakemuksesta taikka hyvinvointialueen aloitteesta silloin, jos:

5) asiakkaan palvelua koskevaa päätöstä muutetaan siten, että sillä on vaikutusta asiakasmaksun suuruuteen;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 4 §:n 1 kohta tulee kuitenkin sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun lapsiperheiden tuen osalta voimaan vasta 1 päivänä heinäkuuta 2027.

Lain voimaan tullessa voimassa ollutta 4 §:n 1 kohtaa sovelletaan sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun sosiaalityön, 2 kohdassa tarkoitetun sosiaaliohjauksen, 4 kohdassa tarkoitetun perhetyön ja 19 kohdassa tarkoitetun kasvatus- ja perheneuvonnan sekä 25 a §:n 2 momentissa tarkoitetun mielenterveystyön palveluna järjestettävän psykososiaalisen tuen osalta 30 päivään kesäkuuta 2027.

Tällä lailla kumotaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki (189/2001).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kumottua lakia sovelletaan kuitenkin, lukuun ottamatta sen 27 §:ää, 30 päivään kesäkuuta 2027. Lain tultua voimaan uusia aktivointisuunnitelmia ei kuitenkaan laadita, aktivointisuunnitelmia ei uudisteta, uusia kuntouttavan työtoiminnan jaksoja ei aloiteta eikä käynnissä olevia jaksoja pidennetä.

Lain voimaan tullessa voimassa olleet kuntouttavaa työtoimintaa koskevat päätökset pysyvät voimassa päätöksessä määrätyn ajan, kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 2027.

Jos asiakkaan aktivointisuunnitelmaan on lain voimaan tullessa sisältynyt kuntouttava työtoiminta, aktivointisuunnitelma lakkaa olemasta voimassa kuntouttavaa työtoimintaa koskevan päätöksen voimassaolon päättyessä. Tähän mennessä hyvinvointialueen ja työvoimaviranomaisen on yhteistyössä arvioitava asiakkaan tuen ja palvelun tarve sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 33 §:n mukaisesti, työvoimaviranomaisen on laadittava asiakkaalle mainitun lain 37 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja hyvinvointialueen on laadittava asiakkaalle sosiaalihuoltolain 39 §:ssä tarkoitettu asiakassuunnitelma, jos mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset täyttyvät.

Jos asiakkaan aktivointisuunnitelmaan ei lain voimaan tullessa ole sisältynyt kuntouttavaa työtoimintaa, työvoimaviranomaisen on lain voimaan tultua aktivointisuunnitelmaa tarkastaessaan laadittava asiakkaalle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 37 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma, jolloin aktivointisuunnitelma lakkaa olemasta voimassa. Jos tähän aktivointisuunnitelmaan on sisältynyt muita sosiaalipalveluja kuin kuntouttava työtoiminta, hyvinvointialueen on laadittava asiakkaalle samanaikaisesti sosiaalihuoltolain 39 §:n mukainen asiakassuunnitelma, jos mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset täyttyvät.

Jos asiakkaan monialaiseen työllistymissuunnitelmaan on lain voimaan tullessa sisältynyt kuntouttava työtoiminta, hyvinvointialueen ja työvoimaviranomaisen on kuntouttavaa työtoimintaa koskevan päätöksen voimassaolon päättymiseen mennessä tarkistettava monialainen työllistymissuunnitelma työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain (381/2023) 6 §:n mukaisesti.

Valtion korvauksesta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen annettu valtioneuvoston asetus (1393/2014) on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2028. Hyvinvointialueen on haettava korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

Tässä laissa tarkoitetaan:

10 a) työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (681/2023) tarkoitettua kotoutumissuunnitelmaa ja työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetussa laissa (381/2023) tarkoitettua monialaista työllistymissuunnitelmaa;

15) työllistymistä edistävällä palvelulla työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettua työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua, mainitun lain 54 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kokeilua, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työvoimakoulutusta ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28–31 §:ssä tarkoitettua omaehtoista opiskelua;

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen seitsemän päivän ajalta laiminlyönnin tai muun menettelyn jälkeen, jos hän työttömänä tai palkkatuetussa työssä ollessaan taikka saadessaan työttömyysetuutta 3 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella ilman 11–14 §:ssä tarkoitettua taikka näihin pätevyydeltään rinnastettavaa syytä:

7) kieltäytyy seuraavasta palvelusta tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää seuraavaa palvelua:b) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu työvoimakoulutus; tai c) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28–30 §:ssä ja 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu;

9 a) kieltäytyy työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 108 §:n perusteella järjestetystä työnhaun ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä parantavasta toiminnasta tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää tällaista palvelua;

10) keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään 9 tai 9 a kohdassa tarkoitetun palvelun:

Oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen, kun henkilö on yhteensä vähintään kuusi kalenteriviikkoa:

3) opiskellut omaehtoisesti 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja;

4) työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä; tai

5) osallistunut työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 108 §:n perusteella järjestettyyn toimintaan.

