Tax credit for clean industry investments

Tässä laissa säädetään yhtiön oikeudesta puhtaan teollisuuden investointihankkeen kustannuksiin perustuvaan hyvitykseen (investointihyvitys ) vuosina 2027 ja 2028. Investointihyvitys vähennetään yhtiön tuloverolain (1535/1992) nojalla laskettavasta tuloverosta ennen veron maksuunpanoa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) investointihankkeella laitoskohtaista investointia käyttöomaisuuteen;

2) yhtiöllä Suomessa yleisesti verovelvollista osakeyhtiötä ja osuuskuntaa sekä vastaavaa Suomessa rajoitetusti verovelvollista ulkomaista yhtiötä;

3) konsernilla yhtiöitä, jotka ovat konserniyhteydessä toisiinsa sillä perusteella, että toisella yhtiöllä on toisessa yhtiössä määräysvalta tai kolmannella yksiköllä on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa yhtiöissä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentin mukaisesti;

4) sähkön pitkäaikaisella varastoinnilla sähkön loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähköenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja sen muuntamista myöhemmin takaisin sähköenergiaksi siten, että varastointikapasiteetin ja nimellistehon suhde mahdollistaa vähintään kahdeksan tunnin purkuajan nimellispurkuteholla;

5) lämmön pitkäaikaisella varastoinnilla lämpöenergian loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähkö- tai lämpöenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja tarvittaessa sen muuntamista tai takaisinmuuntamista lämpöenergiaksi loppukäyttöä varten lämmitykseen tai jäähdytykseen siten, että energiavarasto mahdollistaa vähintään 100 tunnin purkuajan nimellispurkuteholla;

6) lämmön varastoinnilla teollisuuskäyttöön lämpöenergian loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähkö- tai lämpöenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja tarvittaessa sen muuntamista tai takaisinmuuntamista lämpöenergiaksi loppukäyttöä varten teollisuuden energiankulutuksessa siten, että lämpöenergia varastoidaan vähintään 200 celsiusasteen lämpötilassa;

7) muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineella eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain (393/2013) 4 §:n 16 kohdassa tarkoitettua polttoainetta;

8) biopolttoaineella eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua biopolttoainetta;

9) biokaasulla eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 4 §:n 8 kohdassa tarkoitettua biokaasua;

10) vähähiilisillä polttoaineilla eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 4 §:n 19 kohdassa tarkoitettuja vähähiilisiä polttoaineita;

11) kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 4 §:n 17 kohdassa tarkoitettuja kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita;

12) vähähiilisellä vedyllä eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 4 §:n 18 kohdassa tarkoitettua vähähiilistä vetyä;

13) ei merkittävää haittaa -periaatteella elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua ei merkittävää haittaa -periaatetta;

14) töiden alkamisella investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa laitetilaussitoumusta tai muuta sellaista sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan maan ostoa ja lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä eikä muita vastaavia valmistelutöitä;

15) kriittisillä raaka-aineilla puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1252 liitteen II jaksossa 1 tarkoitettuja kriittisiä raaka-aineita;

16) teollisella toiminnalla toimintaa, jota harjoitetaan teollisuuslaitoksissa ja johon liittyy aineellisten loppu- tai välituotteiden laajamittaista tuotantoa, mutta ei kuitenkaan toimintaa laitoksissa, joita käytetään energiatuotteiden louhintaan;

17) laitoksella : a) päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien toimintojen osalta päästökauppalain (1270/2023) 2 §:n 13 kohdassa tarkoitettua kiinteää teknistä kokonaisuutta; b) päästökaupan piiriin kuulumattomien toimintojen osalta sellaista teknistä kokonaisuutta, joka on verrannollinen a alakohdassa tarkoitettuun kiinteään tekniseen kokonaisuuteen; 18) teknisellä yksiköllä laitoksessa olevaa kattilaa, poltinta, turbiinia, lämmitintä, polttouunia, polttolaitosta, kalsinointiuunia, prosessiuunia, muuta uunia, kuivaamoa, moottoria, polttokennoa, kemialliseen kiertoon perustuvaa polttoyksikköä, soihtua ja termistä tai katalyyttistä jälkipolttoyksikköä tai muuta näihin verrattavaa yksilöitävissä olevaa ja keskeistä osaa tai laitteistoa, joka toteuttaa tuotanto- tai polttoprosessissa ensisijaista toiminnallista tarkoitusta;

19) maataloustuotteiden alkutuotannolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa, joka ei edellytä muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia;

20) kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkutuotannolla kaikkia vesieliöiden kalastukseen, kasvatukseen tai viljelyyn liittyviä toimintoja sekä leikkuuta, fileointia, jäädystä tai muuta vastaava tilalla tai aluksella tapahtuvaa toimintaa, joka on tarpeen eläimen tai kasvin valmistelemiseksi ensimyyntiä varten sekä ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jalostajille;

21) pk-yrityksellä mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa (2003/361/EY) tarkoitettua pientä ja keskisuurta yritystä;

22) investointiohjelmalla enintään viittä teollisen toiminnan kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevaa investointihanketta tai enintään viittä teollisuuden energiatehokkuuden parantamista koskevaa investointihanketta, jotka täyttävät tässä laissa säädetyt ehdot investointihyvityksen myöntämiselle, jotka yhtiö toteuttaa yksin tai yhdessä samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa ja joiden yhteenlasketut investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa;

23) teollisuuspuistolla maantieteellisesti rajattua teollisuusaluetta, jossa ryhmälle yrityksiä tarjotaan energia-, vesi- tai muita vastaavia infrastruktuuripalveluita.

