Tightening interest deduction limitations
Act amending sections 18 a and 18 b of the Business Income Tax Act
The ability of companies to deduct interest expenses in taxation using the balance sheet test will be tightened if the corporate group is financed by a significant owner. At the same time, infrastructure companies owned by public sector entities will be exempted from interest deduction limitations.
- Status
- Passed
- Submitted
- 4 Nov 2021
- Latest event
- 14 Dec 2021
- Votes
- 0
- Speeches
- 16
- Confirmed
- 22 Dec 2021
- Statute
- 1251/2021
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The application of the interest deduction exemption based on the balance sheet test will be restricted so that debt provided to the corporate group by an entity owning at least 10 per cent is equated to equity in the balance sheet test, and balance sheets will be required to be audited. In addition, public infrastructure entities, such as real estate and transport infrastructure companies of municipalities and wellbeing services counties, will be exempted from interest deduction limitations, and the deduction of interest expenses that remained undeducted due to the reform of corporate income sources will be made possible.
What it means
The amendment will prevent the shifting of taxable income outside Finland, particularly in corporate groups owned by private equity investors, and will increase corporate tax revenue by an estimated 18 million euros a year. The tax burden on public infrastructure projects will in turn be reduced by around 7 million euros a year. The act will enter into force on 1 January 2022, and the infrastructure exemption and the right to deduct earlier interest expenses will apply retroactively from the 2020 tax year.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
16 speeches · 9 speakers · 2 debates
Key points of the debate
The debate addressed tightening corporate interest deduction rights and exempting public infrastructure projects from limitations to prevent tax avoidance. The proposal was widely supported and unanimous in Parliament. Speeches emphasised safeguarding the tax base as well as the need for further preparatory work regarding, among other things, aggressive tax planning and Mankala companies.
- Social DemocratsIn favour
The Social Democrats considered the proposal a very important measure to prevent aggressive tax planning and safeguard the tax base of the welfare society.
”Mielestäni kyseessä on tärkeä esitys ja osa sitä kokonaisuutta — mitä hallitus on nyt tuonut erilaisia lakiesityksiä — jolla pyritään turvaamaan suomalaista veropohjaa”
— Pia Viitanen - Centre PartyIn favour
The Centre Party supported the proposal, as it broadens the tax base and prevents profit shifting and tax planning by multinational corporations.
”Tämän esityksen tavoitteena on rajoittaa mahdollisuuksia siirtää tuloa Suomen verotusvallan ulkopuolelle siten, että hyödynnetään edellä mainittua, tasevertailuun perustuvaa poikkeusta”
— Annika Saarikko - Left AllianceIn favour with reservations
The Left Alliance supported the objectives of the proposal, but considered the measures still insufficient to fully prevent tax avoidance and hoped for a prompt additional proposal.
”Esityksen tavoitteet ovat ehdottoman kannatettavia.”
— Pia Lohikoski - National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party supported addressing the problems in tax planning and the infrastructure exemption, but emphasised the importance of the balance sheet exemption for genuine corporate groups and hoped for a solution for Mankala companies.
”Nimenomaan nämä rahastorakenteet ja niihin liittyvät mahdollisuudet on siis tärkeää poistaa laista, mutta samalla on myös välttämätöntä tunnistaa se, että siihen liittyy selkeä peruste”
— Matias Marttinen - Finns PartyIn favour
The Finns Party commented on general taxation and EU-level tax issues and did not oppose the bill.
”Käsittelyssä ovat veroasiat, ja on aina muistettava, että kun tässä EU:ssa ollaan mukana, niin EU itsessään kiertää sitä veroa yli 800 miljardia vuodessa.”
— Minna Reijonen - Christian DemocratsIn favour
The Christian Democrats considered the proposal important for closing tax avoidance loopholes and securing fair competitive conditions for honest businesses.