Sovellettaessa 1 momentin 1 kohtaa työ voidaan ottaa 5 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen huomioon sen mukaan, milloin työ on tehty, mutta tehty työ ja siitä maksettu palkka otetaan kuitenkin huomioon vain kerran. Sovellettaessa 1 momentin 5 kohtaa huomioon otetaan kalenteriviikot, joiden aikana työnhakija on tosiasiallisesti osallistunut työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 108 §:n perusteella järjestettyyn toimintaan vähintään kerran.

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun aikana niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, ellei poissaolo johdu:

Kansaneläkelaitoksella, työvoimaviranomaisella, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella, työttömyyskassalla sekä tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot:

3) työnantajalta, toimeksiantajalta tai muulta työn teettäjältä, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta sekä mainitun lain 108 §:ssä tarkoitetun toiminnan järjestäjältä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 2 a luvun 9 §:n 1 momentin 9 a ja 10 kohta, 10 a §:n 1 momentin 3–5 kohta ja 3 momentti sekä 13 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä huhtikuuta 2027.

Työttömyysetuuden ja kulukorvauksen maksamiseen kuntouttavan työtoiminnan ajalta sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 30 päivään kesäkuuta 2027.

Työnhakijan 2 a luvussa tarkoitettuun menettelyyn, joka liittyy kuntouttavaan työtoimintaan taikka aktivointisuunnitelmaan kirjatun työnhakuvelvollisuuden tai muun siihen kirjatun velvollisuuden toteuttamiseen ja on tapahtunut viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2027, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Sovellettaessa tällä lailla muutettavan lain 2 luvun 16 §:ää ja 2 a luvun 10 a §:ää kuntouttava työtoiminta otetaan huomioon myös tämän lain voimaantulon jälkeen.

Tätä lakia sovelletaan 2 §:ssä tarkoitetun lisäksi myös:

3) kuntoutukseen liittyvään työhön;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, tämän lain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset sekä työllisyyspoliittinen tuki.

Tässä laissa tarkoitetaan:

8) työllisyyssuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (681/2023) tarkoitettua kotoutumissuunnitelmaa sekä työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetussa laissa (381/2023) tarkoitettua monialaista työllistymissuunnitelmaa;

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta työnhakijaan, jolle on laadittu monialainen työllistymissuunnitelma, ja johon sovelletaan työllistymisen monialaisesta edistämisestä annettua lakia, jos työnhakijan suunnitelmassa on sovittu työttömyysturvalain 2 a luvun 9 §:n 1 momentin 7 tai 9 kohdassa tarkoitetusta palvelusta, ei kuitenkaan täydentävästä työnhakukeskustelusta.

Työvoimaviranomainen voi myöntää työllisyyspoliittista tukea pitkään työttömänä olleille työttömille työnhakijoille järjestettävään toimintaan, jolla parannetaan työnhaun ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä. Tuettavan toiminnan on oltava säännöllistä, tavoitteellista ja vaikuttavaa. Työvoimaviranomainen voi lisäksi asettaa muita järjestettävän toiminnan tavoitteen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.

Työvoimaviranomaisen on ilmoitettava tuki julkisesti haettavaksi.

Tukea voidaan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle ja säätiölle. Tuen saajan toiminnan tulee olla jatkunut vähintään vuoden rekisteröitynä yhdistyksenä tai säätiönä ennen tuen hakemista.

Tukea ei voida myöntää, jos:

1) tuen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen mainitun luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tuen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana;

2) tuen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen ulkomaalaislain 186 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tuen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana; tai

3) tuen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslain 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu tuen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Tukea voidaan myöntää 108 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan järjestämiseksi tarpeellisiin kustannuksiin. Palkkakustannuksista voidaan hyväksyä järjestettävän toiminnan kannalta kohtuulliset ja välttämättömät palkkakustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset.