Tämän lain mukainen oikeus investointihyvitykseen myönnetään hakemuksesta yhtiölle, joka toteuttaa Suomessa tässä laissa määritellyt edellytykset täyttävän investointihankkeen:

1) energian tuotantoon tai varastointiin;

2) teollisen toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen; tai

3) puhtaan teknologian valmistuskapasiteettiin.

Investointihyvitystä ei saa sellaisen investoinnin perusteella, jossa on kyse pelkästään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 102 alakohdassa tarkoitettujen unionin normien täyttämisestä.

Yhtiö ei ole oikeutettu investointihyvitykseen jos:

1) yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, on suuntaviivoista valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetussa komission tiedonannossa (2014/C 249/01) tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

2) yhtiölle tai konsernille, johon se kuuluu, on annettu sellaiseen Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi;

3) yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, yhtiön tai konsernin omistaja taikka yhtiössä tai konsernissa tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä taho on Euroopan unionin pakotelistalla;

4) yhtiö on luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos tai mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettu rahoituslaitos.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä investointikustannuksia ovat hyvitykseen oikeutetun yhtiön maksamat ja hyvitykseen oikeutetun yhtiön kirjanpitoon kirjatut kohtuulliset käyttöomaisuuden hankinnasta syntyneet ja käyttöomaisuuden hankintamenoon aktivoidut kustannukset, jotka ovat syntyneet yhtiön investointihankkeesta sen kestoaikana.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksytään vain sellaisista hankinnoista ja töistä johtuvia kustannuksia, joiden kirjallinen tilaus tai sopimus on tehty investointihyvitystä koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennen investointihyvitystä koskevan hakemuksen jättämistä investointihankkeelle tilattu hankinta voidaan hyväksyä vain, jos tilaussopimuksessa tai kauppakirjassa on ehto siitä, että hankinta peruuntuu, jos investointihyvityspäätös on kielteinen. Kustannukset ovat tällöinkin hyväksyttäviä vasta investointihyvityksen hakemuspäivästä alkaen.

Investointihyvitykseen oikeutettuun yhtiöön verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentin mukaisesti etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannuksista hyväksytään vain se osa, jonka yhtiö osoittaa vastaavan omakustannehintaa. Investointihyvitykseen oikeutettuun yhtiöön etuyhteydessä olevalta taholta tehtyihin hankintoihin sovelletaan, mitä 6 §:ssä säädetään investointihyvityksen perusteeksi kelpaamattomista investointikustannuksista.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäväksi kustannukseksi luettavan aineettoman omaisuuden on täytettävä seuraavat ehdot:

1) sen on pysyttävä kytkeytyneenä alueeseen, jossa investointihanke toteutetaan, eikä sitä saa siirtää muille alueille;

2) sitä on hyödynnettävä ensisijaisesti kyseisessä investointihyvitystä saavassa laitoksessa;

3) sen on oltava poistokelpoista;

4) se on ostettava markkinaehdoin yhtiöstä riippumattomilta kolmansilta osapuolilta;

5) se on sisällytettävä investointihyvitystä hakevan yhtiön omaisuuteen; ja

6) sen on pysyttävä kytkeytyneenä investointihyvityksen perusteena olevaan investointihankkeeseen vähintään viiden vuoden ajan.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä investointikustannuksia eivät ole:

1) palkat;

2) yleiskustannukset;

3) edustusmenot;

4) korot ja muut rahoituskustannukset;

5) valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut;

6) kustannusvaraukset;

7) investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön maksamat tai korvaamat matkakustannukset;

8) investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön osana tavaroiden tai palvelujen hankintahintaa maksamat arvonlisäverot.

Investointihyvityksen määrä on:

1) 20 prosenttia investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävistä investointikustannuksista, jos kyseessä on 2 luvussa tai 3 luvussa tarkoitettu investointihanke;

2) 20 prosenttia investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävistä investointikustannuksista, jos kyseessä on 4 luvussa tarkoitettu investointihanke; ja:

a) investointihankkeen toteuttava yhtiö on pk-yritys; tai

b) investointihanke toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisella Suomessa sovellettavassa aluetukikartassa nimetyllä tukialueella;

3) 15 prosenttia, jos kyseessä on muu kuin 2 kohdan edellytykset täyttävä 4 luvussa tarkoitettu investointihanke.

Investointihyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa investointihanketta kohti.

