HE 30/2022 vpPassedSubmitted 17 Mar 2022

More flexible pension funding and competition

Act amending the Employees Pensions Act and related acts

Earnings-related pension companies will be able to price the administrative cost component of insurance contributions individually according to their own actual costs. In addition, the rules on accumulating pension funds will be made more flexible in exceptionally weak investment market situations.

Status
Passed
Submitted
17 Mar 2022
Latest event
17 May 2022
Votes
1
Speeches
12
Confirmed
20 May 2022
Statute
357/2022

What is proposed

The administrative cost component of earnings-related pension contributions will be made company-specific, meaning that administrative costs will no longer be collected according to the same formula across all companies, and customer rebates will be determined only on the basis of the company's solvency capital. In addition, the supplementary coefficient for accumulating old-age pension liabilities may take a negative value if the average solvency ratio of pension institutions drops below 120 per cent. At the same time, technical clarifications of concepts will be made to the acts.

What it means

The reform will increase price competition between earnings-related pension insurance companies and make contributions charged to employers more transparent, as the average administrative cost component may fall by an estimated 0.1 percentage points. For pension institutions, the flexibility in funding will allow them to maintain their long-term investment strategy without being forced to sell shares and other investments at a loss in a market crash. The acts will enter into force on 1 June 2022, and the change to the administrative cost component will apply to insurance contributions for 2023.

How Parliament voted

2nd reading · 10 May 2022

Parliament passed the act by 116–34.

116
Jaa · passed
34
Ei

The NCP voted with the government. 49 MPs were absent. Minutes ↗

How the chamber voted
LeftSDPGreensCenSPPCDMNNCPFinnsVKKSpeaker

Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.

A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 20 May 2022.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

12 speeches · 7 speakers · 3 debates

Key points of the debate

The debate addressed clarifying the pricing of administrative costs in earnings-related pension companies and making pension funding more flexible in weak market conditions. The government parties considered the reform necessary to improve the pension system's efficiency, transparency and risk-bearing capacity. The opposition opposed the proposal due to inadequate risk assessments and uncertainties concerning the system's status in EU law.

  • Will the reform increase the pension system's risks too much in weak market conditions?
  • Does increasing competition jeopardise the Finnish earnings-related pension system's special status in relation to EU competition law?
  • Should the bill's economic and societal risks have been assessed more broadly by other parliamentary committees?
  • Finland's funded pension system is an exceptionally significant entity for the national economy, and developing its regulation and solvency is justified.

    ”Se on järkevää, että meillä on tämmöinen rahastoiva järjestelmä, ja siinä mielessä se antaa näille eläkemaksuille, myöskin työeläkevakuutusmaksuille, tiettyä turvaa, että ne pysyvät hallinnassa.”
    — Kimmo Kiljunen
  • Centre PartyIn favour

    Flexibility in old-age pension liabilities in weak market conditions safeguards the risk-bearing capacity and long-term investment activities of pension institutions, alongside hopes for domestic investments of pension assets.

    ”Vanhuuseläkevastuiden joustaminen mahdollistaisi hyvien sijoitustuottojen tavoittelun pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla myös heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa.”
    — Tuomas Kettunen
  • Left AllianceIn favour

    The proposal increases the transparency of earnings-related pension contributions and improves the efficiency of pension companies, while helping pension institutions survive exceptional market disruptions without harmful forced sales.

    ”Ehdotettu muutos toisi työeläkevakuutusmaksuun ja erityisesti hoitokustannusosaan ja asiakashyvityksiin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.”
    — Hanna Sarkkinen
  • The proposal increases pension institutions' risks at the expense of pension recipients and contributors, and fails to adequately examine the reform's implications under EU law.