Tukea ei myönnetä eikä sitä saa käyttää:

1) taloudelliseen toimintaan;

2) työtoiminnan järjestämiseen;

3) julkisiin työvoimapalveluihin;

4) muihin kuin 3 kohdassa tarkoitettuihin sellaisiin palveluihin, jotka kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään;

5) toimintaan, johon on muu päällekkäinen rahoitus;

6) investointeihin ja irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin;

7) kehittämistoimintaan.

Tuen määrä on enintään 100 prosenttia tuella katettavista kustannuksista.

Tukitasosta ja määrästä päätettäessä on otettava huomioon ainakin tuettavan toiminnan sisältö sekä toiminnan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä ja henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve. Työvoimaviranomainen voi ottaa huomioon myös muita 108 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tuen edellytysten toteuttamisen kannalta tarpeellisia seikkoja.

Tukea voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi kerrallaan.

Asiakkaiden ja työvoimapalvelujen tuottajien tietoja voidaan käyttää:

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa, työttömyysturvalaissa, yleistukilaissa, am-matillisesta koulutuksesta annetussa laissa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle säädettyjen tehtävien hoitamiseen sekä elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetussa laissa (531/2025) Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle säädettyjen kansainvälisen rekrytoinnin palveluihin liittyvien tehtävien sekä työvoimapalveluihin ja työttömyysturvaan liittyvän neuvonnan hoitamiseen;

Työvoimaviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työvoimapalvelujen toimeenpanossa välttämättömät tiedot toiselta työvoimaviranomaiselta, muulta kunnan viranomaiselta, valtion viranomaiselta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta, Eläketurvakeskukselta, Työllisyysrahastolta, työvoimapalvelujen palveluntuottajalta, muulta työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitun työvoimaviranomaisen järjestämän työllistymistä tukevan palvelun tuottajalta, 54 §:ssä tarkoitetun työkokeilun ja 108 §:ssä tarkoitetun työllisyyspoliittisella tuella tuetun toiminnan toteuttajalta.

Työvoimapalvelujen tuottajalla, työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitun työvoimaviranomaisen järjestämän työllistymistä tukevan palvelun tuottajalla ja 108 §:ssä tarkoitetulla työllisyyspoliittisella tuella tuetun toiminnan toteuttajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työvoimaviranomaiselta ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun tuottamiseksi ja toteuttamiseksi. Asiakkaan terveydentilaa koskevien tietojen luovuttaminen palveluntuottajalle ja työllisyyspoliittisella tuella tuetun toiminnan toteuttajalle on mahdollista vain, jos asiakas antaa tietojen luovuttamiseen yksilöidyn kirjallisen suostumuksen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yleistuen maksamiseen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta sovelletaan, mitä säädetään työttömyysturvalain 10 luvun:

4) 5 §:ssä työvoimakoulutusta koskevista erityissäännöksistä.

Kansaneläkelaitoksella, työvoimaviranomaisella, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksella sekä tässä laissa tarkoitetulla muutoksenhakuelimellä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot:

3) työnantajalta, toimeksiantajalta tai muulta työn teettäjältä, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta sekä mainitun lain 108 §:ssä tarkoitetun toiminnan järjestäjältä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .Sen 45 §:n 1 momentin 3 kohta tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä huhtikuuta 2027.

Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä, seuraavasti:

9) työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetulle vakuutuslaitokselle mainitussa laissa säädettyä vakuutus- tai korvausasian ratkaisemista tai valvontavelvollisuuden täyttämistä varten taikka vakuutus- ja korvauskäsittelyä varten, kun kyseessä on vakuutus, joka on otettu opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annetussa laissa (460/2015), perhehoitolaissa (263/2015), omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005), eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annetussa laissa (894/1946), kuntalaissa (410/2015), sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) säädetyn mukaisesti, sekä edellä mainituissa laeissa, 2 kohdassa mainituissa asetuksissa tai sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanoa ja valvontavelvollisuuden täyttämistä varten;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d ja 27 e §, sellaisina kuin ne ovat, 27 d § laissa 68/2002 ja 27 e § laeissa 68/2002 ja 1648/2015.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain voimaan tullessa voimassa ollutta 27 d §:ää sovelletaan niin kauan kuin pykälän perusteella laaditut sopimukset ovat voimassa.

Ennen tämän lain voimaantuloa kumotun lain 27 e §:n nojalla tehdyt vammaisten henkilöiden työtoimintaa koskevat päätökset pysyvät voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 2028 ja niihin sovelletaan niiden tekemishetkellä voimassa olleita säännöksiä.