Lisäksi investointihyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa yhtiötä kohti. Jos yhtiö kuuluu konserniin, investointihyvityksen enimmäismäärä lasketaan konsernikohtaisesti.

Investointihyvitys myönnetään edellä tässä pykälässä säädettyjä määriä pienempänä, jos täyden investointihyvityksen myöntäminen johtaisi 32 §:ssä säädettyjen valtiontukien kasautumista koskevien enimmäisrajojen ylittymiseen.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (Rahoituskeskus ) päättää investointihyvityksen myöntämisestä ja vastaa investointihyvityksen perusteena olevien investointihankkeiden valvonnasta sekä hyvityksen myöntämiseen ja investointihankkeiden valvontaan liittyvistä muista tehtävistä. Verohallinto hoitaa investointihyvityksen vähentämismenettelyyn liittyvät tehtävät.

Investointihyvitykseen oikeuttavat investointihankkeet, jotka koskevat:

1) muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa, biopolttoaineiden tuotantoa, ja liikenteessä käytettävän biometaanin ja muun liikenteessä käytettävän biokaasun tuotantoa;

2) sähkön pitkäaikaista varastointia, lämmön pitkäaikaista varastointia tai lämmön varastointia teollisuuskäyttöön;

3) vähähiilisten polttoaineiden tuotantoa yhdessä 1 kohdassa tarkoitettujen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotannon kanssa.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat 9 §:ssä tarkoitetun investointihankkeen kustannukset siltä osin, kuin kustannukset kohdistuvat uuden kapasiteetin rakentamiseen.

Investointihyvitys myönnetään vain sellaisen investointihankkeen perusteella, jota yhtiö ei toteuttaisi lainkaan tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman investointihyvitystä.

Investointihyvityksen perusteena oleva investointihanke on saatava valmiiksi ja toimintakykyiseksi 48 kuukauden kuluessa investointihyvityksen myöntämispäivästä. Jos tätä 48 kuukauden määräaikaa ei noudateta, yhtiölle kyseisen investointihankkeen perusteella myönnetyn investointihyvityksen määrästä vähennetään yksi prosentti jokaista 48 kuukauden aikarajan ylittävää kuukautta kohden. Vähennystä investointihyvityksen määrästä ei kuitenkaan tehdä, jos yhtiö osoittaa, että viivästyminen on johtunut yhtiöstä riippumattomasta odottamattomasta syystä, jota yhtiö ei asianmukaista huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää.

Jos investointihanke koskee vesivoiman pumppuvarastointia tai muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden taikka vähähiilisten polttoaineiden tuotantoa, määräaika hankkeen valmistumiselle on kuitenkin 60 kuukautta.

Investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että investointihankkeen toteutuksessa noudatetaan ei merkittävää haittaa -periaatetta.

Jos investointihanke koskee muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että tuotetut polttoaineet täyttävät eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 2 luvussa kyseisille polttoaineille säädetyt kestävyyskriteerit.

Jos investointihanke koskee biopolttoaineiden taikka biometaanin tai muun biokaasun tuotantoa, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että tuotetut polttoaineet täyttävät eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 2 luvussa kyseisille polttoaineille säädetyt kestävyyskriteerit.

Jos investointihanke koskee vähähiilisten polttoaineiden tuotantoa, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että:

1) tuotettujen vähähiilisten polttoaineiden elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 70 prosenttia pienemmät kuin korvaavan fossiilisen polttoaineen kasvihuonekaasupäästöt;

2) vähähiilisiä polttoaineita tuotetaan yhdessä 12 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kanssa siten, että tuotetuista polttoaineista vähintään 80 prosenttia on muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita; ja

3) tuotettujen vähähiilisten polttoaineiden energiasisältö on peräisin muista kuin fossiilisista lähteistä.

Edellä 1 kohtaa sovellettaessa kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasuvaikutusten laskemiseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten määrittämiseksi annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2023/1185. Muiden vähähiilisten polttoaineiden kuin kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasuvaikutusten laskemiseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1788 täydentämisestä täsmentämällä menetelmä vähähiilisillä polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten arvioimiseksi annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2025/2359.

Investointihyvitykseen oikeuttaa investointihanke, joka koskee teollisen toiminnan:

1) kasvihuonepäästöjen vähentämistä; tai

2) energiatehokkuuden parantamista.

Investointihyvitystä ei myönnetä investointihankkeisiin, jotka koskevat:

1) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuuden parantamista maataloustuotteiden alkutuotannossa sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkutuotannossa;

2) kasvihuonepäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuuden parantamista energian tuotannossa, kuljettamisessa tai varastoinnissa;

3) fossiilisten polttoaineiden käyttöä keinona vähentää kasvihuonepäästöjä tai parantaa energiatehokkuutta.

Investointihyvityksen myöntäminen 1 momentissa tarkoitetun investointihankkeen perusteella edellyttää, että hankkeen investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa tai investointihanke on osa investointiohjelmaa ja investointihankkeen investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 10 miljoonaa euroa.

