Taxing offshore wind in economic zone
Legislation on property and income taxation of offshore wind power
Property tax and income tax will be introduced for offshore wind turbines built in Finland's exclusive economic zone, with the majority of the revenue allocated to the state and one-fifth to neighbouring coastal municipalities. At the same time, property tax on offshore wind power will be reduced so that its taxation corresponds better to that of onshore wind power.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 19 Mar 2026
- Latest event
- 25 Jun 2026
- Votes
- 1
- Speeches
- 22
- Confirmed
- 9 Jul 2026
- Statute
- 723/2026
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The property tax and income tax acts will be extended to cover structures and activities in Finland's exclusive economic zone. Of the property tax from the exclusive economic zone, 80 per cent will be allocated to the state and 20 per cent will be distributed among the nearest coastal municipalities and grid-connection municipalities in proportion to population. In addition, the share of construction costs taken into account as the replacement value of offshore wind turbines will be reduced from 75 per cent to 35 per cent.
What it means
The change will improve investment certainty for offshore wind power projects and lower energy companies' lifecycle tax burden closer to the level of onshore wind power. Coastal municipalities will receive new property tax revenue as compensation for regional adverse impacts caused by offshore wind power, estimated to start from the 2030s. The acts will enter into force during 2026: the valuation act will apply to tax values for 2026 (concerning power plants begun on or after 1 January 2025), the income tax act from tax year 2027, and property tax and tax remittance in the exclusive economic zone from tax year 2030.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The only vote concerned a detail of the act.
Proposed statement · Mietintö JAA / Saara Hyrkön (Hyrkkö) monistelausumaehdotus
Rejected by 121–53.
The Centre voted with the government. 25 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). One MP who voted is not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 9 Jul 2026.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
22 speeches · 3 debates
Key points of the debate
Parliament debated extending offshore wind taxation to the exclusive economic zone and easing taxation to promote investment. The proposal's main objectives and the clarification of tax regulations were widely supported across party lines. The debate focused in particular on disputes over the distribution ratio of property tax revenue between the state and municipalities, as well as the position of Åland's municipalities.
- How should property tax revenue be distributed between the state and coastal municipalities?
- Should Åland's municipalities receive a share of property tax revenue from the exclusive economic zone?
- National Coalition PartyIn favour
The group supported the proposal and considered it important that taxation is clarified, offshore wind power is treated fairly in relation to onshore wind power, and a sufficient share of tax is secured for coastal municipalities.
”Tällä esityksellä Suomi antaa signaalin, että tänne kannattaa investoida, että verotus on ennustettavaa, reilua ja pitkäjänteistä, että puhdas sähkö, huoltovarmuus ja alueellinen hyöty kulkevat käsi kädessä.”
— Juha Hänninen - Finns PartyIn favour
The group supported the proposal because it brings clear tax revenue to Finland, improves energy self-sufficiency and creates predictable conditions for investment.
”Varmistamme, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettavasta miljardiluokan liiketoiminnasta jää selvä verohyöty Suomeen.”
— Riikka Purra - Swedish People's PartyIn favour with reservations
The group supported promoting offshore wind power, but strongly criticised the fact that Åland's municipalities were excluded from the recipients of property tax revenue.
”On täysin oikein, että talousvyöhykettä lähinnä sijaitseva kunta saa osan kiinteistöverosta, mutta tämän on koskettava myös ahvenanmaalaisia kuntia.”
— Mats Löfström - Social DemocratsIn favour
The group supported the proposal, as it provides needed tax predictability and accelerates investment in clean electricity generation.
”Eli mielestäni tämä tuo verotukseen ennustettavuutta ja voi katsoa, että tällä edesautetaan hankkeille investointivarmuutta.”
— Lauri Lyly - GreensIn favour with reservations
The group supported clarifying the taxation of offshore wind power, but opposed the change made in the committee to increase the municipalities' share of tax at the state's expense.
”Hallituksen esityksen tavoite selkeyttää merituulivoiman verotusta ja saattaa se yhdenmukaisemmaksi maatuulivoiman verotuksen kanssa on siis kannatettava.”
— Saara Hyrkkö - Left AllianceIn favour with reservations
The group considered clarifying regulation and promoting offshore wind power important, but took the view that the state's responsibility in the exclusive economic zone justified the Government's original, larger allocation share to the state.