Erityishuoltoon kuuluu:

3) vammaispalvelulain 16 §:ssä tarkoitettuun vaativaan moniammatilliseen tukeen liittyvä sosiaalihuoltolain 17 §:ssä tarkoitettu työtoiminta sekä vammaispalvelulain 25 §:ssä tarkoitettu päivätoiminta ja 27 §:ssä tarkoitettu työtoiminta.

Jäljempänä 42 f–42 h ja 42 k §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää 1 momentissa säädetyn lisäksi järjestettäessä erityishuollossa:

1) sosiaalihuoltolain 17 §:ssä tarkoitettua työtoimintaa, joka järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä;

2) vammaispalvelulain 25 §:ssä tarkoitettua päivätoimintaa, joka järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä; tai

3) vammaispalvelulain 27 §:ssä tarkoitettua työtoimintaa, joka järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain perusteella järjestetään palveluita niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta. Tässä laissa tarkoitetaan elämänvaiheella ihmisen yleiseen elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa, johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita ja tehtäviä. Tässä laissa tarkoitettuja elämänvaiheita ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Arvioitaessa oikeutta saada vammaispalveluita eri elämänvaiheissa tulee ottaa huomioon, mitä 1 §:ssä säädetään lain tarkoituksesta. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon palveluiden jatkuvuus siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen. Arviointi oikeudesta saada vammaispalveluita eri elämänvaiheissa tulee tehdä yksilöllisesti osana 4 §:ssä ja sosiaalihuoltolain 36 §:ssä tarkoitettua tuen tarpeen arviointia.

Sosiaalihuoltolain 36 ja 39 §:ssä säädetään tuen tarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemisestä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Mainituissa lainkohdissa säädetyn lisäksi palveluiden toteuttaminen ja seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa niin, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus olla osallisena asiakasprosessin kaikissa vaiheissa. Vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.

Tuen tarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemisestä säädetään sosiaalihuoltolain 36 ja 39 §:ssä. Vammaisen henkilön tuen tarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa kuitenkin aina sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu virkasuhteessa oleva ammattihenkilö.

Tuen tarpeen arvioinnissa on arvioitava 2 §:n 4 momentin edellyttämällä tavalla yksilöllisesti se, milloin on kyse vammaisen henkilön elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta ja milloin siitä poikkeavasta tarpeesta. Vammaisen henkilön yksilölliseen tuen tarpeen arviointiin on sisällytettävä arvio siitä, voidaanko hänen tarpeisiinsa vastata 2 §:n 3 momentissa mainitun lain mukaisilla palveluilla.

Palveluita koskevasta päätöksenteosta ja päätösten toimeenpanosta säädetään sosiaalihuoltolain 44 a §:ssä. Virkasuhteessa olevan sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee kuitenkin aina tehdä vammaisen henkilön palveluita koskevat päätökset. Vammaisen henkilön palveluita koskevat tämän lain mukaiset päätökset on tehtävä siten, että ne ovat voimassa toistaiseksi, ellei henkilön oma etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellytä määräaikaista päätöstä. Sosiaalihuollon jatkuvuuden turvaamisesta säädetään lisäksi sosiaalihuoltolain 38 §:n 3 momentissa.

Vammaisella henkilöllä on oikeus osallistua päivätoimintaan, jos hän on kansaneläkelain (568/2007) 10 §:n 1 momentissa säädettyä vanhuuseläkeikää nuorempi, hän tarvitsee päivittäistä osallisuuden tukea eikä hän pysty osallistumaan sosiaalihuoltolain 17 §:n perusteella järjestettyyn työtoimintaan taikka toiminta ei vastaa vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä säädetystä poiketen vammainen henkilö, joka tekee ansiotyötä taikka osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, voi osallistua osittain myös päivätoimintaan, jos se edistää vammaisen henkilön osallisuutta tai työllistymisen mahdollisuuksia.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä tarkoitetulla kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus osallistua työtoimintaan, jos sosiaalihuoltolain 17 §:n perusteella järjestetty työtoiminta ei vastaa kehitysvammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin.

