Reforming the secrecy of defence inventions

Tätä lakia sovelletaan keksintöihin, jotka pääasiassa liittyvät:

1) puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain (282/2012) 3 §:ssä tarkoitettuihin puolustustarvikkeisiin; tai

2) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain (500/2024) liitteenä olevassa kansallisessa valvontaluettelossa tarkoitettuihin kaksikäyttötuotteisiin.

Puolustusvoimien Pääesikunta voi määrätä 1 §:ssä tarkoitetun keksinnön salassa pidettäväksi sen jälkeen, kun keksintöön on haettu patenttia, jos keksinnön salassa pysyminen on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä (puolustuskeksintö ).

Päätös on tehtävä kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa patenttihakemuksen tekemispäivästä ja se on annettava viipymättä tiedoksi patentinhakijalle ja Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Puolustuskeksinnön salassapitoa koskeva päätös on voimassa enintään vuoden kerrallaan. Jos Pääesikunta arvioi, että keksinnön salassapitoa on välttämätöntä jatkaa, tämän on tehtävä uusi päätös keksinnön salassapidosta.

Pääesikunnan tulee kumota puolustuskeksinnön salassapitoa koskeva päätöksensä heti kun se toteaa, että keksinnön salassa pysyminen ei enää ole maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä.

Sen arvioimiseksi, onko patentoitavaksi haettu keksintö puolustuskeksintö, Pääesikunnalla on oikeus saada tieto Patentti- ja rekisterihallitukselle tehdyistä patenttihakemuksista, jotka koskevat tämän lain soveltamisalaan kuuluvia keksintöjä.

Jos 1 §:ssä tarkoitettu keksintö on tehty Suomessa, keksijän tai hänen oikeudenomistajansa tulee tehdä ensimmäinen keksintöä koskeva hakemus kansallisena patenttihakemuksena Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Patentinhakija saa tehdä jatkohakemuksen ulkomaille tai alueellisiin patentinhakujärjestelmiin aikaisintaan 20 arkipäivän kuluttua siitä, kun ensimmäinen patenttihakemus tehtiin Patentti- ja rekisterihallitukselle, jos Pääesikunta ei sitä ennen tee päätöstä keksinnön salassapidosta tai ilmoita kirjallisesti patentinhakijalle, että keksinnön salassapidon välttämättömyyden arviointi on kesken.

Patentti- ja rekisterihallitus merkitsee puolustuskeksintöä koskevan patenttihakemuksen erilliseen salassa pidettävään diaariin. Patenttilain (653/2026) 36 §:ssä tarkoitettuun julkiseen diaariin merkitään hakemuksen tekemispäivä, hakemusnumero ja yhteyshenkilön tiedot.

Puolustuskeksintöä koskeviin asiakirjoihin ei sovelleta, mitä patenttilain 48 §:ssä säädetään asiakirjojen julkiseksi tulemisesta keksinnön salassapitoa koskevan päätöksen voimassaoloaikana.

Puolustuskeksintöön voidaan myöntää patentti sen jälkeen, kun keksintöä koskeva salassapitovelvollisuus on päättynyt. Jos salassapitovelvollisuus päättyy vasta sen jälkeen, kun 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä, Patentti- ja rekisterihallitus ilmoittaa patentinhakijalle, ettei patenttia voida enää myöntää ja salassa pidettävät asiakirjat tuhotaan.

Patentinhakija tai tämän palveluksessa oleva henkilö ei saa paljastaa sivullisille puolustuskeksintöä koskevia salassa pidettäviä tietoja, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua.

Jos patentinhakija käyttää asiamiestä, vaitiolovelvollisuus koskee myös asiamiestä ja tämän palveluksessa olevaa henkilöä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.

Patentinhakija saa 3 momentissa säädetyn estämättä hyödyntää keksintöään ammattimaisesti, jos on ilmeistä, että keksinnön hyödyntäminen ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua.

Puolustuskeksintöä koskevaan patenttihakemukseen sovelletaan, mitä patenttilain 104 ja 108–111 §:ssä säädetään pakkolisenssin myöntämisestä yleisen edun perusteella.

Puolustuskeksinnölle voidaan hakea patenttia ulkomailta vain Pääesikunnan luvalla. Tällainen lupa voidaan antaa sillä ehdolla, että keksintö pidetään salassa myös ulkomailla.

Puolustuskeksinnöstä, joka määrätään 2 §:n 1 momentin nojalla salassa pidettäväksi, on keksinnön haltijalle maksettava täysi korvaus päätöksestä todennäköisesti aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Jollei korvauksesta sovita, voi puolustuskeksinnön haltija ajaa siitä erikseen kannetta markkinaoikeudessa.

Korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti puolustuskeksinnön tekemisestä tai keksintöä koskevien oikeuksien hankkimisesta keksinnön haltijalle aiheutuneet kustannukset, 6 §:ssä tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden noudattamisesta keksinnön haltijalle todennäköisesti aiheutuvat kustannukset sekä keksinnön haltijan mahdollisuudet hyödyntää keksintöä sen salassapitoa koskevan päätöksen voimassaoloaikana.

Rangaistus 6 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Pääesikunnan tämän lain 2 §:n nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Valitusasian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013) ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annettu laki (551/1967).