”Hallituksen esityksen tavoite yhtenäistää merituulivoiman ja maatuulivoiman verokohtelua on kannatettava, joskin kehitettävää jää myös tulevaisuuteen.”
— Hanna Sarkkinen
This digest was generated by AI from 22 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 29/2026 vp sisältyvien 1.—4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 19 Mar 2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 23 Apr 2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 16 Jun 2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 17 Jun 2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 23 Jun 2026Toinen käsittely · Täysistunto
- 23 Jun 2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal4
- 1Laki kiinteistöverolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 723/2026 · 9 Jul 2026
- 2Laki verontilityslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 724/2026 · 9 Jul 2026
- 3Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n muuttamisestaHyväksytty · 725/2026 · 9 Jul 2026
- 4Laki tuloverolain muuttamisestaHyväksytty · 726/2026 · 9 Jul 2026
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 1 §, 2 §:n 2 momentin 1 kohta, 11 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentti ja 31 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentin 1 kohta, 11 §:n 3 momentti ja 16 §:n 1 momentti laissa 1048/2023 sekä 26 §:n 1 momentti ja 31 § laissa 786/2016, sekä lisätään lakiin uusi 14 a § seuraavasti:
1 §Kiinteistövero
Kiinteistön arvon perusteella vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään tässä laissa.
Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero Suomen talousvyöhykkeellä olevista rakennuksista ja rakennelmista menee valtiolle ja kunnalle. Suomen talousvyöhykkeellä tarkoitetaan Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettua talousvyöhykettä.
2 §Kiinteistö
Tämän lain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös:
1) muulle kuin maanomistajalle kuuluvaan Suomessa tai Suomen talousvyöhykkeellä olevaan sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joka arvostetaan 15 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan;
11 §Yleiset kiinteistöveroprosentit
Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a, 14 tai 14 a §:stä muuta johdu.
14 a §Suomen talousvyöhykkeellä sovellettavat veroprosentit
Suomen talousvyöhykkeellä olevaan voimalaitokseen kuuluvaan rakennukseen ja rakennelmaan sovelletaan 14 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin painotettua keskimääräistä eräiden laitosten veroprosenttia, joka on kunnissa mainitun pykälän nojalla viimeksi vahvistettujen veroprosenttien keskiarvo painotettuna kunkin kunnan veroprosentin piiriin kuuluvilla verotusarvoilla viimeksi toimitetussa kiinteistöverotuksessa.
Suomen talousvyöhykkeellä olevaan muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun rakennukseen ja rakennelmaan sovelletaan painotettua keskimääräistä rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia, joka on kunnissa 11 §:n nojalla viimeksi vahvistettujen rakennusten yleisten kiinteistöveroprosenttien keskiarvo painotettuna kunkin kunnan veroprosentin piiriin kuuluvilla verotusarvoilla viimeksi toimitetussa kiinteistöverotuksessa.
Painotetut keskimääräiset veroprosentit lasketaan kuntien Verohallinnolle ilmoittamien 11 ja 14 §:ssä tarkoitettujen veroprosenttien sekä viimeksi toimitetun kiinteistöverotuksen päättymishetken mukaisten verotusarvojen perusteella. Siltä osin kuin kunta ei määräajassa ilmoita veroprosenttia tai kunnan ilmoittama veroprosentti poikkeaa tässä laissa säädetystä, sovelletaan, mitä 11 §:n 6 momentissa säädetään. Painotetut keskimääräiset veroprosentit pyöristetään alaspäin lähimpään prosenttiyksikön sadasosaan.
16 §Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus
Verohallinto lähettää verovelvolliselle, jolle määrätään kiinteistöveroa, selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistötiedoista. Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseen merkityt maapohjan pinta-alaa, rakennusoikeutta, kaavatilannetta, rantaoikeutta, käyttötarkoitusta sekä omistus- ja hallintaoikeutta koskevat tiedot samoin kuin rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus. Verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle tiedoissa ilmenevät virheet. Lisäksi on ilmoitettava selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset samoin kuin perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, tiedot Suomen talousvyöhykkeellä olevista rakennuksista ja rakennelmista sekä tiedot niiden sijainnista ja voimalaitoksen kytkemisestä liittymispisteen kautta kantaverkkoon, tiedot varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikasta tai muusta vastaavasta etuudesta sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta. Selvitys kiinteistötiedoista voidaan tarvittaessa lähettää myös silloin, kun verovelvolliselle ei tule määrättäväksi kiinteistöveroa. Verohallinnon on varattava verovelvolliselle kohtuullinen aika selvityksen täydentämiseen ja korjaamiseen.
