Requiring compensation for non-compete agreements
Acts amending Chapter 3, Section 5 of the Employment Contracts Act and Chapter 4, Section 5 of the Seafarers' Employment Contracts Act
Employers will have to pay compensation to employees for all non-compete agreements, regardless of their duration. In addition, employers will be able to terminate non-compete agreements that have become unnecessary during the employment relationship.
- Status
- Passed
- Submitted
- 12 Nov 2020
- Latest event
- 12 Nov 2021
- Votes
- 3
- Speeches
- 11
- Confirmed
- 19 Nov 2021
- Statute
- 1018/2021
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The obligation to pay compensation will be extended to non-compete agreements of up to six months in the Employment Contracts Act and the Seafarers' Employment Contracts Act. The compensation will be at least 40 per cent of wages for non-compete agreements of up to 6 months and at least 60 per cent of wages for agreements exceeding 6 months for the entire duration of the restriction. The compensation will be paid during the restriction period according to normal pay periods, and employers will be granted the right to terminate the agreement during employment subject to a notice period of at least two months.
What it means
The acts will enter into force on 1 January 2022, and after a one-year transition period, the compensation obligation will also extend to existing non-compete agreements unless the employer terminates them during the transition period. The change will improve the mobility and income of an estimated hundreds of thousands of wage earners when changing jobs, and reduce unjustified non-compete clauses. For businesses, the change will result in direct additional costs from retained non-compete agreements and administrative work in reviewing existing employment contracts.
How Parliament voted
2nd reading · 9 Nov 2021Parliament passed the act by 132–35.
Only the Finns Party against. 32 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 19 Nov 2021.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
11 speeches · 7 speakers · 3 debates
Key points of the debate
The debate concerned amending the Employment Contracts Act so that employers must pay employees compensation for all non-compete agreements regardless of their duration. The government parties considered the proposal necessary to weed out unjustified agreements and improve labour mobility. The opposition opposed the bill because they feared that the new costs would weaken the competitiveness of businesses and their willingness to hire labour.
- Will the obligation to pay compensation cause excessive costs for businesses and weaken recruitment?
- Should the matter have been agreed between labour market organisations before bringing the bill to Parliament?
- Social DemocratsIn favour
The group supports the proposal because the obligation to pay compensation reduces unnecessary non-compete agreements, increases labour market dynamics, and promotes the spread of innovations.
”Esityksen tavoitteena on vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia erityisesti ennaltaehkäisemällä niiden tekemistä.”
— Tuula Haatainen - Centre PartyIn favour
The group considers the act necessary to clarify the situation with increasingly common non-compete agreements, although the adaptation of small businesses and start-ups must be monitored.
”Tämä käsittelyssä oleva lakiehdotus on todellakin erittäin kannatettava, ja se tulee todella tarpeeseen.”
— Petri Honkonen - Left AllianceIn favour
The group considers the proposal very good, as it strengthens the position and mobility of employees and removes harmful obstacles to the emergence of new businesses and innovations.
”Työntekijän liikkuvuutta helpottamalla työvoiman saatavuus paranee ja verotulot kasvavat, eli asialla on se toinenkin puoli.”
— Jari Myllykoski - Finns PartyAgainst
The group calls for the proposal to be rejected, because the new financial burdens could weaken the competitiveness of businesses and their willingness to recruit, and no consensus was reached among organisations on the matter.
”Esitän, että hallituksen esitykseen 222/2020 sisältyvät lakiehdotukset hylätään, elikkä koko lakiesitys hylättäisiin.”
— Rami Lehto
This digest was generated by AI from 11 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 12 Nov 2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 17 Nov 2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14 Oct 2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 27 Oct 2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10 Nov 2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 11 Nov 2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1018/2021 · 19 Nov 2021
- 2Laki merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1019/2021 · 19 Nov 2021
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 597/2018, seuraavasti:
3 luku – Työntekijän velvollisuudet
5 §Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus ) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä 3 momentissa säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin tässä pykälässä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyyteen ja sovitteluun sovelletaan, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki ) säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, kunnes tämän lain voimaantulosta on kulunut vuosi. Tämän jälkeen sopimukseen sovelletaan tätä lakia.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa sovitussa kilpailukieltosopimuksessa sovittu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukainen korvaus on maksettu tai sitä on sopimuksen mukaisesti alettu maksaa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan sopimukseen kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä myös sen jälkeen, kun on kulunut vuosi tämän lain voimaantulosta.
Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen tämän lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
2.Laki merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merityösopimuslain (756/2011) 4 luvun 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 608/2018, seuraavasti:
4 luku – Työntekijän velvollisuudet
5 §Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus ) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä 3 momentissa säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin tässä pykälässä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyyteen ja sovitteluun sovelletaan, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki ) säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, kunnes tämän lain voimaantulosta on kulunut vuosi. Tämän jälkeen sopimukseen sovelletaan tätä lakia.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa sovitussa kilpailukieltosopimuksessa sovittu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain 4 luvun 5 §:n 3 momentin mukainen korvaus on maksettu tai sitä on sopimuksen mukaisesti alettu maksaa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan sopimukseen kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä myös sen jälkeen, kun on kulunut vuosi tämän lain voimaantulosta.
Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen tämän lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.