Writing peatland protection rules into law
Act amending the Act on the Establishment of Certain State-Owned Areas as Peatland Reserves
The protection rules for 71 state-owned peatland reserves will be updated and transferred from a decree directly into law. The conservation provisions and rights of use in the areas, such as hunting, fishing, and reindeer husbandry, will remain largely unchanged.
- Status
- In progress
- Submitted
- 1 Oct 2026
- Latest event
- 8 Oct 2026
- Votes
- 0
- Speeches
- 9
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The protection provisions and purpose of establishment of the peatland reserves created in 1988 will be transferred from decree level into an act to align with the current Nature Conservation Act. All exemption permits will be centralised from the Ministry of the Environment to Metsähallitus (the state forest enterprise), and forestry on mineral soils in the areas will be officially prohibited by law. In addition, minor boundary adjustments will be made in Enontekiö to improve main road 21, and capacity increases for transmission lines of the main grid will be permitted along existing power line routes.
What it means
The act is intended to enter into force on 1 January 2027. No significant changes will be made to activities by hikers, berry pickers, or fishers, and the traditional livelihoods of the Sámi as well as the free hunting rights of local residents in northern Finland will continue to be safeguarded. The processing of exemption permits applied for prospecting and other projects will be clarified at Metsähallitus (the state forest enterprise), and consideration of natural values will be strengthened. In Enontekiö, a minor boundary shift will enable the implementation of the basic improvement project for main road 21 between Palojoensuu and Maunu.
How Parliament voted
Consideration is ongoing: Parliament has not yet voted on the bill in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
9 speeches · 5 speakers · 1 debate
Key points of the debate
The debate addressed the updating of protection rules for state-owned peatland reserves and elevating them from a decree to the level of an act. The proposal prompted disagreements over whether conservation policy restricts local residents' lives and livelihoods excessively or whether it is merely a legally necessary technical update. Most groups supported the proposal, but criticism was also voiced regarding the scope of protection and the transfer of permit authority.
- Does the proposal unreasonably restrict local residents' rights and livelihoods?
- Is the transfer of exemption permit authority to Metsähallitus Parks & Wildlife Finland independent and appropriate?
- National Coalition PartyIn favour
The group supported the proposal as a legally necessary and technical reform that meets the requirements of the Constitution without altering the current use of the areas.
”Esityksessä on kyse ennen kaikkea säädösteknisestä ja oikeudellisesti tärkeästä uudistuksesta, jolla soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset nostetaan erillisestä asetuksesta lain tasolle.”
— Sari Multala - Centre PartyAgainst
The group opposed the proposal because it was considered to increase state control and narrow the conditions for local residents' living and livelihoods.
”Taas tuli yksi lakiesitys, jonka mukaan valtion maita siirretään yhä rankempaan suojeluun.”
— Hannu Hoskonen - GreensIn favour
The group considered the technical legislative update justified and emphasised the importance of continuing peatland conservation to mitigate biodiversity loss and climate change.
”Tämä on siis enemmänkin soidensuojelulain ajankohtaistaminen kuin varsinainen sisältömuutos.”
— Jenni Pitko - Left AllianceIn favour with reservations
The group supported peatland protection, but expressed doubts about transferring the authority for protection rule exemptions to Parks & Wildlife Finland and called for safeguarding independence.
”Nimenomaan tämä riippumaton arviointi ja käsittely olisi olennaista turvata, kuten luonnonsuojeluviranomaiselta pitäisi edellyttää.”
— Mai Kivelä
This digest was generated by AI from 9 speeches 8 Oct 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle maa‑ ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 1 Oct 2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 7 Oct 2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Decisions by law proposal1
- 1Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamisesta
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain (851/1988) 4 ja 5 § sekä muutetaan 1–3 § ja liitteet 1–71 seuraavasti:
1 §
Suoluonnon ja sen luontaisen vesitasapainon ja rakennepiirteiden sekä alueilla esiintyvien muiden luontotyyppien, eliölajiston ja linnuston suojelemiseksi sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten vuoden 1923 luonnonsuojelulain (71/1923) mukaisia soidensuojelualueita ovat seuraavat alueet:
1) Lätäsenon–Hietajoen alue, johon kuuluu noin 43 511 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 1 mukaisesti;
2) Jietanasvuoman alue, johon kuuluu noin 1 511 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 2 mukaisesti;
3) Pöyrisvuoman alue, johon kuuluu noin 4 221 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 3 mukaisesti;
4) Saaravuoman–Kuoskisenvuoman alue, johon kuuluu noin 15 847 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 4 mukaisesti;
5) Sotkavuoman alue, johon kuuluu noin 2 264 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 5 mukaisesti;
6) Piessuon–Luomusjoen alue, johon kuuluu noin 2 547 hehtaaria valtion omistamia alueita Utsjoen kunnassa liitteen 6 mukaisesti;
7) Pieran Marin jängän alue, johon kuuluu noin 2 643 hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kunnassa liitteen 7 mukaisesti;
8) Sammuttijängän–Vaijoenjängän alue, johon kuuluu noin 52 803 hehtaaria valtion omistamia alueita Utsjoen ja Inarin kunnissa liitteen 8 mukaisesti;
9) Terstojängän alue, johon kuuluu noin 2 307 hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kunnassa liitteen 9 mukaisesti;
10) Hanhijängän–Pierkivaaranjängän alue, johon kuuluu noin 4 429 hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kunnassa liitteen 10 mukaisesti;
11) Raakevuoman–Vuossijängän alue, johon kuuluu noin 6 770 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 11 mukaisesti;
12) Naatsukka-aavan alue, johon kuuluu noin 8 631 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän ja Sodankylän kunnissa liitteen 12 mukaisesti;
13) Siukatanjärvien alue, johon kuuluu noin 2 187 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 13 mukaisesti;
14) Loukisen latvasoiden alue, johon kuuluu noin 5 828 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 14 mukaisesti;
15) Kuortanonvuoman–Saivinvuoman alue, johon kuuluu noin 9 565 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 15 mukaisesti;
16) Leppävuoman–Murtovuoman alue, johon kuuluu noin 2 145 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 16 mukaisesti;
17) Silmäsvuoman alue, johon kuuluu noin 2 984 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 17 mukaisesti;
18) Mustaojan–Nunaravuoman alue, johon kuuluu noin 2 020 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 18 mukaisesti;
19) Tollovuoman–Vasanvuoman alue, johon kuuluu noin 3 135 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 19 mukaisesti;
20) Ahvenvuoman alue, johon kuuluu noin 2 334 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 20 mukaisesti;
21) Näätävuoman–Sotkavuoman alue, johon kuuluu noin 10 612 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän ja Sodankylän kunnissa liitteen 21 mukaisesti;
22) Teuravuoman–Kivijärvenvuoman alue, johon kuuluu noin 6 062 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 22 mukaisesti;
23) Juustovuoman alue, johon kuuluu noin 998 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 23 mukaisesti;
24) Sieppijängän–Pieruvuoman alue, johon kuuluu noin 1 414 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 24 mukaisesti;
25) Karhuvuoman alue, johon kuuluu noin 1 093 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 25 mukaisesti;
26) Sota-aavan alue, johon kuuluu noin 3 117 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 26 mukaisesti;
27) Vaaranaavan alue, johon kuuluu noin 3 481 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 27 mukaisesti;
28) Nalka-aavan alue, johon kuuluu noin 1 542 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 28 mukaisesti;
29) Pomokairan–Tenniöaavan alue, johon kuuluu noin 45 827 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 29 mukaisesti;
30) Ilmakkiaavan alue, johon kuuluu noin 1 037 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 30 mukaisesti;
31) Viiankiaavan alue, johon kuuluu noin 6 347 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 31 mukaisesti;
32) Vitsavaaranaavan–Kiekeröselän alue, johon kuuluu noin 1 792 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 32 mukaisesti;
33) Leviäaavan–Sammalaavan alue, johon kuuluu noin 1 510 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 33 mukaisesti;
34) Suikeloaavan alue, johon kuuluu noin 1 010 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 34 mukaisesti;
35) Lämsänaavan–Sakkala-aavan alue, johon kuuluu noin 4 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa liitteen 35 mukaisesti;
36) Kaarrerämiän–Kellovuotson alue, johon kuuluu noin 3 348 hehtaaria valtion omistamia alueita Savukosken kunnassa liitteen 36 mukaisesti;
37) Uura-aavan alue, johon kuuluu noin 2 247 hehtaaria valtion omistamia alueita Savukosken kunnassa liitteen 37 mukaisesti;
38) Joutsenaavan–Kaita-aavan alue, johon kuuluu noin 12 948 hehtaaria valtion omistamia alueita Sallan ja Savukosken kunnissa liitteen 38 mukaisesti;
39) Löytöjängän–Suksenpaistama-aavan alue, johon kuuluu noin 6 119 hehtaaria valtion omistamia alueita Sallan kunnassa liitteen 39 mukaisesti;
40) Kätkäaavan–Serrijoen alue, johon kuuluu noin 1 018 hehtaaria valtion omistamia alueita Pelkosenniemen kunnassa liitteen 40 mukaisesti;
41) Haikara-aavan–Vitsikkoaavan alue, johon kuuluu noin 1 793 hehtaaria valtion omistamia alueita Kemijärven kaupungissa ja Pelkosenniemen kunnassa liitteen 41 mukaisesti;
42) Karitunturin alue, johon kuuluu noin 2 127 hehtaaria valtion omistamia alueita Posion kunnassa liitteen 42 mukaisesti;
43) Mustiaavan–Kaattasjärven alue, johon kuuluu noin 3 203 hehtaaria valtion omistamia alueita Ylitornion kunnassa ja Rovaniemen kaupungissa liitteen 43 mukaisesti;
44) Saariaavan alue, johon kuuluu noin 1 886 hehtaaria valtion omistamia alueita Simon kunnassa liitteen 44 mukaisesti;
45) Jänessuon alue, johon kuuluu noin 1 287 hehtaaria valtion omistamia alueita Iin kunnassa liitteen 45 mukaisesti;
46) Hyöteikönsuon alue, johon kuuluu noin 1 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuusamon kaupungissa liitteen 46 mukaisesti;
47) Lapiosuon–Ison Äijönsuon alue, johon kuuluu noin 28 594 hehtaaria valtion omistamia alueita Iin ja Ranuan kunnissa ja Pudasjärven kaupungissa liitteen 47 mukaisesti;
48) Kärppäsuon–Räinänsuon alue, johon kuuluu noin 2 067 hehtaaria valtion omistamia alueita Pudasjärven ja Oulun kaupungeissa liitteen 48 mukaisesti;
49) Soininsuon alue, johon kuuluu noin 2 559 hehtaaria valtion omistamia alueita Pudasjärven kaupungissa liitteen 49 mukaisesti;
50) Leväsuon–Kärppäsuon alue, johon kuuluu noin 3 684 hehtaaria valtion omistamia alueita Utajärven ja Puolangan kunnissa liitteen 50 mukaisesti;
51) Ison Tilansuon–Housusuon alue, johon kuuluu noin 3 467 hehtaaria valtion omistamia alueita Puolangan ja Utajärven kunnissa liitteen 51 mukaisesti;
52) Karhunsuon–Viitasuon alue, johon kuuluu noin 1 106 hehtaaria valtion omistamia alueita Utajärven ja Puolangan kunnissa liitteen 52 mukaisesti;
53) Sarvisuon–Jerusaleminsuon alue, johon kuuluu noin 4 078 hehtaaria valtion omistamia alueita Puolangan, Vaalan ja Utajärven kunnissa liitteen 53 mukaisesti;
54) Vieremänsuon alue, johon kuuluu noin 2 098 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 54 mukaisesti;
55) Saarensuon alue, johon kuuluu noin 702 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 55 mukaisesti;
56) Lososuon–Saarijärven alue, johon kuuluu noin 1 090 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 56 mukaisesti;
57) Ison Ahvensuon–Karhusuon alue, johon kuuluu noin 632 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 57 mukaisesti;
58) Säynäjäsuon–Matalansuon alue, johon kuuluu noin 1 126 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 58 mukaisesti;
59) Joutensuon–Mustosensuon alue, johon kuuluu noin 2 136 hehtaaria valtion omistamia alueita Hyrynsalmen kunnassa liitteen 59 mukaisesti;
60) Juortanansalon–Lapinsuon alue, johon kuuluu noin 5 178 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa liitteen 60 mukaisesti;
61) Tulisuon–Varpusuon alue, johon kuuluu noin 2 012 hehtaaria valtion omistamia alueita Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnissa sekä Kuhmon kaupungissa liitteen 61 mukaisesti;
62) Solansuon alue, johon kuuluu noin 654 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa liitteen 62 mukaisesti;
63) Teerisuon–Lososuon alue, johon kuuluu noin 3 329 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa liitteen 63 mukaisesti;
64) Tervanevan–Sivakkanevan alue, johon kuuluu noin 691 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjärven ja Haapajärven kaupungeissa liitteen 64 mukaisesti;
65) Pilvinevan alue, johon kuuluu noin 3 270 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin ja Kaustisen kunnissa liitteen 65 mukaisesti;
66) Linjasalmennevan–Tynnyrinevan alue, johon kuuluu noin 2 702 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven ja Perhon kunnissa liitteen 66 mukaisesti;
67) Rasvasuon–Kitkasuon alue, johon kuuluu noin 2 169 hehtaaria valtion omistamia alueita Lieksan kaupungissa liitteen 67 mukaisesti;
68) Ruosmesuon–Hanhisuon alue, johon kuuluu noin 1 674 hehtaaria valtion omistamia alueita Ilomantsin kunnassa liitteen 68 mukaisesti;
69) Ison-Huppion alue, johon kuuluu noin 945 hehtaaria valtion omistamia alueita Juvan kunnassa liitteen 69 mukaisesti;
70) Haukkanevan–Nikulinnevan alue, johon kuuluu noin 2 011 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain ja Alavuden kaupungeissa liitteen 70 mukaisesti;
71) Siikanevan alue, johon kuuluu noin 963 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa ja Oriveden kaupungissa liitteen 71 mukaisesti.
Edellä 1 momentissa mainituissa liitteissä kunkin soidensuojelualueen rajat on merkitty punaisella viivalla.
2 §
Mitä luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä säädetään kielletyistä toiminnoista sekä 50 ja 51 §:ssä ja 52 §:n 5 momentissa rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista, sovelletaan myös tässä laissa mainituilla soidensuojelualueilla.
Sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään, tässä laissa mainituilla soidensuojelualueilla saa metsästää metsästyslaissa (615/1993) säädetyn mukaisesti lukuun ottamatta Haukkanevan-Nikulinnevan ja Siikanevan soidensuojelualueita. Metsästyksessä on otettava huomioon tämän lain 1 §:n mukainen alueen perustamistarkoitus ja noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 34 §:ssä säädetään.
Sen lisäksi, mitä luonnonsuojelulain 50 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään, poronhoitoalueella sijaitsevilla soidensuojelualueilla saa rakentaa poronhoidon edellyttämiä kämppiä, poroaitoja ja muita rakenteita, ottaa poronhoitoon tarvittavaa puuta sekä tilapäisesti leiriytyä ja tehdä avotulen poronhoitoon liittyen.
Sen lisäksi, mitä luonnonsuojelulain 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetään, tässä laissa mainituilla soidensuojelualueilla olevien kantaverkon voimajohtojen kapasiteettia saa nostaa olemassa olevan johtoalueen alueella.
3 §
Mitä luonnonsuojelulain 55 §:n 3 momentissa säädetään eräiden oikeuksien turvaamisesta, 56 §:ssä liikkumisen rajoittamisesta, 57 §:ssä luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta, 58 §:ssä järjestyssäännöstä valtion luonnonsuojelualueella, 59 §:ssä luonnonsuojelualueen rajojen määräämisestä ja merkitsemisestä, 60 §:ssä alueen liittämisestä valtion luonnonsuojelualueeseen sekä 133 §:ssä haltuunotto-oikeudesta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitetuilla soidensuojelualueilla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 8 Oct 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.