26 §Muutoksenhaku
Verovelvollinen tai muu verosta vastuussa oleva, ennakkoratkaisun hakija sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, kiinteistön sijaintikunta tai Suomen talousvyöhykkeellä olevaa rakennusta tai rakennelmaa lähinnä oleva kunta saavat hakea muutosta verotukseen tai ennakkoratkaisuun noudattaen, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. Rakennusta tai rakennelmaa lähinnä olevaa kuntaa määritettäessä kuntarajojen katsotaan Ahvenanmaan maakunnan alueen vastaista rajaa lukuun ottamatta jatkuvan Suomen aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka.
31 §Tilittäminen veronsaajille
Kiinteistöveron tilittämisestä veronsaajille säädetään verontilityslaissa (532/1998).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2030 toimitettavassa verotuksessa.
2.Laki verontilityslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verontilityslain (532/1998) 4 §:n 1 momentti ja lisätään lakiin uusi 3 a luku seuraavasti:
4 §Tilitysperuste
Kullekin veronsaajalle tilitettävät määrät perustuvat veronsaajien verovuosikohtaisiin jako-osuuksiin, jotka määräytyvät siten kuin 2, 3 ja 3 a luvussa säädetään.
3 a luku – Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöveron tilittäminen
16 a §Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Valtion jako-osuus Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöverosta on 80 prosenttia ja kuntien jako-osuus 20 prosenttia. Kuntakohtaiset jako-osuudet tilitetään jako-osuuteen oikeutetuille kunnille.
16 b §Kuntakohtaiset jako-osuudet
Kuntien jako-osuus Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöverosta jaetaan kolmeksi laskentaeräksi siten, että samaan laskentaerään lisätään kuntien jako-osuutta vastaava osuus verovuoden kiinteistöverosta sellaiselta Suomen talousvyöhykkeen osalta, joka käsittää maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kiinteistövero jaetaan kuntakohtaisiksi jako-osuuksiksi laskentaerittäin jako-osuuteen oikeutettujen kuntien asukasmäärien suhteessa.
Kiinteistöveroa jaettaessa kunnan asukkaina pidetään henkilöitä, joilla verovuotta edeltävän vuoden lopussa on katsottava olleen kunnassa kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Jos kunnan asukasmäärä ylittää 40 000 asukasta, katsotaan kunnan asukasmääräksi kiinteistöveroa jaettaessa kuitenkin 40 000 asukasta. Jos kunnalla on osuus myös toisen laskentaerän kiinteistöverosta, kerrotaan kunnan asukasmäärä kiinteistöveroa jaettaessa luvulla 0,7.
Jako-osuuteen oikeutetuksi kunnaksi katsotaan:
1) Suomen aluevesien ulkorajaan rajoittuva kunta, jonka alue on lähinnä laskentaerän perusteena olevalla talousvyöhykkeen osalla sijaitsevaa rakennusta tai rakennelmaa, sekä kunta, jolla on Suomen aluevesien ulkorajaan jatkuva yhteinen kuntaraja tällaisen kunnan kanssa;
2) muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu kunta, jolla on Suomen aluevesillä yhteinen kuntaraja 1 kohdassa tarkoitetun kunnan kanssa, ei kuitenkaan kuntaa, jonka alue ei käsitä Suomen aluevesistä vähintään 50 neliökilometriä tai joka rajoittuu toiseen Suomen talousvyöhykkeen osaan;
3) muu kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu kunta, jossa sijaitsevan liittymispisteen kautta laskentaerän perusteena olevalla Suomen talousvyöhykkeen osalla sijaitseva voimalaitos on kytketty sähkömarkkinalain (588/2013) 31 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kantaverkkoon.