Työtoimintaan osallistuvalla kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada maksuttomat matkat työtoimintaan, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Työtoimintaan sovelletaan lisäksi sosiaalihuoltolain 17 §:n 6 momenttia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Täydennysmäärää laskettaessa vuositulona ei oteta huomioon lesken saamaa:

18) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 §:n mukaisesta työtoiminnasta tai vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Asumistukea laskettaessa vuositulona ei oteta huomioon hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa:

9) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 §:n mukaisesta työtoiminnasta tai vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Hygieniapassia ei kuitenkaan vaadita henkilöltä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa pelkästään:

3) sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) tarkoitettuna asiakkaana, vammaispalvelulaissa (675/2023) tarkoitetussa päivätoiminnassa tai sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 §:ssä tarkoitetussa työtoiminnassa;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen estämättä, mitä 1–7 momentissa säädetään, perusosan alentaminen voidaan tehdä vain, jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan alentaminen perustuu yksilölliseen harkintaan. Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan velvollisuudesta tehdä ilmoitus sosiaalihuoltoon säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 35 §:ssä.

Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

7) lastensuojelulain (417/2007) 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea sekä 76 a §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi jälkihuollossa eikä sosiaalihuoltolain 28 §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea;

Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen tulee tehdä asiakkaan asiassa yhteistyötä tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi kukin omalla toimialallaan. Mitä sosiaalihuoltolain 41 §:ssä säädetään sosiaalihuollon asiakasta koskevasta monialaisesta yhteistyöstä ja 35 §:ssä ilmoituksesta sosiaalihuoltoon, sovelletaan myös Kansaneläkelaitokseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi 3 §:n 1 ja 4–6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä voivat luopua:

2) sosiaalihuoltolain 36 §:ssä tarkoitetusta tuen tarpeen arvioinnista;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Hyvinvointialueen on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 §:ssä tarkoitetun tuen tarpeen arvioinnin perusteella päätös lapsen asumisen järjestämisestä perheryhmäkodissa, perhehoidossa tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla lapsen yksilöllinen tilanne ja etu huomioon ottaen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tarvittaessa laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 4 a §:n mukaisesti.

Jos sosiaalihuoltolain mukainen tuen tarpeiden arvioiminen, päätösten tekeminen tai sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttävät terveydenhuollon palveluja, hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattihenkilön on osallistuttava sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön tuen tarpeen arvioimiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.

Kiireellisen hoidon edellyttämän arvion yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava, onko potilaalla ilmeinen sosiaalihuollon tarve. Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta ohjata henkilö hakemaan sosiaalihuoltoa sekä velvollisuudesta tehdä ilmoitus henkilön sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle säädetään sosiaalihuoltolain 35 §:ssä.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava, onko potilaalla ilmeinen sosiaalihuollon tarve myös tässä luvussa säädetyn kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä. Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta ohjata henkilö hakemaan sosiaalihuoltoa sekä velvollisuudesta tehdä ilmoitus henkilön sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle säädetään sosiaalihuoltolain 35 §:ssä ja tuen tarpeen arvioimisesta sosiaalihuoltolain 36 §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Selvittäminen on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun:

1) iäkäs henkilö on hakeutunut sosiaalihuoltolain 36 §:ssä tarkoitettuun tuen tarpeen arviointiin;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kansainvälistä suojelua hakevalla ja tilapäistä suojelua saavalla sekä ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada sosiaalihuoltolain (1301/2014) 15 §:ssä tarkoitettua sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, jos sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi sen välttämättömäksi sinä aikana, jona henkilö on oikeutettu vastaanottopalveluihin tai jona hän on auttamisjärjestelmässä. Sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa noudatetaan, mitä sosiaalihuoltolain 49 c §:ssä säädetään sosiaalityöntekijän erityisistä tehtävistä.

Jos sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ei riitä vastaamaan asiakkaan välttämättömän tuen tarpeeseen tai siihen ei voida kohtuudella vastata muilla tavoin, asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuoltolain 14 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja, jos sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi ne välttämättömiksi sinä aikana, jona henkilö on oikeutettu vastaanottopalveluihin tai jona hän on auttamisjärjestelmässä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta:

7) muun kuin 6 a kohdassa tarkoitetun todistajan, asianomistajan tai asianosaisen taikka rikosilmoituksen, sosiaalihuoltolain (1301/2014) 35 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tai muun niihin verrattavan viranomaisen toimenpiteitä edellyttävän ilmoituksen tekijän salassa pidettäviin osoite-, puhelin- ja muihin vastaaviin yhteystietoihin, jos tiedon antaminen vaarantaisi todistajan, asianomistajan tai asianosaisen tai ilmoituksen tekijän turvallisuutta, etuja tai oikeuksia;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 35 a §:ssä. Ilmoituksesta sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi säädetään sosiaalihuoltolain 35 §: ssä. Jos mainituissa säännöksissä tarkoitettu ilmoitusvelvollinen on ottanut yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä ilmoitusta etsivälle nuorisotyölle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .