Soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset lakiin
Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamisesta
Valtion 71 soidensuojelualueen rauhoitussäännöt päivitetään ja siirretään asetuksesta suoraan lakiin. Alueiden suojelumääräykset ja käyttöoikeudet, kuten metsästys, kalastus ja poronhoito, säilyvät pääosin ennallaan.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 1.10.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 8.10.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 9
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vuonna 1988 perustettujen soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset ja perustamistarkoitus siirretään asetustasolta lakiin nykyisen luonnonsuojelulain mukaisiksi. Kaikki poikkeusluvat keskitetään ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle, ja alueiden kivennäismaiden metsätalous kielletään laissa virallisesti. Lisäksi Enontekiöllä tehdään pienet aluerajauksen muutokset valtatien 21 parantamiseksi ja sallitaan nykyisillä johtoreiteillä kantaverkon voimajohtojen tehon nosto.
Mitä se tarkoittaa
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Retkeilijöiden, marjastajien ja kalastajien toimintaan ei tule merkittäviä muutoksia, ja saamelaisten perinteiset elinkeinot sekä kotikuntalaisten vapaa metsästysoikeus Pohjois-Suomessa turvataan edelleen. Malminetsintään ja muihin hankkeisiin haettavien poikkeuslupien käsittely selkiytyy Metsähallituksessa, ja luontoarvojen huomioiminen vahvistuu. Enontekiöllä vähäinen rajojen siirto mahdollistaa valtatien 21 perusparannushankkeen toteuttamisen Palojoensuun ja Maunun välillä.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
9 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin valtion soidensuojelualueiden rauhoitussääntöjen päivittämistä ja nostamista asetuksesta lain tasolle. Esitys herätti erimielisyyksiä siitä, rajoittaako suojelupolitiikka liikaa paikallisten asukkaiden elämää ja elinkeinoja vai onko kyseessä pelkkä oikeudellisesti välttämätön tekninen päivitys. Suurin osa ryhmistä tuki esitystä, mutta keskustelussa esitettiin myös kritiikkiä suojelun laajuudesta sekä lupatoimivallan siirrosta.
- Rajoittaako esitys kohtuuttomasti paikallisten asukkaiden oikeuksia ja elinkeinoja?
- Onko poikkeuslupatoimivallan siirto Metsähallituksen Luontopalveluille riippumatonta ja tarkoituksenmukaista?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä tuki esitystä oikeudellisesti välttämättömänä ja teknisenä uudistuksena, joka täyttää perustuslain vaatimukset muuttamatta alueiden nykyistä käyttöä.
”Esityksessä on kyse ennen kaikkea säädösteknisestä ja oikeudellisesti tärkeästä uudistuksesta, jolla soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset nostetaan erillisestä asetuksesta lain tasolle.”
— Sari Multala - KeskustaVastaan
Ryhmä vastusti esitystä, koska sen katsottiin lisäävän valtion kontrollia ja kaventavan paikallisten asukkaiden elämisen ja elinkeinojen edellytyksiä.
”Taas tuli yksi lakiesitys, jonka mukaan valtion maita siirretään yhä rankempaan suojeluun.”
— Hannu Hoskonen - VihreätPuolesta
Ryhmä piti lakiteknistä päivitystä perusteltuna ja korosti soiden suojelun jatkamisen tärkeyttä luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Tämä on siis enemmänkin soidensuojelulain ajankohtaistaminen kuin varsinainen sisältömuutos.”
— Jenni Pitko - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Ryhmä tuki soidensuojelua, mutta esitti epäilyksiä rauhoitussäännösten poikkeuslupatoimivallan siirrosta Luontopalveluille ja peräänkuulutti riippumattomuuden turvaamista.
”Nimenomaan tämä riippumaton arviointi ja käsittely olisi olennaista turvata, kuten luonnonsuojeluviranomaiselta pitäisi edellyttää.”
— Mai Kivelä
Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 8.10.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle maa‑ ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 1.10.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 7.10.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain (851/1988) 4 ja 5 § sekä muutetaan 1–3 § ja liitteet 1–71 seuraavasti:
1 §
Suoluonnon ja sen luontaisen vesitasapainon ja rakennepiirteiden sekä alueilla esiintyvien muiden luontotyyppien, eliölajiston ja linnuston suojelemiseksi sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten vuoden 1923 luonnonsuojelulain (71/1923) mukaisia soidensuojelualueita ovat seuraavat alueet:
1) Lätäsenon–Hietajoen alue, johon kuuluu noin 43 511 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 1 mukaisesti;
2) Jietanasvuoman alue, johon kuuluu noin 1 511 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 2 mukaisesti;
3) Pöyrisvuoman alue, johon kuuluu noin 4 221 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 3 mukaisesti;
4) Saaravuoman–Kuoskisenvuoman alue, johon kuuluu noin 15 847 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 4 mukaisesti;
5) Sotkavuoman alue, johon kuuluu noin 2 264 hehtaaria valtion omistamia alueita Enontekiön kunnassa liitteen 5 mukaisesti;
6) Piessuon–Luomusjoen alue, johon kuuluu noin 2 547 hehtaaria valtion omistamia alueita Utsjoen kunnassa liitteen 6 mukaisesti;
7) Pieran Marin jängän alue, johon kuuluu noin 2 643 hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kunnassa liitteen 7 mukaisesti;
8) Sammuttijängän–Vaijoenjängän alue, johon kuuluu noin 52 803 hehtaaria valtion omistamia alueita Utsjoen ja Inarin kunnissa liitteen 8 mukaisesti;
9) Terstojängän alue, johon kuuluu noin 2 307 hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kunnassa liitteen 9 mukaisesti;
10) Hanhijängän–Pierkivaaranjängän alue, johon kuuluu noin 4 429 hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kunnassa liitteen 10 mukaisesti;
11) Raakevuoman–Vuossijängän alue, johon kuuluu noin 6 770 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 11 mukaisesti;
12) Naatsukka-aavan alue, johon kuuluu noin 8 631 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän ja Sodankylän kunnissa liitteen 12 mukaisesti;
13) Siukatanjärvien alue, johon kuuluu noin 2 187 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 13 mukaisesti;
14) Loukisen latvasoiden alue, johon kuuluu noin 5 828 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 14 mukaisesti;
15) Kuortanonvuoman–Saivinvuoman alue, johon kuuluu noin 9 565 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 15 mukaisesti;
16) Leppävuoman–Murtovuoman alue, johon kuuluu noin 2 145 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 16 mukaisesti;
17) Silmäsvuoman alue, johon kuuluu noin 2 984 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 17 mukaisesti;
18) Mustaojan–Nunaravuoman alue, johon kuuluu noin 2 020 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 18 mukaisesti;
19) Tollovuoman–Vasanvuoman alue, johon kuuluu noin 3 135 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 19 mukaisesti;
20) Ahvenvuoman alue, johon kuuluu noin 2 334 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän kunnassa liitteen 20 mukaisesti;
21) Näätävuoman–Sotkavuoman alue, johon kuuluu noin 10 612 hehtaaria valtion omistamia alueita Kittilän ja Sodankylän kunnissa liitteen 21 mukaisesti;
22) Teuravuoman–Kivijärvenvuoman alue, johon kuuluu noin 6 062 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 22 mukaisesti;
23) Juustovuoman alue, johon kuuluu noin 998 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 23 mukaisesti;
24) Sieppijängän–Pieruvuoman alue, johon kuuluu noin 1 414 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 24 mukaisesti;
25) Karhuvuoman alue, johon kuuluu noin 1 093 hehtaaria valtion omistamia alueita Kolarin kunnassa liitteen 25 mukaisesti;
26) Sota-aavan alue, johon kuuluu noin 3 117 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 26 mukaisesti;
27) Vaaranaavan alue, johon kuuluu noin 3 481 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 27 mukaisesti;
28) Nalka-aavan alue, johon kuuluu noin 1 542 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 28 mukaisesti;
29) Pomokairan–Tenniöaavan alue, johon kuuluu noin 45 827 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 29 mukaisesti;
30) Ilmakkiaavan alue, johon kuuluu noin 1 037 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 30 mukaisesti;
31) Viiankiaavan alue, johon kuuluu noin 6 347 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 31 mukaisesti;
32) Vitsavaaranaavan–Kiekeröselän alue, johon kuuluu noin 1 792 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 32 mukaisesti;
33) Leviäaavan–Sammalaavan alue, johon kuuluu noin 1 510 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 33 mukaisesti;
34) Suikeloaavan alue, johon kuuluu noin 1 010 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa liitteen 34 mukaisesti;
35) Lämsänaavan–Sakkala-aavan alue, johon kuuluu noin 4 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa liitteen 35 mukaisesti;
36) Kaarrerämiän–Kellovuotson alue, johon kuuluu noin 3 348 hehtaaria valtion omistamia alueita Savukosken kunnassa liitteen 36 mukaisesti;
37) Uura-aavan alue, johon kuuluu noin 2 247 hehtaaria valtion omistamia alueita Savukosken kunnassa liitteen 37 mukaisesti;
38) Joutsenaavan–Kaita-aavan alue, johon kuuluu noin 12 948 hehtaaria valtion omistamia alueita Sallan ja Savukosken kunnissa liitteen 38 mukaisesti;
39) Löytöjängän–Suksenpaistama-aavan alue, johon kuuluu noin 6 119 hehtaaria valtion omistamia alueita Sallan kunnassa liitteen 39 mukaisesti;
40) Kätkäaavan–Serrijoen alue, johon kuuluu noin 1 018 hehtaaria valtion omistamia alueita Pelkosenniemen kunnassa liitteen 40 mukaisesti;
41) Haikara-aavan–Vitsikkoaavan alue, johon kuuluu noin 1 793 hehtaaria valtion omistamia alueita Kemijärven kaupungissa ja Pelkosenniemen kunnassa liitteen 41 mukaisesti;
42) Karitunturin alue, johon kuuluu noin 2 127 hehtaaria valtion omistamia alueita Posion kunnassa liitteen 42 mukaisesti;
43) Mustiaavan–Kaattasjärven alue, johon kuuluu noin 3 203 hehtaaria valtion omistamia alueita Ylitornion kunnassa ja Rovaniemen kaupungissa liitteen 43 mukaisesti;
44) Saariaavan alue, johon kuuluu noin 1 886 hehtaaria valtion omistamia alueita Simon kunnassa liitteen 44 mukaisesti;
45) Jänessuon alue, johon kuuluu noin 1 287 hehtaaria valtion omistamia alueita Iin kunnassa liitteen 45 mukaisesti;
46) Hyöteikönsuon alue, johon kuuluu noin 1 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuusamon kaupungissa liitteen 46 mukaisesti;
47) Lapiosuon–Ison Äijönsuon alue, johon kuuluu noin 28 594 hehtaaria valtion omistamia alueita Iin ja Ranuan kunnissa ja Pudasjärven kaupungissa liitteen 47 mukaisesti;
48) Kärppäsuon–Räinänsuon alue, johon kuuluu noin 2 067 hehtaaria valtion omistamia alueita Pudasjärven ja Oulun kaupungeissa liitteen 48 mukaisesti;
49) Soininsuon alue, johon kuuluu noin 2 559 hehtaaria valtion omistamia alueita Pudasjärven kaupungissa liitteen 49 mukaisesti;
50) Leväsuon–Kärppäsuon alue, johon kuuluu noin 3 684 hehtaaria valtion omistamia alueita Utajärven ja Puolangan kunnissa liitteen 50 mukaisesti;
51) Ison Tilansuon–Housusuon alue, johon kuuluu noin 3 467 hehtaaria valtion omistamia alueita Puolangan ja Utajärven kunnissa liitteen 51 mukaisesti;
52) Karhunsuon–Viitasuon alue, johon kuuluu noin 1 106 hehtaaria valtion omistamia alueita Utajärven ja Puolangan kunnissa liitteen 52 mukaisesti;
53) Sarvisuon–Jerusaleminsuon alue, johon kuuluu noin 4 078 hehtaaria valtion omistamia alueita Puolangan, Vaalan ja Utajärven kunnissa liitteen 53 mukaisesti;
54) Vieremänsuon alue, johon kuuluu noin 2 098 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 54 mukaisesti;
55) Saarensuon alue, johon kuuluu noin 702 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 55 mukaisesti;
56) Lososuon–Saarijärven alue, johon kuuluu noin 1 090 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 56 mukaisesti;
57) Ison Ahvensuon–Karhusuon alue, johon kuuluu noin 632 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 57 mukaisesti;
58) Säynäjäsuon–Matalansuon alue, johon kuuluu noin 1 126 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen kunnassa liitteen 58 mukaisesti;
59) Joutensuon–Mustosensuon alue, johon kuuluu noin 2 136 hehtaaria valtion omistamia alueita Hyrynsalmen kunnassa liitteen 59 mukaisesti;
60) Juortanansalon–Lapinsuon alue, johon kuuluu noin 5 178 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa liitteen 60 mukaisesti;
61) Tulisuon–Varpusuon alue, johon kuuluu noin 2 012 hehtaaria valtion omistamia alueita Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnissa sekä Kuhmon kaupungissa liitteen 61 mukaisesti;
62) Solansuon alue, johon kuuluu noin 654 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa liitteen 62 mukaisesti;
63) Teerisuon–Lososuon alue, johon kuuluu noin 3 329 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa liitteen 63 mukaisesti;
64) Tervanevan–Sivakkanevan alue, johon kuuluu noin 691 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjärven ja Haapajärven kaupungeissa liitteen 64 mukaisesti;
65) Pilvinevan alue, johon kuuluu noin 3 270 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin ja Kaustisen kunnissa liitteen 65 mukaisesti;
66) Linjasalmennevan–Tynnyrinevan alue, johon kuuluu noin 2 702 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven ja Perhon kunnissa liitteen 66 mukaisesti;
67) Rasvasuon–Kitkasuon alue, johon kuuluu noin 2 169 hehtaaria valtion omistamia alueita Lieksan kaupungissa liitteen 67 mukaisesti;
68) Ruosmesuon–Hanhisuon alue, johon kuuluu noin 1 674 hehtaaria valtion omistamia alueita Ilomantsin kunnassa liitteen 68 mukaisesti;
69) Ison-Huppion alue, johon kuuluu noin 945 hehtaaria valtion omistamia alueita Juvan kunnassa liitteen 69 mukaisesti;
70) Haukkanevan–Nikulinnevan alue, johon kuuluu noin 2 011 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain ja Alavuden kaupungeissa liitteen 70 mukaisesti;
71) Siikanevan alue, johon kuuluu noin 963 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa ja Oriveden kaupungissa liitteen 71 mukaisesti.
Edellä 1 momentissa mainituissa liitteissä kunkin soidensuojelualueen rajat on merkitty punaisella viivalla.
2 §
Mitä luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä säädetään kielletyistä toiminnoista sekä 50 ja 51 §:ssä ja 52 §:n 5 momentissa rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista, sovelletaan myös tässä laissa mainituilla soidensuojelualueilla.
Sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään, tässä laissa mainituilla soidensuojelualueilla saa metsästää metsästyslaissa (615/1993) säädetyn mukaisesti lukuun ottamatta Haukkanevan-Nikulinnevan ja Siikanevan soidensuojelualueita. Metsästyksessä on otettava huomioon tämän lain 1 §:n mukainen alueen perustamistarkoitus ja noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 34 §:ssä säädetään.
Sen lisäksi, mitä luonnonsuojelulain 50 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään, poronhoitoalueella sijaitsevilla soidensuojelualueilla saa rakentaa poronhoidon edellyttämiä kämppiä, poroaitoja ja muita rakenteita, ottaa poronhoitoon tarvittavaa puuta sekä tilapäisesti leiriytyä ja tehdä avotulen poronhoitoon liittyen.
Sen lisäksi, mitä luonnonsuojelulain 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetään, tässä laissa mainituilla soidensuojelualueilla olevien kantaverkon voimajohtojen kapasiteettia saa nostaa olemassa olevan johtoalueen alueella.
3 §
Mitä luonnonsuojelulain 55 §:n 3 momentissa säädetään eräiden oikeuksien turvaamisesta, 56 §:ssä liikkumisen rajoittamisesta, 57 §:ssä luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta, 58 §:ssä järjestyssäännöstä valtion luonnonsuojelualueella, 59 §:ssä luonnonsuojelualueen rajojen määräämisestä ja merkitsemisestä, 60 §:ssä alueen liittämisestä valtion luonnonsuojelualueeseen sekä 133 §:ssä haltuunotto-oikeudesta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitetuilla soidensuojelualueilla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 8.10.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.