Investointihyvityksen myöntäminen 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun teollisuuden kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevan investointihankkeen perusteella edellyttää:

1) olemassa olevan laitoksen kasvihuonepäästöjä vähentävän investointihankkeen osalta, että:a) investointihanke vähentää olemassa olevan laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia, ja päästökauppalain liitteessä I tarkoitettujen laitosten osalta laskee ne alle tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2026–2030 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2026/1412, jäljempänä komission täytäntöönpanoasetus tarkoitettujen keskimääräisten päästöjen; tai b) investointihanke vähentää olemassa olevan laitoksen teknisen yksikön kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 90 prosenttia;

2) olemassa olevan laitoksen korvaavien uusien laitosten kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointihankkeiden osalta, että:a) investointihanke koskee päästökauppalain liitteessä I tarkoitettua laitosta; ja b) investointihankkeella varmistetaan, että laitoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 10 prosenttia pienemmät kuin tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten komission täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetut keskimääräiset päästöt.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu suorien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen mitataan viiden investointihyvitysoikeutta koskevaa hakemusta edeltävän kalenterivuoden keskimääräisten suorien kasvihuonepäästöjen perusteella.

Investointihyvityksen myöntäminen 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle investointihankkeelle edellyttää lisäksi, että yhtiö osoittaa, että investointihankkeella saadaan aikaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksiä, kun otetaan huomioon sekä investointihankkeen suorat että välilliset kasvihuonekaasupäästöt.

Investointihyvityksen myöntäminen 15 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle investointihankkeelle edellyttää, että:

1) investoinnin takaisinmaksuaika on vähintään viisi vuotta; ja

2) investointihanke vähentää laitoksen energiankulutusta vähintään 20 prosenttia tuotannon yksikköä kohti.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu energiankulutuksen väheneminen mitataan laitteistojen energian loppukulutuksen perusteella viiden investointihyvitysoikeutta koskevaa hakemusta edeltävän kalenterivuoden aikana toteutuneen keskimääräisen energiankulutuksen perusteella.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tai energiatehokkuuden parantamisen saavuttamiseen suoraan liittyvät investointikustannukset.

Energian tuotantoon liittyvät investointikustannukset voidaan hyväksyä investointihyvityksen perusteeksi, jos:

1) energian tuotanto on olennainen osa 15 §:ssä tarkoitettua investointia;

2) energian tuotanto koskee uusiutuvia muuta kuin biologista alkuperää olevia polttoaineita, jotka täyttävät 12 §:ssä säädetyt edellytykset tai vähähiilisiä polttoaineita, jotka täyttävät 14 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset;

3) polttoaineet tuotetaan samassa paikassa tai teollisuuspuistossa, jossa teollista toimintaa harjoitetaan ja ne toimitetaan teollisuuskäyttäjälle suljetun verkon kautta kulkematta julkisen verkon kautta; ja

4) tuotetuista polttoaineista vähintään 80 prosenttia käytetään siinä teollisuuspuistossa, jossa investointihanke sijaitsee.

Investointihyvitys myönnetään vain sellaiselle investointihankkeelle, jota yhtiö ei toteuttaisi lainkaan tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman investointihyvitystä.

Investointihyvityksen perusteena oleva investointihanke on saatava valmiiksi ja toimintakykyiseksi 60 kuukauden kuluessa investointihyvityksen myöntämispäivästä. Jos tätä 60 kuukauden määräaikaa ei noudateta, yhtiölle kyseisen investointihankkeen perusteella myönnetyn investointihyvityksen määrästä vähennetään yksi prosentti jokaista 60 kuukauden aikarajan ylittävää kuukautta kohden. Vähennystä investointihyvityksen määrästä ei kuitenkaan tehdä, jos yhtiö osoittaa, että viivästyminen on johtunut yhtiöstä riippumattomasta odottamattomasta syystä, jota yhtiö ei asianmukaista huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää.

Investointihyvitys ei saa kohdistua yhtiön kokonaistuotantokapasiteetin kasvuun. Kokonaistuotantokapasiteetin kasvuna ei kuitenkaan pidetä:

1) tuotantokapasiteetin väliaikaista lisääntymistä enintään 24 kuukautta kestävänä siirtymäaikana ennen kuin investointihyvityksen perusteena olevan investointihankkeen kohteena oleva uusi laitos tai laitteisto on täysin toimintakykyinen eikä olemassa olevia laitteita ole vielä kokonaan poistettu käytöstä; ja

2) teknisistä syistä välttämätöntä kapasiteetin lisäämistä enintään 15 prosentilla verrattuna investointia edeltäneeseen tilanteeseen.

Jos investointihanke koskee hiilidioksidin talteenottolaitteiden käyttöönottoa, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että investointihanke johtaa laitteiden toiminnan alkaessa suorien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kun otetaan huomioon koko hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiketju tai koko hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisketju.

Investointihankkeen katsotaan johtavan 1 momentissa tarkoitettuun suorien kasvihuonepäästöjen vähentämiseen muun ohessa jos:

1) investointihankkeen seurauksena talteen otettavaa hiilidioksidia hyödynnetään tavalla, jossa siitä on tullut pysyvästi kemiallisesti sitoutunutta tuotteeseen niin, että se ei pääse ilmakehään tavanomaisessa käytössä eikä tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeen tapahtuvassa tavanomaisessa käsittelyssä;

2) investointihankkeen seurauksena talteen otettavaa hiilidioksidia käytetään 12 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tai 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävien vähähiilisten polttoaineiden tuotantoon;

3) investointihankkeen seurauksena hiilidioksidia otetaan talteen sen pysyvää geologista varastointia varten hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiketjun kautta laitoksissa, joille on myönnetty lupa hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY mukaisesti, sekä laitoksissa, jotka on tunnustettu strategisiksi hiilidioksidin varastoinnin nettonollahankkeiksi Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1735 mukaisesti.

Jos investointihanke koskee teollisen toiminnan kasvihuonekaasujen vähentämistä tai energiatehokkuuden parantamista siirtymällä käyttämään osittain tai kokonaan biopolttoaineita, bionesteitä, biokaasua, biometaania tai biomassapolttoaineita, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että kyseiset polttoaineet täyttävät niille eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 2 luvussa säädetyt kestävyyskriteerit.

Jos investointihanke koskee teollisuuden kasvihuonekaasujen vähentämistä tai energiatehokkuuden parantamista, johon liittyy vedyn tai vetypolttoaineiden käyttöä, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että käytettävä vety ja vetypohjaiset polttoaineet ovat joko 12 §:ssä säädetyt edellytykset täyttäviä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita, 14 §:n 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttäviä vähähiilisiä polttoaineita tai biomassasta tuotettua vetyä, joka täyttää eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 2 luvussa kaasumaisille biomassapolttoaineille säädetyt kestävyyskriteerit.

Investointihyvitykseen oikeuttavat investointihankkeet puhtaan teknologian valmistuskapasiteetin lisäämiseen, jotka koskevat:

1) puhtaan teollisuuden kehityksen ohjelmaa edistäviä valtiontukitoimia koskevasta kehyksestä annetun komission tiedonannon C/2025/3602 (puhtaan teollisuuden kehityksen valtiontukikehys ) liitteessä II tarkoitettujen lopputuotteiden tuotantoa, myös uusioraaka-aineita käyttäen;

2) puhtaan teollisuuden kehityksen valtiontukikehyksen liitteessä II tarkoitettujen pääasiallisten erityisten komponenttien tuotantoa, myös uusioraaka-aineita käyttäen; tai

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lopputuotteiden tai komponenttien tuotannossa tarvittavien uusien tai talteen otettujen kriittisten raaka-aineiden tuotantoa.

Investointihyvityksen myöntäminen 1 momentissa tarkoitetun investointihankkeen perusteella edellyttää, että hankkeen investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa.

Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat 22 §:ssä tarkoitettujen hyödykkeiden valmistamiseen tai talteenottoon tarvittaviin maa-alueisiin, rakennuksiin, tehtaisiin, laitteistoihin, koneisiin tai muuhun aineelliseen omaisuuteen ja patenttioikeuksiin, lisensseihin, tietotaitoon, muihin immateriaalioikeuksiin tai muuhun aineettomaan omaisuuteen kohdistuvat investointihankkeen kustannukset.

Investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että:

1) investointi säilytetään investoinnin sijaintipaikassa vähintään viiden vuoden ajan investointihankkeen valmistumisen jälkeen;

2) on olemassa konkreettinen riski siitä, että investointi ei toteudu ETA-alueella;

3) yhtiö taikka konserni, johon se kuuluu, ei ajanjaksona, joka alkaa investointihyvityksen hakemisesta ja päättyy kahden vuoden kuluttua investointihankkeen valmistumisesta, siirrä investointihyvityksen perusteena olevan investointihankkeen sijaintipaikkaan (tuettu toimipaikka ) toisesta ETA-alueen valtiossa sijaitsevasta toimipaikasta (alkuperäinen toimipaikka ) samaa tai samankaltaista toimintaa, tai osaa niistä, jonka perusteella investointihyvitys myönnetään;

4) investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia rahoitetaan yhtiön omilla varoilla tai ulkopuolisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea.

Investointihyvitystä ei myönnetä, jos yhtiö, tai konserni, johon se kuuluu, on kahden investointihyvityksen hakemista edeltävän vuoden aikana siirtänyt tuettuun toimipaikkaan alkuperäisestä toimipaikasta samaa tai samankaltaista toimintaa, tai osaa niistä, jota koskevaan investointihankkeeseen investointihyvitystä haetaan.

Sovellettaessa 1 momentin 3 kohtaa ja 2 momenttia, yhtiön tai konsernin katsotaan siirtäneen samaa tai samankaltaista toimintaa tai osaa niistä alkuperäisestä toimipaikasta tuettuun toimipaikkaan, jos alkuperäisessä ja tuetussa toimipaikassa tuotettu tuote tai palvelu palvelee ainakin osittain samaa tarkoitusta ja täyttää samantyyppisten asiakkaiden vaatimuksia tai tarpeita ja työpaikkoja menetetään samassa tai samankaltaisessa toiminnassa alkuperäisessä toimipaikassa.