    ”Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo Kilpailu‑ ja kuluttajaviraston sekä Finanssivalvonnan asiantuntijalausuntoihin perustuen, ettei esitys tältä osin sisällä riittävää riskiarviota.”
    — Kaisa Juuso

This digest was generated by AI from 12 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 30/2022 vp sisältyvien 1.-5. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 17 Mar 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 23 Mar 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 27 Apr 2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 4 May 2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 11 May 2022Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 16 May 2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal5

  • 1Laki työntekijän eläkelain muuttamisestaHyväksytty · 357/2022 · 20 May 2022
  • 2Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 ja 18 §:n muuttamisestaHyväksytty · 358/2022 · 20 May 2022
  • 3Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain 17 §:n muuttamisestaHyväksytty · 359/2022 · 20 May 2022
  • 4Laki merimieseläkelain 154 ja 155 §:n muuttamisestaHyväksytty · 360/2022 · 20 May 2022
  • 5Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 6 luvun 3 §:n muuttamisestaHyväksytty · 361/2022 · 20 May 2022

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

1.Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 153 §:n 1 momentti, 166 §:n otsikko ja 2 momentti, 167 ja 169 §, 171 §:n otsikko ja 1─3 momentti, 174 §:n 2 kohta sekä 194 ja 201 §, sellaisina kuin niistä ovat 153 §:n 1 momentti laissa 945/2016, 169 § osaksi laissa 1112/2007, 171 §:n otsikko ja 3 momentti laissa 1121/2006, 171 §:n 1 momentti laissa 220/2011, 171 §:n 2 momentti laissa 950/2021, 174 §:n 2 kohta laissa 69/2016, 194 § laissa 794/2012 sekä 201 § laissa 317/2015, seuraavasti:

153 §Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 4,2 prosenttia lisättynä puolella siitä prosenttimäärästä, jolla tämän lain mukaisen vakuutuksen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu prosentteina palkasta ylittää luvun 18,2. Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu lasketaan ottaen huomioon 169 §:n 5 momentissa tarkoitetut maksun alennukset.

166 §Vakuutusmaksujen ja vastuuvelan laskuperusteet

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään eläkesäätiöiden vastuuvelan laskuperusteet.

167 §Ehtojen ja laskuperusteiden yhdenmukaisuus

Sosiaali- ja terveysministeriö saa vain erityisestä syystä vahvistaa eläkevakuutuksen ehtoihin tai laskuperusteisiin eroja, jotka vaikeuttavat tämän lain toimeenpanoa tai eläkelaitosten yhteisten asioiden hoitamista.

169 §Työeläkevakuutusyhtiölle maksettavien vakuutusmaksujen laskuperusteet

Työeläkevakuutusyhtiölle maksettavien vakuutusmaksujen laskuperusteista on käytävä ilmi, miten vakuutusmaksu lasketaan ja miten se jakautuu eri kululajeja varten perittäviin osiin.

Työeläkevakuutusyhtiön on laadittava vakuutusmaksujen laskuperusteet siten, että työnantajia kohdellaan yhdenmukaisesti. Laskuperusteet voidaan laatia siten, että työnantajan toteutunut työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutusrahakorvausmeno otetaan huomioon vakuutusmaksua määrättäessä.

Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutusmaksun suuruutta määrättäessä otetaan vuosittain huomioon työeläkevakuutusyhtiön osuus 178─181 §:ssä ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 §:ssä mainituista yhteisesti kustannettavista kuluista.

Työeläkevakuutusyhtiölle maksettavien vakuutusmaksujen laskuperusteisiin on sisällyttävä työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosaa koskevat perusteet. Hoitokustannusosalla tarkoitetaan työeläkevakuutusmaksun sitä osaa, jolla katetaan työeläkevakuutusyhtiön tämän lain mukaisen toiminnan liikekulut lukuun ottamatta sijoitustoiminnasta syntyviä tai erityisestä syystä muilla maksunosilla katettavia liikekuluja. Hoitokustannusosan laskuperusteet on laadittava 168 §:n 1 momentissa säädetty turvaavuus huomioon ottaen siten, että hoitokustannusosan tuotto vastaa työeläkevakuutusyhtiön tämän lain mukaisen toiminnan liikekuluja ja että työnantajan hoitokustannusosa on kohtuullisessa suhteessa työnantajan vakuutuksista aiheutuviin liikekuluihin.

Kun työeläkevakuutus on järjestetty työeläkevakuutusyhtiössä, työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä. Laskuperusteet tästä aiheutuville vakuutusmaksujen alennuksille tai muille vastaaville eduille on laadittava siten, että kohtuullisessa määrin otetaan huomioon ylijäämän kokonaismäärä ja muodostumistapa. Vakuutusmaksujen alennukset ja muut vastaavat edut eivät saa vaarantaa työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 7 luvun mukaisten vakavaraisuusvaatimusten täyttymistä.