16 c §Tarkemmat säännökset kuntakohtaisista jako-osuuksista
Laskentaerien perusteena olevia Suomen talousvyöhykkeen osia määritettäessä Suomen talousvyöhykkeen osaksi katsotaan sellainen maantieteellisesti yhtenäinen alue, joka muodostuu Suomen aluevesien ja Suomen talousvyöhykkeen ulkorajoista ja niiden leikkauspisteistä. Siltä osin kuin Suomen talousvyöhykkeen ja Suomen aluevesien ulkorajat eivät muodosta Merenkurkussa leikkauspistettä, katsotaan maantieteellisesti yhtenäisen alueen muodostuvan näiden ulkorajojen lisäksi sellaisesta pohjoisimmasta suorasta linjasta, joka kulkee Merenkurkussa lyhintä reittiä sisäisten aluevesien ulkorajalta ulkoisten aluevesien ulkorajaan ja joka jatkuu Suomen aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka.
Jako-osuuteen oikeutettujen kuntien kuntarajat määräytyvät verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen kuntajaon mukaisesti. Jos kunta lakkaa kuntarakennelain (1698/2009) 3 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun kuntien yhdistymisen tuloksena, uudella kunnalla on kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sama oikeus lakanneen kunnan jako-osuuteen kiinteistöverosta kuin lakanneella kunnalla olisi ollut ilman kuntajaon muutosta. Jos lakkaavan kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken kuntarakennelain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, uudella kunnalla on kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna oikeus sellaiseen osaan lakanneen kunnan jako-osuudesta kiinteistöveroon kuin jos uuteen kuntaan yhdistynyt osa lakanneen kunnan alueesta ja sen asukkaista olisi verovuotta edeltävän vuoden lopussa ollut itsenäinen kunta.
Suomen talousvyöhykkeellä olevaa rakennusta tai rakennelmaa lähinnä olevan kunnan aluetta määritettäessä kuntarajojen katsotaan Ahvenanmaan maakunnan alueen vastaista rajaa lukuun ottamatta jatkuvan Suomen aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka.
Suomen talousvyöhykkeestä säädetään Suomen talousvyöhykkeessä annetussa laissa (1058/2004). Suomen aluevesistä ja niiden ulkorajoista säädetään Suomen aluevesien rajoista annetussa laissa (463/1956).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2030 kiinteistöveron tilitykseen.
3.Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 812/2013, sekä lisätään 30 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 812/2013, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2–4 momentti siirtyvät 3–5 momentiksi, seuraavasti:
30 §Rakennuksen ja rakennelman verotusarvo
Rakennuksen, rakennelman ja vesivoimalaitoksen arvoksi katsotaan jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla vuotuisilla ikäalennuksilla:
6) tuuli- ja aurinkovoimalaitokseen kuuluva rakennus ja rakennelma 2,5 prosenttia.
Rakennelman jälleenhankinta-arvona pidetään 75 prosenttia vastaavan rakennelman rakennuskustannuksista. Sellaisen merelle pääosin aluksesta rakennetun tai siltä asennetun voimalaitokseen kuuluvan rakennelman, jonka perustukset sijaitsevat vesialueella ja ovat ympärivuotisesti veden alla teoreettisella keskiveden korkeudella tai ovat kelluvia, jälleenhankinta-arvona pidetään 35 prosenttia rakennuskustannuksista, jos rakentaminen on aloitettu vuonna 2025 tai sen jälkeen. Jälleenhankinta-arvoja tarkistetaan vuosittain rakennuskustannusindeksin vuosimuutosta vastaavasti siten, että jälleenhankinta-arvon muutos verrattuna edeltävän vuoden verotuksessa käytettyyn jälleenhankinta-arvoon vastaa rakennuskustannusindeksin muutosta edeltävän vuoden kesäkuusta verovuoden kesäkuuhun.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuoden 2026 verotusarvoa.
4.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tuloverolakiin (1535/1992) uusi 8 b § seuraavasti:
2 luku – YLEISET SÄÄNNÖKSET
2 luku – Yleiset määritelmät
8 b §Suomi
Tämän lain Suomea koskevia säännöksiä sovelletaan myös Suomen aluemeren edustalla sijaitsevaan talousvyöhykkeeseen. Suomen talousvyöhyke käsittää Suomen aluevesiin välittömästi liittyvän merialueen, jonka ulkoraja määräytyy Suomen vieraiden valtioiden kanssa tekemien sopimusten mukaisesti ja jonka ulkorajan sijainnin osoittamisesta säädetään Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.