Investointihyvityksen perusteena oleva investointihanke on saatava valmiiksi ja toimintakykyiseksi 60 kuukauden kuluessa investointihyvityksen myöntämispäivästä. Jos 60 kuukauden määräaikaa ei noudateta, yhtiölle kyseisen investointihankkeen perusteella myönnetyn investointihyvityksen määrästä vähennetään kuitenkin yksi prosentti jokaista 60 kuukauden aikarajan ylittävää kuukautta kohden. Vähennystä investointihyvityksen määrästä ei kuitenkaan tehdä, jos yhtiö osoittaa, että viivästyminen on johtunut yhtiöstä riippumattomasta odottamattomasta syystä, jota yhtiö ei asianmukaista huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää.

Investointihyvitystä haetaan kirjallisesti Rahoituskeskukselta ennen investointihankkeen töiden alkamista. Hakemus toimitetaan sähköisen asiointipalvelun kautta. Rahoituskeskus voi erityisestä syystä hyväksyä myös muulla tavoin toimitetun hakemuksen.

Jos investointihyvitystä haetaan investointiohjelmaan kuuluvien investointihankkeiden perusteella, kaikkia samaan investointiohjelmaan kuuluvia investointihankkeita koskevat hakemukset on toimitettava Rahoituskeskukselle samanaikaisesti.

Investointihyvitystä on haettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

Investointihyvityksen hakijan on esitettävä asian ratkaisemista varten oikeat ja riittävät tiedot. Hakemuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

1) yhtiön nimi ja koko, yhteystiedot ja kotipaikka, yritys- ja yhteisötunnus sekä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta;

2) kuvaus investointihankkeesta, investointihyvityksen tämän lain mukainen käyttötarkoitus sekä hankkeen tavoitteet, sijaintipaikka, toteuttamistapa ja hankkeen alkamis- ja päättymispäivä;

3) hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma;

4) haettavan investointihyvityksen määrä;

5) 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen investointihankkeiden osalta arvio investointihyvityksen vaikutuksista hankkeen toteuttamiseen sekä investointihankkeen kannattavuuslaskelma ilman hyvitystä ja hyvityksen kanssa;

6) 3 luvussa tarkoitettujen investointihankkeiden osalta selvitys investointihankkeen mahdollisesta kuulumisesta investointiohjelmaan sekä selvitys muiden samaan investointiohjelmaan kuuluvien investointihankkeiden toteuttajista ja kuvaus muiden investointihankkeiden sisällöstä;

7) tarpeelliset tiedot ja selvitykset investoinnin tässä laissa säädettyjen investointihyvityksen myöntämisedellytysten täyttymisestä;

8) 32 §:n 5 momentissa vaaditut tiedot liittyen investointihyvityksen kasautumiseen muun valtiontuen kanssa;

9) muut kuin 1–8 kohdassa tarkoitetut toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät asian ratkaisemista varten tarvittavat tiedot.

Jos investointihyvitystä haetaan 4 luvussa tarkoitetulle puhtaan teknologian valmistuskapasiteettia koskevalle investoinnille, investointihyvityshakemuksessa on esitettävä puhtaan teollisuuden kehityksen valtiontukikehyksen liitteessä III tarkoitetut tiedot, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat vain puhtaan teollisuuden kehityksen valtiontukikehyksen jakson 6.2 mukaisia tukia.

Rahoituskeskuksen pyynnöstä investointihyvityksen hakijan on lisäksi toimitettava muut asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

Rahoituskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä hyvitystä koskevalla hakemuksella annettavista tiedoista sekä tietojen antamisen tavasta.

Rahoituskeskus hyväksyy investointihyvitystä koskevan hakemuksen ja vahvistaa hyvityksen enimmäismäärän ja hyvitykseen oikeuttavat investointikustannukset tässä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Rahoituskeskuksen on todennettava ennen investointihyvityksen myöntämistä 4 luvun mukaiselle investoinnille, että on olemassa konkreettinen riski siitä, että investointi ei toteudu Euroopan talousalueella ja että riskiä toimintojen siirtämisestä Euroopan talousalueen sisällä ei ole.

Investointihyvitys on myönnettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028.

Investointihyvityksen myöntämistä koskevaan päätökseen voidaan ottaa tässä laissa säädettyjen investointihyvityksen myöntämisen edellytysten toteutumisen varmistamiseksi välttämättömiä investointihyvityksen perusteena olevaa investointihanketta koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Investointihyvityksen myöntämistä koskevasta päätöksestä tulee lisäksi käydä ilmi hyvityksen perusteena olevan investointihankkeen asianmukaisen toteuttamisen sekä investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyden edellyttämällä tavalla:

1) hyvityksen perusteena olevan investointihankkeen hyväksyttävät investointikustannukset;

2) hyvityksen enimmäismäärä hyvityksen perusteena olevasta investointihankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä investointikustannuksista;

3) yhtiön velvollisuus antaa selvitys investointihyvityksen perusteena olevan investointihankkeen etenemisestä ja toteuttamisesta ja selvityksen ajankohta;

4) muut kuin 1—3 kohdassa tarkoitetut hyvityksen myöntämisen sekä investointihankkeiden seurannan ja valvonnan perusteet.

Investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön tulee antaa Rahoituskeskukselle tässä laissa säädettyjen edellytysten ja investointihyvityksen myöntämistä koskevan päätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot.

Investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön tulee ilmoittaa viipymättä Rahoituskeskukselle investointihyvityksen perusteena olevan investointihankkeen toteuttamiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta hyvityksen määrään vaikuttavasta muutoksesta.

Rahoituskeskus valvoo, että investointihanke täyttää tämän lain ja investointihyvityksen myöntämistä koskevan päätöksen mukaiset investointihankkeelle asetetut edellytykset.

Rahoituskeskuksella on oikeus suorittaa investointihankkeiden valvonnassa tarpeellisia investointihyvityksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Rahoituskeskuksen oikeuteen valtuuttaa toinen viranomainen tai ulkopuolinen tilintarkastaja suorittamaan tarkastuksia, oikeuteen käyttää tarkastuksissa apuna ulkopuolista asiantuntijaa, tarkastuksen suorittamiseen ja Rahoituskeskuksen oikeuteen saada virka-apua tässä laissa säädettyjen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) 16–18 §:ää.

Rahoituskeskus tekee investointihyvityksen muutosta koskevan päätöksen, jos:

1) yhtiö siirtää puhtaan teknologian valmistuskapasiteettia koskevan investoinnin pois sen sijaintipaikasta ennen kuin on kulunut viisi vuotta investoinnin valmistumisesta;

2) yhtiö siirtää puhtaan teknologian valmistuskapasiteettia koskevan investoinnin sijaintipaikkaan samoja tai vastaavia toimintoja kuin toiminnot, joiden perusteella investointihyvitys on myönnetty ennen kuin on kulunut kaksi vuotta investoinnin valmistumisesta;

3) 3 luvussa tarkoitetulla investointihankkeella saavutetut kasvihuonepäästöjen vähennykset tai energiansäästöt jäävät alle 80 prosenttiin investointihyvitystä koskevalla hakemuksella esitetyistä vähennyksistä;

4) yhtiö rikkoo olennaisesti tässä laissa investointihyvityksen perusteena olevalle investointihankkeelle asetettuja ehtoja tai investointihyvityksen myöntämistä koskevaa päätöstä tai päätöksen ehtoja; tai

5) investointihyvityksen perusteena olevassa investointihankkeessa tai investointiohjelmassa, johon investointihanke kuuluu, tapahtuu muu investointihyvityksen määrään tai käyttöön vaikuttava olennainen muutos.

Investointihyvityksen muutosta koskeva päätös on tehtävä viimeistään kuuden kalenterivuoden kuluessa investointihankkeen valmistumisvuoden lopusta.

Rahoituskeskuksen on toimitettava Verohallinnolle investointihyvityksen vähentämisen valvontaa varten salassapitosäännösten estämättä yhtiökohtaiset tiedot myöntämästään investointihyvityksestä, sen määrästä, hyväksyttyjen ja toteutuneiden investointihankkeen kustannusten määrästä sekä investointihyvitystä koskevan päätöksen muutoksesta ja muista investointihyvityksen lopulliseen määrään ja vähentämiseen vaikuttavista seikoista.

Rahoituskeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tietojensaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maksutta muilta viranomaisilta tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja investointihyvityksen:

1) hakijan ja saajan taloudellisesta asemasta;

2) hakijan ja saajan julkisista tuista;

3) hakijaa ja saajaa, konsernia, johon hakija tai saaja kuuluu tai hakijan, saajan ja konsernin omistajaa tai niissä määräysvaltaa käyttävää tahoa koskevista muista kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tämän lain noudattamisen varmistamiseksi investointihyvityksen myöntämisessä ja investointihyvityksen perusteena olevien investointihankkeiden valvonnassa.

Investointihyvitystä voidaan myöntää myös sellaiseen investointihankkeeseen, jolle on myönnetty muuta valtiontukea, vähämerkityksistä tukea tai keskitetysti hallinnoitua EU-rahoitusta, jos muu tuki kohdistuu eri yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin kuin investointihyvityksen perusteena olevat tukikelpoiset kustannukset.

Investointihyvitystä voidaan myöntää myös sellaiseen investointihankkeeseen, jolle on myönnetty muuta valtiontukea, vähämerkityksistä tukea tai keskitetysti hallinnoitua EU-rahoitusta samojen tukikelpoisten kustannusten perusteella, jos tukien kasautuminen ei johda siihen, että minkään sovellettavan valtiontukisäännöksen tai EU-rahoitusta koskevan säännöksen mukainen enimmäistukimäärä tai enimmäistuki-intensiteetti ylittyvät.