Mitä 5 momentissa säädetään, ei koske sellaista tilapäistä työnantajaa, joka on järjestänyt työntekijöidensä eläketurvan 147 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

171 §Vanhuuseläkevastuun tarkistaminen

Vanhuuseläkkeiden rahastoituja osia tarkistetaan vuosittain määrällä, joka lasketaan 166 §:ssä tarkoitettuihin laskuperusteisiin sisällytettävän eläkevastuun täydennyskertoimen perusteen avulla. Täydennyskerroin määritellään ottaen huomioon eläkkeiden turvaamisesta johtuvat vaatimukset ja eläkelaitosten vakavaraisuus vähintään neljännesvuosittain tarkasteltuna. Täydennyskerroin on määriteltävä siten, että sen arvo tukee vanhuuseläkkeiden rahoitusta ja eläkelaitosten pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Täydennyskerroin voi pienentää vanhuuseläkkeiden rahastoituja osia vain silloin, kun eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus on alentunut merkittävästi. Täydennyskertoimen arvon laskee Eläketurvakeskus eläkelaitosten antamien tietojen perusteella.

Jos eläkelaitosten osaketuottosidonnaisten lisävakuutusvastuiden yhteismäärä on suurempi kuin yksi prosentti eläkelaitosten 168 §:n 2 momentissa tarkoitettujen osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun laskennan perusteena olevien vastuuvelkojen yhteismäärästä, ylittävä osuus on käytettävä tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettujen rahastoitujen osien tarkistuksiin.

Tässä pykälässä tarkoitetut tarkistukset voidaan kohdistaa erilaisina eri ikäluokkien vastaisten ja alkaneiden vanhuuseläkkeiden rahastoituihin osiin siten, että vakuutusmaksutason kehitys muodostuu pitkällä aikavälillä tasaiseksi.

174 §Eläkelaitoksen vastuu vanhuuseläkkeestä

Kukin työeläkelaitos on vastuussa:

2) määrästä, jolla eläkelaitoksen vastuulla olevaa osaa on tarkistettu 171 §:n nojalla ja sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien tai antamien laskuperusteiden mukaisesti;

194 §Työnantajan oikeus saada tietoja

Työnantajalla on oikeus saada eläkelaitokselta salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä talous- ja henkilöstöhallintoaan ja yrityksen työeläkevakuutusmaksun tarkastamista varten välttämättömät tiedot tämän lain mukaan myönnetystä eläkkeestä ja sen muodosta, myönnetyn eläkkeen alkamis- ja päättymispäivästä sekä työnantajan vakuutusmaksuun vaikuttavista tekijöistä.

201 §Tiedot vanhuuseläkevastuiden tarkistamiseksi

Eläketurvakeskuksella on oikeus määräämässään ajassa ja muodossa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada eläkelaitokselta 171 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkevastuun täydennyskertoimen laskemiseksi tarvittavat tiedot eläkelaitoksen vastuuvelasta ja vakavaraisuuspääomasta sekä 168 §:n 3 momentissa tarkoitetun keskimääräisen vuosituottoprosentin laskemiseksi tarvittavat tiedot eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetulla kehittyneissä valtioissa säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteina olevien osakesijoitusten määrästä ja tuotosta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 ja 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 14 §:n 2 momentti ja 18 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 442/2012, seuraavasti:

14 §Vastuuvelka

Vakuutusmaksuvastuu vastaa tulevista vakuutustapahtumista johtuvien suoritusten pääoma-arvoa siltä osin kuin yhtiölle on syntynyt vastuuta työntekijän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukaisesti. Vakuutusmaksuvastuuna pidetään myös työntekijän eläkelain 169 §:n 5 momentissa tarkoitettuja vakuutusmaksun alennuksia tai muita vastaavia etuja varten ja jäljempänä sanottujen tappioiden peittämistä varten varattua vastuuta, joka jakautuu vakuutuksenottajille ositettuun (ositettu lisävakuutusvastuu ) ja osittamattomaan osaan (osittamaton lisävakuutusvastuu ). Ositettua lisävakuutusvastuuta saadaan käyttää vain työntekijän eläkelain 169 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin vakuutusmaksun alennuksiin tai muihin vastaaviin etuihin. Vakuutusmaksuvastuuta lisäävää tai vähentävää osittamatonta lisävakuutusvastuuta voidaan käyttää vastuuvelan laskuperusteiden muuttamisesta syntyneen tappion sekä myös muun tappion peittämiseen.

18 §Siirrot ositettuun ja osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen

Jos työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuuspääoma on suurempi kuin vakavaraisuusraja, yhtiö voi siirtää ositettuun lisävakuutusvastuuseen enintään työntekijän eläkelain 169 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla lasketun määrän.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain (315/2015) 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 956/2021, seuraavasti:

17 §Tuottovaatimusriski ja vakuutusriski

Tuottovaatimusriskiluokan riskiarvo lasketaan sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, kaavalla

jossa k on vastuuvelan laskemisessa käytettävä diskonttauskorko, b on laskentahetkeä seuraavana päivänä voimassa oleva työntekijän eläkelain (395/2006) 171 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläkevastuun täydennyskerroin, Sj on tuottovaatimusriskille määritelty tappio-olettama ja Aj on vastuuvelka, josta on vähennetty työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu osittamaton ja ositettu lisävakuutusvastuu, eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lisävakuutusvastuu sekä erät, joita yrittäjän eläkelain (1272/2006) 139 §:n 2 momentin mukaan ei oteta huomioon vakuutusmaksuvastuussa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.Laki merimieseläkelain 154 ja 155 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 154 §:n 2 kohta ja 155 §, sellaisena kuin niistä on 154 §:n 2 kohta laissa 78/2016, seuraavasti:

154 §Eläkekassan vastuu vanhuuseläkkeestä

Eläkekassa on vastuussa:

2) määrästä, jolla eläkekassan vastuulla olevaa osaa on tarkistettu 155 §:n nojalla ja sosiaali- ja terveysministeriön antamien laskuperusteiden mukaisesti; ja

155 §Vanhuuseläkevastuiden tarkistaminen eläkevastuun täydennyskertoimella

Vanhuuseläkkeiden rahastoituja osia tarkistetaan vuosittain määrällä, joka lasketaan 202 §:n nojalla säädettyihin laskuperusteisiin sisällytettävän työntekijän eläkelain 171 §:ssä tarkoitetun eläkevastuun täydennyskertoimen perusteen avulla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 6 luvun 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) 6 luvun 3 §:n 3 momentti seuraavasti:

6 luku – Tilinpäätös ja toimintakertomus

3 §Tasaava ja osakaskohtainen kirjanpito eläkesäätiössä

Tasaavassa järjestelmässä eläkesäätiölle suoritettava vakuutusmaksu jaetaan kunkin osakkaan hyväksi eläkesäätiön säännöissä määrätyllä tavalla. Osakkaan vastuuvelan katteena on vastuuvelkaa vastaava suhteellinen osa eläkesäätiön varoista.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annettua lakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, merimieseläkelakia sekä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettua lakia. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla täsmennetään niitä periaatteita, joiden mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voisi vahvistaa työeläkevakuutusyhtiöiden välille eroja työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosaan liittyviin laskuperusteisiin. Erot työeläkevakuutusyhtiöiden hoitokustannusosassa voisivat lisätä työeläkejärjestelmän hoidon tehokkuutta työeläkevakuutusyhtiöiden välistä kilpailua edistämällä. Lisäksi tavoitteena on se, että muutos toisi työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosaan sekä asiakashyvityksiin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Esityksessä ehdotetaan eläkelaitosten vanhuuseläkevastuiden joustamisen mahdollistamista poikkeuksellisen heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Vanhuuseläkevastuiden joustaminen mahdollistaisi hyvien sijoitustuottojen tavoittelun pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla myös heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Tämä tukisi työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyden vahvistamista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työntekijän eläkelakiin sekä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2022.

The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.