”Jos meillä on olemassa jotain sellaista meidän lainsäädännössämme, joka mahdollistaa verovälttelyn, niin kyllähän sellaiset reiät kannattaa tukkia ja pistää umpeen.”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 16 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 211/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 4 Nov 2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 16 Nov 2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 3 Dec 2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 7 Dec 2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10 Dec 2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 13 Dec 2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisestaHyväksytty · 1251/2021 · 22 Dec 2021
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 18 b §:n 1, 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1237/2018, ja lisätään 18 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1237/2018, uusi 10 momentti seuraavasti:
18 a §
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön verovuonna 2019 tuloverolain mukaan verotettavassa toiminnassa syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteessä vastaavasti kuin elinkeinotoiminnan tulolähteessä syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot. Verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän pykälän säännöksiä 18 b §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, voi vähentää 8 momentin estämättä aikaisempina verovuosina syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot kokonaisuudessaan verovuosina 2020–2022.
18 b §
Tämän lain 18 a §:ää ei sovelleta:
1) yhteisöön, avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön, joka on itsenäinen yritys;
2) rahoitusalan yritykseen;
3) korkomenoihin, jotka kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita tai 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja infrastruktuuriyhteisöjä edellyttäen, että hankkeen toteuttaja, vieraan pääoman menot, varat ja tulot ovat kaikki Euroopan unionissa;
4) jos verovelvollinen esittää 5 momentissa tarkoitetulla tavalla selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin tilintarkastetun ja vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.
Edellä 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa:
1) pitkän aikavälin julkisena infrastruktuurihankkeena pidetään asuntojen uudisrakentamista, perusparantamista tai hankintaa, jota varten on saatu lainaa tai korkotukea jonkin seuraavista laeista perusteella:a) vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001); b) aravalaki (1189/1993); c) aravarajoituslain (1190/1993) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu laki; d) vuokra-asuntolainojen korkotuesta annettu laki (867/1980); e) asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (1205/1993); f) vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annettu laki (574/2016).
2) julkisena infrastruktuuriyhteisönä pidetään:a) valtion, kunnan, kuntayhtymän, maakunnan, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän yksin tai yhdessä suoraan tai välillisesti täysin omistamaa yhden tai useamman tien, rautatien, raitiotien, vesiväylän, rakennuksen tai pysyvän rakennelman tai niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston omistamista ja niiden hallinnointia varten perustettua yhtiötä ja liikelaitosta, joka luovuttaa omaisuutensa käyttöoikeuden omistajalleen tai sen sidosyksikölle käytettäväksi sen julkisten palveluiden hoitamiseen ja jonka tulot muodostuvat olennaiselta osin tässä alakohdassa tarkoitetun käyttöoikeuden luovutuksesta saaduista tuloista tai omistajalta saaduista vastikkeista; b) kuntayhtymää ja hyvinvointiyhtymää niiden omistaessa tai hallinnoidessa a alakohdassa tarkoitettua omaisuutta.
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tase on laadittava Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Taseella tarkoitetaan kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta. Jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole laadittu, käytetään tasetta, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukainen. Jos konsernitase on laadittu käyttäen kokonaan tai osin eri säännöstöä kuin verovelvollisen tase, vertailu voidaan tehdä vain, jos verovelvollinen esittää vahvistetun konsernitaseen sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin verovelvollisen tase tai jos verovelvollinen esittää oman taseensa sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin konsernitase. Vertailua tehtäessä pidetään velkaa konsernitaseessa omana pääomana siltä osin kuin se on otettu taholta, jolla tai siihen 2 momentin 3–5 kohdassa tarkoitetulla tavalla etuyhteydessä olevalla taholla taikka näillä yhdessä on välittömästi tai välillisesti vähintään kymmenen prosenttia verovelvollisen tai siihen mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla etuyhteydessä olevan tahon pääomasta tai äänioikeuksista taikka oikeus saada vähintään kymmenen prosenttia näiden tuottamasta voitosta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Lain 18 a §:n 10 momenttia ja 18 b §:n 1 momentin 3 kohtaa ja 4 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.