Investointihyvitys voi kasautua minkä tahansa sellaisen muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia.

Edellä 2 luvun mukaista energian tuotantoa tai energian varastointia koskevaan investointihankkeeseen perustuvaa investointihyvitystä ei voida myöntää samaan hankkeeseen, johon on saatu toimintatukea puhtaan teollisuuden kehityksen valtiontukikehyksen jaksossa 4.1.2 tai 4.2.2 tarkoitetusta suoran hintatuen ohjelmasta.

Investointihyvitystä ei voida myöntää saman investointihankkeen perusteella, jonka perusteella on myönnetty eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä annetussa laissa (148/2025) tarkoitettua verohyvitystä.

Yhtiön tulee valtiontukien kasautumisen seuraamiseksi ilmoittaa investointihyvityksen hyvityshakemuksella kaikista muista samaan investointihankkeeseen kohdistuvista valtiontuista, vähämerkityksistä tuista ja keskitetysti hallinnoidusta EU-rahoituksesta sekä niiden kohdistumisesta yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin.

Rahoituskeskuksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Jos oikaisuvaatimus tai muutoksenhaku koskee Rahoituskeskuksen päätöstä, jolla yhtiön investointihyvitystä koskeva hakemus on hylätty tai investointihyvitystä on myönnetty yhtiön vaatimusta pienempi määrä, ja päätös muuttuu oikaisuvaatimuksen tai muutoksenhaun seurauksena yhtiön eduksi, investointihyvitys katsotaan myönnetyksi sinä päivänä, kun Rahoituskeskus on tehnyt oikaisuvaatimuksen tai muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen.

Mitä 3 momentissa säädetään päätöksen muuttumisesta, sovelletaan myös tilanteessa, jossa Rahoituskeskuksen päätös kumotaan ja palautetaan uudelleenkäsiteltäväksi.

Investointihyvitys vähennetään yhtiön euromääräisen vaatimuksen perusteella yhtiön tuloverosta sinä verovuotena, jona investointihanke valmistuu sekä sitä seuraavana 19 verovuotena. Investointihyvitystä voi kuitenkin vähentää aikaisintaan kalenterivuoden 2029 aikana alkavana verovuotena. Investointihyvitys vähennetään yhteisöverosta ulkomaisen veron hyvitysten jälkeen.

Jos investointihanke kuuluu investointiohjelmaan, investointihyvitystä vähennetään yhtiön tuloverosta aikaisintaan sinä verovuotena, jona koko investointiohjelma valmistuu.

Investointihyvitystä voi vähentää kunakin verovuonna enintään kymmenen prosenttia yhtiölle myönnetyn investointihyvityksen määrästä.

Investointihyvityksen vähentämistä on vaadittava kirjallisesti. Vaatimus on tehtävä yhtiön veroilmoituksella tai Verohallinnon vahvistamaa muuta lomaketta käyttäen.

Investointihyvityksen vähentämistä koskevan vaatimuksen, investointihyvityksen määrää koskevan oikaisun ja muun investointihyvitystä koskevan asian käsittelyyn Verohallinnossa sovelletaan verotusmenettelystä annettua lakia.

Verohallinto oikaisee yhtiön verotusta Rahoituskeskuksen tekemän investointihyvityksen määrän jälkikäteiseen muuttumiseen johtavan päätöksen johdosta. Oikaisupäätös voidaan tehdä verotusmenettelystä annetun lain 55 §:n 2 momentissa ja 56 §:n 2 momentissa säädettyjen määräaikojen estämättä vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana Rahoituskeskuksen investointihyvityksen määrän jälkikäteiseen muuttumiseen johtava päätös on tehty. Oikaisupäätös voidaan tehdä Rahoituskeskuksen päätöstä koskevasta muutoksenhausta huolimatta.

Verohallinto muuttaa yhtiön verotusta ja alentaa vähennettävän investointihyvityksen määrää, jos yhtiön verovuoden tuloveron määrä ennen investointihyvityksen vähentämistä alenee verotuksen muutoksen seurauksena siten, että vähennetyn investointihyvityksen määrä ylittää yhtiön tuloveron määrän ennen investointihyvityksen vähentämistä.

Jos mahdollisuus noudattaa tässä laissa tai tämän lain nojalla säädettyjä määräaikoja, joihin liittyvissä tehtävissä Verohallinto on 8 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, on estynyt tai merkittävästi vaikeutunut sähkönjakelun, tietoliikenteen, tietojärjestelmän tai pankkien maksuliikenteen vakavasta häiriötilanteesta tai muusta vastaavasta syystä johtuen, valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää mainittuihin määräaikoihin tilapäisiä ja välttämättömiä pidennyksiä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rahoituskeskus hoitaa myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä sekä eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä annetussa laissa (148/2025) ja vuosina 2027 ja 2028 myönnettävästä puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä annetussa laissa ( / ) säädettyjä tukiviranomaisen tehtäviä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .